Inuiaqatigiinni immikkut ittumik killilersuinerup tungaanut ingerlaarpugut?

Meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu Naalakkersuisuni ilaasortaq, Mads Pedersen (IA), nuna tamakkerlugu kommuninut angalaaleruttorpoq. Tassani meeqqat, inuusuttuaqqat, angajoqqaat, pisortat suliffeqarfiutai aammalu kommunalpolitikerit naapittarpai.

Taanna nassuiaavoq, pilersaarutigisimagaluarlugu tusagassiortunik katersortitsinissaq kommunini tamani tikeraareeruni ingerlakkumaarlugu, kisianni qaammatip naalernerani ullaaralaakkut pisiniarfiup silataani takusani kissaammissutigisimaqisani pissutigalugu tusagassiortunik katersortitsinissaq siuartikkusussimagini.

Tassami takusaa tassaasimavoq, inersimasut amerlasuut imigassanik aalakoornartortalinnik puussiaaserlutik ullaaralaakkut pisinarfinnit aniasut, meeqqallu annilaangasut, tassami nalunnginnamikku unnukkut angerlarsimaffimminni susoqassanersoq nalunnginnamikku.

- Inuiaatigiiuvugut, amerlasuutigut assigiinngitsunik kingunerluuteqartunik ilallit, taakkulu amerlasuutigut imigassamut hashiulluunniit qimaasarput, amerliartuinnartullu aamma aningaasanoorajunnermut qimaasarput. Kommunit namminersorlutillu oqartussat kisimiillutik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsinerup kivinnissaa saperpaat. Taamaattumik innuttaasut peqataanissaat pisariaqarluinnarpoq, taama oqarpoq meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisoq, Mads Pedersen (IA).

Imminut toqunnissamik sioorasaarinerit, imminut toqoriaraluartut imminullu toquttartut amerlapput

Taamatuttaaq Naalakkersuisuni eqqumaariffigineqarpoq inuit amerliartuinnartut imminut toqunnissaminnik sioorasaarisartut, imminnut toqoriaraluartartut aammalu imminut toquttartut. Mads Pedersenip oqaatigaa 2024-mi imminut toqunnissamik sioorasaarinerit 1.200-it tikillugit amerlassuseqarsimasut, imminut toqoriarsimasut 90-it pallissimagaat, imminullu toquttut 50-it tikillugit amerlassuseqarsimasut.

- Tamatta annerusumik minnerusumilluunniit eqqugaasarpugut asasatsinnik imminut toquttoqaraangat. Tamanna alianartorujussuuvoq, aammalu Naalakkersuisut sinnerlugit misiginneqatigaagut qimataasut.

- Ineriartorneq taanna nutaajunngilaq. Ukiorpassuit ingerlaneranni imminut toquttoqarneratigut annaasaqarneq aqqusaartarparput. Maanna paqumigiunnaarsartariaqarparput, aammalu ammasumik oqaluuserisinnaalertariaqarparput, ajornartorsiutillu qiterpiaa tikinniartariaqarparput. Maannami ajornartorsiut annertusiartorpoq, meeqqallu imminut toqunnikkut qimaguttalersimapput, 2023-milu meeqqat sisamat imminnut toqussimallutik, meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisoq, Mads Pedersen, pingasunngornermi ullaap tungaani tusagassiortunik katersortitsinermini oqarpoq.

Mads Pedersenip ilanngullugu oqaatigaa Tusaannga ullumikkut sianerfigineqartangaarami piffissap ilaani allaat malinnaasinnaajunnaartoq, taamaattumillu Tusaannga attaveqarfiginiaraanni ingerlaannarlu tiguneqanngippat naalakkersuisoq kajumissaarivoq neriulluni utaqqisinnaassuseqalaartoqartassasoq, sianernermi utaqqisoqarsinnaasarmat.

Aalakoornartumik, hashimik, aammalu immeraannermik ajornartorsiuteqartunut ajornartorsiutip nassuerutigineqarnissaa kaammattuutigaa

Meeqqat ikigisassaanngitsut atugarliorput pisariaqartitaminnillu  naammattumik isumagineqaratik. Tamatuma ilutigisaanik inersimasut aalakoornartumut, hashimut immeraannermullu aningaasaatiminnik atuissallutik toqqaasarput. 

Taamaattoqartillugu ilaqutariit meerartallit amerlasuut atugarliortunngortarput, inersimasullu ilaqutariit atugarissaarnissaat salliutikkaluarpassuk atugarissaarnerusoqarsinnaasaraluarluni. Taamaattumik Mads Pedersenip inersimasunut atornerluinermik ajornartorsiuteqartunut kaammattuutigaa, unikaallalaassasut, aammalu ajornartorsiut nassuerutigineqarsinnaalissasoq:

- Neriuutigilluinnarpara, innuttaasut atornerluisut, aalakoornartumuuppat, hashimuuppat imaluunniit aningaasanoornermuuppat, unikaallalaarlutik ajornartorsiuteqarnertik nassuerutigisinnaanngussagaat, aammalu atugarissaarnissamik ilumoortumik kissaateqalissasut.

Inuiaqatigiinni immikkut ittumik killilersuiffigineqarnissaannut ingerlasoqarpa?

Sermitsiamit naalakkersuisoq aperaarput uppernarsaatitalimmik taamak annertutigisumik ajornartorsiortoqaraluartoq kaammattuiinnarneq maannamut sooq atorneqarnersoq tigussaasumillu sukannersumik iliuuseqartoqartannginnersoq, assersuutigiinnarlugu imigassamik aalakoornartortalimmik atornerluinerup piliaanik pingaartumik meeqqat utoqqaallu eqqugaasartut.

- Nalunngilarput qaammatip naanerani akissarsiffinni qanoq pisoqartarnersoq, maanna aamma Suila-Tapit, qaammatit tamaasa marlunngornerit pingajuanni agguaanneqartarneranni, takussutissaqalereerpoq ajornartorsiut aamma tassunga takkussimasoq. Tassami pingasunngornermi sulinngitsoortarnerit arajutsisimanngilagut. 

- Naalakkersuisunit innuttaasut kiffaanngissuseqarnerat annikilliniarlugu pilersaaruteqanngilagut, soorlu imigassat aalakoornartortallit matuneqarnissaannik pilersaaruteqanngilagut, kisianni sumiiffinni ataasiakkaani matoqqatinneqarnissaat kissaatigineqarpat, tamanna tusarusupparput, tassami kissaatigaarput taamatut kissaateqartoqarsimappat, tamanna innuttaasunit pissasoq. 

- Kisianni ilumoorlunga oqaatigisinnaavara, aamma eqqarsaatigisarsimavara, immikkut ittumik killilersuineq pisariaqartinneqarnersoq, aammalu killiffik taanna qaqugu anguneqassanersoq, kisianni massakkorpiaq apeqqut taanna erseqqissumik akissuteqarfigisinnaanngilara, meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu naalakkersuisoq, Mads Pedersen (IA), akivoq.