Nuummi aasaanerani atuanngiffeqarlunga paasitinneqarpunga, ilaqutariit ukioq ataaseq najugaqarfissakka pissarsiarineqarsimasut. 16-inik ukioqarpunga Danmarkimilu ukiorpaalunni najugaqarnikuusunga paasitinneqarpunga.
Qaammat ataaseq qaangiuttoq Københavnip mittarfiani anaanama ernumasorujussuup, ernerminik ungasissorsuarmut aallalersumut ukiumilu ataatsimi takunngisassaminut inuulluaqqusiartortup sanianiippunga. Misigisassarsiorusuttorujussuullunga inuusuttutullu sapiissuseqarlunga majuartarfinnit aalaterivunga, anaanaga qiasoq soqutigivallaarnagu. Aallarnissarami kisiat eqqarsaatigaara: Hello World, aggilerpunga.
Ilinniartut paarlaateqatigiinnermut peqataasut amerlanerit, taamanikkut USA-liartarput. Nunatsinneersut aallartussat sisamat-tallimaasugut eqqaamaniarpara. Kingusinnerusukkut amerlaqisut maanngaanniit nunarsuarmi nunanut assigiinngitsorpassuarnut aallartarput.
American Field Service
USA-mi AFS-ip ingerlatsiviata ukiumi tamatumani ilinniartut tusindillit arlallit nunanit assigiinngitsunit nunarsuarmi nunanit tamalaaneersut USA-liarnissaat aaqqissuuppaa. Nunarsuarmi nunanit tamalaaneersuuvugut, nunanit assigiinngitsunit 70-it sinneqartuneersuulluta, New Yorkimilu Columbiap universitetiani najugassinneqarluta. Ullut ingerlanerini bussit inuusuttunik nunap ilaani naalagaaffinnut najugaqarfissaminnukartunik ilaasoqarlutik aallartarput.
Kingusinnerusukkut tikeraarnermi, Ed, John uangalu orpik piareersaripput.
ASSI NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVAT
AFS-ip nagguigaa American Field Service. Sorsunnersuup siulliup nalaani Amerikami kajumissutsiminnik ikiortariaqartunik ikiorsiisartut, sorsunnersuup kingorna kulturit assigiinngitsut paaseqatigiilluarsinnaanerannik siuarsaaniarlutik pilersitaapput. Siunniunneqartoq angisooq tassaalluni, aammami ullutsinni suli taamaalluni, sorsunnerup kingornagut kulturikkut paaseqatigiissinnaanerup siuarsarneqarnissaa.
Ullualuit qaangiuttut bussinut ilaaffigisassannut ikivunga,Midtvestimukartussat allat ilagalugit. Omahamut Nebraskamiittumut, USA-p qeqqaniittumut, ingerlaqqippugut. Ulluni unnuanilu arlalinni bussinik ingerlaarpugut.
Omahami ilaqutariit najugaqarfissama tikilluaqquaannga. Mikisusalunnut tunngasut eqqaamanngilakka, kingumulli eqqarsaatigigaangakku tupaallaatigisimassavaat angut inuusuttoq nujakkaaq (nujakkaarujussuaq) træskolik ingerlaannarlunilu pujortaatiminik ikitsisoq, Mac Barens Mixturellu pujuanik tipigissumik siaruarterilluni.
Eqqaamasinnaasatuara tassaavoq ilaqutariit Meyerikkut nuannaarlutik, alapernaallutik inuttullu qanoq ittuunera akuerilluinnarlugu tikilluaqqugaannga — angut inuusuttoq nunami tassani nalinginnaasumit allaanerulluinnartumik tunuliaqutaqartoq.
Nebraska nunap ilaani naalagaaffiuvoq angisooq, manissuinnaasoq, allaammi ima manitsigisoq inuit tamaani najugallit oqartarlutik, naalagaaffiup taassuma isuanit isuanut isigisoqarsinnaalluni. 700 kilometeringajannik isorartussuseqarpoq. Illoqarfiit avataanniittut narsaaterujussuit majsinik naatitsivissuupput. Isigineqarsinnaasoq tamakkerlugu tulleriiaarlutik naatitsiviusartut.
Illoqarfiit pingaarnersaat Lincolnimik ateqarpoq, ilaqutariillu najugaqarfissakka Bellevuemi, illoqarfiit annersaata Omahap immikkoortortaasa ilaani najugaqarlutik.
Bellevue
Sharon angerlarsimaannartuuvoq ilaqutariinnilu ittuusutut taaneqarsinnaalluni. Sanasuuvoq illussanillu titartaasartuulluni, illuallu taamaalilluni allanngortiterneqartuartuulluni. Arnaavoq mikisoq tuattoq, tassa uiminut Ed-imut nerinnartumut sanilliullugu. Panigaat Kimryn, ernerallu tassaalluni Eddie, taakku tallimanik pingasunillu ukioqarput.
Amerikamiut angajoqqaarsiakka,
Sharon aamma Ed.
ASSI NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVAT
Angisuumik ineeraqarpunga, Eddie-mit pujortaatinnik soqutiginnittorujussuarmit pulaartoqarajuttarlunga. ”Naak pujortaat?” Isernerit tamaasa taama aperisarpoq.
Aggustip naalernerani 17-inik ukioqalerpunga, tamatumalu peqatigisaanik Bellevue Senior High-imi atuaqatigiit assigiinngitsunik pingasunik qaffasissuseqartut 10. klassimit 12. klassimut atuarfianni, 3000-inik atuartulimmi, ukiaanerani atuarnerput aallartillutigu.
Atuarfimmut qanittumi najugaqarpugut, taamaattumik atuartut ikittuinnaat assigalugit pisullunga atuariartortarlunga soraaraangamalu aamma pisullunga angerlartarlunga. Amerlanerit biileqarput namminnerlu biilertarlutik, taamaattumik atuarfiup saavani biilit uninngasarfiat pisiniarfissuup biilinut uninngatitsisarfiatut angitigaluni. Pisullunga træskoqarlunga pujortaatiga kimmiarlugu atuarfimmut takkukkaangama, amerlaqisut igalaat ammariarlugit nilliaffigisarpaannga. Oqaaseq “mooning” suunersoq aamma ilikkarpara – biili ingerlasoq sanioqqukkaangat, ilaasut ilaat kivileriarluni igalaaq ammariarlugu nuluni anillatsittarpai, biilimilu ilaasut allat nuannaarlutik nilliasarlutik, biililu aallarsaqqittarluni.
Ileqqutoqqat
Amerikamiut kulturiannik naapitsininni nalliuttorsiornernik pisartunillu ilisimanngisannik ilisimasaqalerpunga.
Halloween, aqqutaani meeqqanik ersisaarinissamut piareersimasoq.
ASSI NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVAT
Halloween, tarnit unnuat ilaqutariinni Meyerikkunni nalliussisarparput, mitaartarluta. Nutsakka takisuut tikkortittarpavut, qajuusanik nakkalaartitsivigalugit tuloriaasaleriarlutalu inunnik ersisaarisarluta.
Ileqqutoqaq tamanna maani atugaaleriartuinnarpoq.
Aallaqqaammut ulloq taanna aasaaneranit ukiuuneranut ikaarsaarnermut malunnartitsinermut atorneqartarsimavoq aamma ikinngutit ilaquttallu toqusimasut eqqaaniarneqartarlutik.
Unnuk ami tamatumani atisat toqumut tunngassuteqartut atorneqartarput. ’Graspiequtinik qullilerfissanik’ killuineq ileqquuvoq unnuami taartumi qaammaqqutaajumaartoq, aammattaaq naggorissaanermut ernioqqissitaanermullu tunngassuteqarpoq.
Unnummi tamatumani atisat toqumut tunngassuteqartut atorneqartarput. Ileqqoq græskarit putoorlugit naneruarfiliarisarnerat unnuup taartup qaammarsarneqarnissaa pineqartarpoq, tamatumalu peqatigisaanik meeqqiornissamut ernioqqissitaanermullu attuumassuteqartinneqartarluni.
Mamakujuttorpassuit ullutsinni sassaalliutigineqartartut, kingusinnerusukkut atugaalerput, Amerikamiut mamakujuttuliorfiinit isumassarsiaasimagunartoq.
“Qujaniarneq” ulluuvoq nalliuttorsiutigineqartartoq, inerittunik katersilluarneq nalliuttorsiutigineqartarluni Guutillu pilluaqqussutaanut qujaniartoqartarluni. Novembarimi sisamanngornermi kingullermi tamanna pisarpoq, ileqqutoqqat malillugit ilaqutariit qingalissuarmik ulikkaarlugu immikkamik nereqatigiittarlutik, tranebærimik miseralimmik, kartoffelmosilimmik allarpassuarnillu akulimmik sassaallertoqartarluni. Ilaqutariit najugaqarfigisakka uppertuugamik unnukkullu nereqatigiinnerit tamarmik qinoqatigiinnermik aallarnerneqartarlutik, nerisassat sassaalliutigineqartut qujaniutigineqartarlutik.
Ullup qujaniarfiup aqaguani ”Black Friday”-eqartarpoq, tamanna aamma maani takornartariunnaarparput. Atuisunut neqerooruterpassuaqartarluni.
Juullimut alersit ikumatitsiviup saaniittut.
ASSI NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVAT
Nerinnginnermi qujanialaarneq nuannarisarpara, atuisartulli nalliuttorsiortinneqartarnerujussuat pingaartinngisaannarpara.
Orpik kaavittoq
Decembarip 24-anni 1974-imi naalagiarpugut. Eqqumiitsumik eqqaamavara Sharonip kimigiiserutigimmagu qallunaatut juullisiut tussiassagipput. Tussiut taanna siusinaarluta sungiusarsimavarput, eqqaamavaralu naalagiarnerup ingerlanerani qaaqquneqartugut tussiut sungiusarsimasarput tussiarniassagatsigu. Sunarpiaq tussiarneripput eqqaamanngilara imaluunniit eqqaamarusunnginnerpara, tusarniitsorujussuusorli eqqaamaniarsaralugu, tamatumalu peqatigisaanik tussiaqataasoqarmat assigiinngitsorpassuartut takornarnartumillu taaguilluni tussiartoqarluni. Nuanniilliuutigeqalugu eqqaamavara.
Unnukkut nereqatigiippugut, kinguleqqiutigisarpullu Amerikamiup qatanngutisiama niviarsiaqqap tassaanerarpaa risalamande. Kingornatigut qatanngutisiama Kimrynip allaffigaanga juullisioqatigeqqaarakkit kinguleqqiut taanna siullerpaamik kinguleqqiutigigitsik. Ilaqutariillu taamanimiilli ileqquliussimagaat.
Decembarip 25-anni ullaakkut kissarsuut qisummik ikummatilik ikumavoq, juullimut alersit poortugaaqqanik mamakujunnillu imallit nivinngarneqarsimallutik, tupinnarnerpaarli tassaalluni juullip orpia plastikimik sanaaq toqqavilerlugu inissinneqarsimasoq juullisiutinik tussiarpaluttortaqarlunilu kaavittoq. Juullip orpia toqqavialu teknikikkut siuariartortoqarneranut takussutissaapput, takorloorsimanngisaannakkakka.
erinarsorpaluttoqarluni
Juullip ulluisa 25-anni ullaakkut ikumasoqarpoq, kasserat tunissutisiaaqqat mamakujuillu nivingapput, tupinnarnerpaarli tassaavoq orpik plastikkiusoq nikorfasumut juullimi erinarsuutinik tusarnaartitsisumut kaavittuliornermullu atassuserneqarsimammat.
Taamanikkut tupigusunnerujussuara eqqaagakku tuikka kiviimiallatsilaaginnarpakka. Unnulli tamanna ukiut 50-it matuma siornagut eqqarsaatigilerlugu tupinnaqaaq.
„Angajoqqaakka Amerikamiut“ arlaleriarlunga tikeraartarpakka, aamma nukarliliaat John, ilaqutariinni Meyerikkunni Orchard Drivemi Bellevuemi Nebraskamiittumi najugaqarninnit ukiorpassuit qaangiuttut inunngortoq, aamma naapippara. Aamma naak juullip inua upperissallugu utoqqaavallaaraluarlunga, kissaatigaara ukiut tulliuttut ilaanni USA-mut angalajumaarlunga ilaquttakka Amerikamiut sinneruttut tikeraarlugit.
Juullimi pilluaritsi.
