Kalaallit Nunaannik nakkutiginnittussatut qaammataasaq siulleq inissippoq

Danmarkip Kalaallit Nunaanni Issittumilu nakkutilliineranik isumannaatsuutitsineranillu Donald Trump asissuisimavoq. 

Maannakkut, ukiut arfineq-marluk ineriartortitaqarnerup kingornatigut danskit qaammataasialiorfittut ingerlatseqatigiiffiata Space Inventorip, aammalu suleqatigiikkuutaat peqatigalugit qaammataasaq Bifrost ineriartortippaat, taannalu aallartillugu suliarisassamut danskit svenskillu illersornissamut immikkoortoqarfianut immikkut ittumik ilusilersugaavoq.

Oqaluttuarisaanermi siullerpaamik qaammataasaq Kalaallit Nunaannik Issittumillu nakkutilliinissaanut immikkut ittumik ingerlatsiviusussanngorlugu inissinneqarpoq.

Qaammataasaq Bifrost SpaceX Falcon 9 raketti – Transporteritut taaneqartartoq – atorlugu danskit nalunaaqqutaat malillugu ataasinngorneq 23. juni, nal. 23.27 Californiami Vandenberg Space Force Basemit aallartinneqarpoq. Nal. akunneri marluk, minutsillu 17-it qaangiummata rakettimi teknikkikkut aaqqiissutaasut qaammataasiaq silaannarsuarmut ingerlateqqippaa, qaammataasarlu Qalasersuarmik kaajallaaffilerluni kaaviffissaminut inissippoq.

Marlunngornikkut ullaakkut nal. 02:09 qaammataasaq Aalborgimi antenne-stationimit takuneqarsinnaalerpoq.

Misiliinermi siullermi qaammataasamut radiukkut attavimmik pilersitsisoqarpoq, tamannalu Kalaallit Nunaannik Issittumillu nakkutilliinissamut danskit svenskillu illersornerannut oqaluttuarisaanikkut alloriarnermik malunnartitsisuuvoq, Karl Kaas, Aalborgimi qaammataasanik suliffeqarfimmik Space Inventorimik piginnittuullunilu pisortaq nalilersuuteqarpoq.

Europami nunanilu tamalaani illersornissamut suleqatigiinnerit killeqarfii qaangerlugit Bifrost Danmarkip Sverigellu paasissutissanik piaartumik qisuariarsinnaassusaannik, paarlaateqatigiittarnerannillu pitsanngorsaassaaq. Atugarineqarfiini ilaapput imartani sikutalinni umiarsuit angallannerinik nakkutilliinerit, ujaasillunilu annaassiniarnernut tapersersuisarnerit, aamma Issittumi Atlantikullu Avannarpasissuani ilaalu ilanngullugit namminersortuunermik isumaginninneq, pisortap taakkartuutigaa.

Nakkutilliineq qulakkeersinnaagaat

• - Space Inventor præsident Donald Trumpip piumasarisaanik pisarialittut nakkutilliinerup qularnaarnissaanut Kalaallit Nunaata ajornartorsiutaanik iluarseeqataasinnaavoq, Karl Kaas siusinnerusukkut Sermitsiamut oqarsimavoq.

Kalaallit Nunaannik 2.166 km2-inik annertussusilimmik sunniuteqarluartumik atajuartumillu nakkutilliinermik kissaateqartoqassappat qaammataasat aqqutissaasut isumaqarfigai.

Aalborgimi tunngaveqarluni Terma, Gatehouse SatCom, Danmarks Tekniske Universitet, aamma svenskini Unibap Space Solutions peqateqarluni qaammataasiortartup Space Inventorip ukiut arfineq-marluk kingulliit nakkutilliisartutut qaammataasap Bifrostip ineriartortinnissaanut atorsimavai.

Tamatuma kingornatigut Terma, Gatehouse SatCom, DTU, aamma svenskini Unibap Space Solutions ineriartortitsinermik suliniummi, danskini svenskinilu illersornissamut ministereqarfinnit aningaasatigut tapersersugaasumi ilaalersimapput.

Maannakkuugallartoq pineqartoq tassaavoq teknologiimik, misiliinernut misileraanernullu tunngasutut takussutissiineq, Sermitsiamut Karl Kaas oqarpoq.

Bifrost tassaavoq misileraatitut qaammataasaq. Illersornissamut sakkutooqarfiup ulluni tamani nunatta imartaanik nakkutilliineranut imaaliallaannaq ilaatinneqannginnera tamatuma nassataraa. Ingerlatarineqarfimmili nalaani paasissutissanik atorneqarsinnaasussanik pilersuinermik aallartitaqassanera naatsorsuutigineqarpoq.

Aallartitaqarluni suliaqarneq ukiumik ataatsimik sivisussuseqartussatut pilersaarutaagallarpoq, suleqataasulli ilaasut taakku aalajangiutissappassuk tamanna sivitsorneqarsinnaavoq, Karl Kaas ilisimatitsivoq.

Naalakkersuisut periusissiaannut ilasisoq

Bifrostip aallartinnera 2025-2035-mi ilisimatusarlunilu nutaanik pilersitaqartarnermut danskit naalakkersuisuisa silaannarsuarmut periusissiaannut ilasivoq, Space Inventor ilisimatitsivoq.

Issittup isumannaatsuutitsinikkut politikkikkut pingaarneruneranik periusissiaq erseqqissaavoq, tamaanilu silaannarsuarmi tunngavilittut teknologiit sakkutooqarfiup upalungaarsimaffiullu suliassaasa tapersersornissaannut aalajangiisutut inissisimaffeqarput.

- Qaammataasaq tassaavoq danskini suliarisaq aqqutissiuisoq, qarasaasiani eqqarsaatersuutit, maluginiutitut aaqqiissutit siuarsakkat, qaammataasat akornanni attaveqaqatigiinnerit, aamma qaammataasialioriaatsip nutaaliap iluini teknologiinik ataqatigiissitsisoq, Space Inventor nalunaarpoq.

Danskini svenskinilu illersornissamut sakkutooqarfinnut Bifrost immikkut ittumik ineriartortitaavoq, aammalu Atlantikup Avannarpasissuani Issittumilu maannakkut piffissami pisumi silaannarsuarmi tunngavilittut nakkutilliinermik, apissiffissanik suussusersinermik nalunaaruteqartarnermillu periarfissiissaaq.

Illersornissamut ministerip aallartitaqarluni suliaqartitsineq malittarivaa

– Silaannarsuaq tassaavoq illersornissamut politikkimut suliassaqarfik annertusiartuinnartumik periusissialiiffiusoq, Space Inventorimit tusagassiorfinnut nalunaarummi illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip aalajangersumik oqaatigaa.

- Qaammataasamik nassiussineq tamanna danskini, aamma nunat avannarlerni isumannaatsuutitsinermut illersornissamut silaannarsuarmi tunngavilittut teknologiit ilalersuuteqarnissaannut piukkunnaataasumik erseqqissumik takussutissiivoq. Silaannarsuarmi immikkoortortami siunissaq Danmarkip assut isumalluutigisamini atuiffigaa, iluarsiissutillu taakku Kunngeqarfimmi sumiiffinnik tamanik nakkutilliinissamut periarfissippaatigut. Sakkutuutsinnut sakkulinnut qaammataasaq ilisimasanik pingaarutilinnik tunisissaaq. Nunarsuarmi sumiiffigisani silaannarsuarmi teknologiit sukkasuumik ineriartortuarneri malillugit danskit suliffeqarfii nutaanik pilersitsisarnernik angisuunik isumassarsisinnaasarnernillu takutitsisarnertik nangippaat. Aallartitsilluni suliaqartitsinerup taassuma qanimut malittarinissaa qilanaaraara.

Annertuunik naatsorsuuteqarnerit

Space Inventor tusagassiorfinnut nalunaarummini aamma qaammataasamut annertuunik naatsorsuuteqarnini oqaatigaa:

– Qaammataasamik Bifrostimik ineriartortitsinermi inuit pikkorissorpassuit nal. akunneri kisissaanngitsut atorsimavaat, tamannalu nunani taakkunani marlunni silaannarsuarmut tunngasutut suliffissuaqarfiup, ilinniagartuut silarsuaata, aamma sakkutooqarfiup akornanni qanimut suleqatiginninnerup nukittussusaanik erseqqissaavoq.

Aallartitsinermi tassani aallartitsilluta suliartorfiusumi kaaviiaalerpugut, tamaani Kalaallit Nunaata, Issittup, aamma Atlantikup Avannarpasissuanik piaarnerusumik sunniuteqarluarnerusumillu ilisimatusarniarluta.

Qaammataasaq Space Inventorip qaammataasaaraaqqanut toqqammavigisaanik tunngaveqarpoq, taassumalu qarasaasiani eqqarsaatersuutinik ilaqartitsilluni nakkutilliinermut, apissiffissanik suussusersilluni ilisariaqarnermut teknologiinik siuarsakkat ilanngussorpai.

Tamanna Danmarkip imaluunniit Sverigep siusinnerusukkut attaveqarfigisimanngisaannik periarfissanik nutaanik pilersitaqarpoq, Karl Kaas oqarpoq.

Umiarsuit angallanneri

Siullertut Bifrostip Issittumi tamatumalu eqqaani umiarsuit angallannerannik nakkutilliinermut atorneqassaaq. Taamaallaalli minutsini qulikkaani Kalaallit Nunaannik qulaataqartarpoq, tassalu nal. akunneranut 30.000 kilometerinik sukkassuseqarluni nunarsuarput kaajallallugu angalanermi nanginnissaata tungaanut.

Qaammataasaq sumiiffimmi naleqartuutitut siullertut Issittumi umiarsuarnik tamaaniinnissaminnut akuerisaanngitsunut angalasoqassannginneranik qularnaareqataassaaq.

Aammali soorlu oqaatigineqareersutut SAR-imik ingerlatarisanut, attaveqaqatigiinnernut, sikumik nakkutilliinernut, qaqqani sisoornernik nakkutilliinernut, ilaalu ilanngullugit atorneqarsinnaavoq.

Kalaallit Nunaata qanoq ililluni pitsaanerpaamik nakkutigineqarsinnaanera pillugu Space Inventor qanoq isumaqarpa?

- Qaammataasamik Bifrostimik aallaaveqartutut qaammataasamut toqqammavimmik neqerooruteqarpugut, tassaniipporlu nunarujussuarmi kilometerialuit iluanni immap qaani umiarsuarnik aamma timmisartunik inissisimaffinnik aalajangiisinnaasutut sammivimmut aalajangikkamut radari atorlugu sumiissusersiut, Sermitsiamut Karl Kaas siusinnerusukkut oqaaseqarsimavoq.

- Tamatuma saniatigut qaammataasaq radarimik suliaqartulik SAR pigaarput, taannalu nuissat akimorlugit takunnissinnaavoq, aammalu immikkoortunik anginerusunik, soorlu umiarsuarnik, meterinik qulinik erseqqissaasarluni takunnissinnaavoq. Aammalu sakkutuunit atugarinissaannut matoqqasutut attaveqaqatigiinnikkut attaveqarfimmik ilasaqarnissamut tassani periarfissaqarpoq. Tamanna aamma nunanut allanut sanaartugaraarput, ilisimatitsivoq.

Kalaallit Nunaannik tamarmiusumik, sillimmatitaqartitsilluni atajuartumik nakkutilliinissamut qaammataasanik 20-t missaannik atugaqartoqartariaqartoq Karl Kaas Sermitsiamut ilisimatitsivoq.

- Iluarsiissutaasup sorliup toqqarneqarneranik aalajangiisutut tamanna 500 millioner aamma 1 milliardit koruunit akornanni akeqassaaq, ilisimatitsivoq.

Space Inventor suliassinneqassappat qanoq piaartigisumik Kalaallit Nunaannik nakkutilliinermik Space Inventori qularnaarisinnaassava?

- Bifrostip asserpiaanut umiarsuit angallannerinik nakkutilliineq ukiut 1,5-it missaat. SAR-imik iluarsiissut angisooq ukiut 2,5-3. Tassalu isumaqatigiissutip akuerissutaaneranit aaqqiissutip tamarmiusup silaannarsuarmut aallartitarinissaata tungaanut, oqarpoq.

Sakkutuujunngitsutut oqartussaasunit allanit iluarsiissut taanna aamma atorneqarsinnaassava – taamaalillutik Kalaallit Nunaata soqutigisarisaani ”dual-use”-tut (”marloqiusatut atuinertut”) ilaatinneqalersinnaallutik?

- Teknikkikkut isigalugu periarfissaqarpoq, tassalu sakkutuujunngitsutut inuiaqatigiillu pisinnaassutsimik Illersornissamut Sakkutooqarfik paarlaateqateqarusussappat – aammalu paarlattuanik.

DMI-p, Asiap GEUS-illu peqataanissaat, aammalu sikoqarnermik nakkutilliinermi, serminik iigartartunik nakkutilliinermi, qaqqat sisoornerinik aamma tassaarsuaqarnissaanik kalerrisaarinerni qaammataasatut iluarsiissummik tassannga atugaqarnissaat naleqquttuusoq Karl Kaas isumaqarpoq.

Taamatuttaaq nunami tamarmi telekkut attaveqaqatigiinnermi internettimilu qaammataasat atorneqarsinnaassapput, tassalu aamma sumiiffinni inuttakitsuni aamma atorsinnaallutik, kiisalu maannakkut iluarsiissutaasut qamittuussappata sillimmataasinnaassapput.

Aamma kabelinik immap iluatigoortunik nakkutilliinermut atorsinnaassappat?

- Qaammataasami ingerlatsivittut softwaremi (atortuutini) kabelinut tamanut ataatsimut isiginniffik inissinneqarsinnaavoq, taamaalilluni umiarsuaq taakkuninnga qulaassaqarluni angalassappat, imaluunniit qanitaanni nalinginnaasuunngitsumik iliuuseqassappat kalerrisaarummik nassiussitinneqarsinnaalluni, ilisimatitsivoq.

Immap iluani susoqarnera qaammataasap nakkutigisinnaassanngilai. Tassani immami maluginiutit, qaammataasanik attaveqaqateqarsinnaasut pisariaqartinneqassapput.

Taamatuttaaq ujaasinernut atatillugit qaammataasat Kalaallit Nunaata Politiivisa atorsinnaassavaat, assersuutigalugillu umiarsuarnik takornariartaatinik nakkutilliisinnaallutik, soorluttaarlu Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfiup aalisartoqarneq nakkutigisinnaassallugu.

Aammattaaq nakkutigineqartumik qanillisaqarsinnaaniarluni qaammataasat droninik, timmisartunik umiarsuarnillu ilaligaassapput. Qaammataasalli nakkutigineqartutut suussutsip sumi nassaarissaneraat erseqqilluinnartumik ilisimatitsissutigisinnaavaa.