Timmisartuaqqat
ungasianit aquttakkat pillugit Kangerlussuarmi maanna
ataatsimeersuartoqaqqissaaq – maannali assigiinngissutigiinnarlugu
ataatsimeersuarneq Arctic Drone Conference-mik taaguuteqarani Arctic Security
Conference-mik taaguuserneqarmat, Mads Petersen suliffeqarfimmit Arctic
Unmanned-imeersoq, aaqqissuussisut ilaat, taama ilisimatitsivoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Timmisartuaqqat
ungasianit aquttakkat pillugit Kangerlussuarmi maanna
ataatsimeersuartoqaqqissaaq – maannali assigiinngissutigiinnarlugu
ataatsimeersuarneq Arctic Drone Conference-mik taaguuteqarani Arctic Security
Conference-mik taaguuserneqarmat, Mads Petersen suliffeqarfimmit Arctic
Unmanned-imeersoq, aaqqissuussisut ilaat, taama ilisimatitsivoq.
Isumannaallisaanermik
suliaqartut, sakkutuut, pisortat oqartussaasut, politikerit timmisartuaqqanillu
ungasianit aquttakkanik tunisassiortut Kangerlussuarmi pingajussaannik
ataatsimeeqatigiissapput.
Ataatsimeersuarneq
Hotel Kangerlussuarmi septembarip 17-iannit 19-iannut ingerlanneqassaaq, Julie
Rademacherillu, folketingimi siornatigut ilaasortaasimasup Tusassimilu
attaveqaqatigiinnermut pisortaasimasup, ataatsimeersuartitsineq
aqutsisuuffigissavaa.
Ilaatigut
ujarassiooq Alexander Philip Gamble Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfimmit
peqataassaaq, taannalu Avannaani nunap sisoorsinnaaneranik
aarlerinartorsiorfiusunik nakkutilliineq pillugu oqalugiassalluni.
USA-p
Issittumut periusissiaa
Ataatsimeersuarnermi
Issittumi politikikkut ineriartorneq aamma sammineqassaaq – ilaatigut USA-p
Issittumut periusissiaa nutaaq eqqarsaatigalugu. Tamatumani pingaarnertut
oqalugiassalluni Aaja Chemnitz, IA.
Tusassip
Issittumi attaveqaatit pingaarutillit pillugit saqqummiussinerani aamma DTU
Spacemi ilisimatusartut Issittumi qaammataasakkut nakkutilliinerup qanoq innera
saqqummiutissavaat.
Mads
Petersenip Arctic Unmanned-imeersup Kangerlussuarmi Issittumi timmisartuaqqanik
ungasianit aquttakkanik ingerlatsivissamik pilersaarutit aamma
oqaluttuarissavai. Petersenip aamma Sandflugtsdalimut takuniaasitsineq isumagissavaa,
tassani Issittumi timmisartuaqqat ungasianit aquttakkat ataatsimeersuarnermi
peqataasunit toqqaannartumik takuneqarsinnaassallutik.
Dronenik
misileraavik
Timmisartuaqqat
ungasianit aquttakkat pillugit ataatsimeersuarneq siulleq Kangerlussuarmi
januaarimi 2023-mi ingerlanneqarpoq (Sermitsiaq 2023/2 takuuk). Taamanikkut
ataatsimeersuarnermi Kangerlussuup Issittumi timmisartuaqqanik ungasianit
aquttakkanik misilittaavigineqarsinnaanera sammineqangaatsiarpoq –
minnerunngitsumik Issittumi piginnaasanik annertusaanissamik isumaqatigiissut
eqqarsaatigalugu, tassani Folketingip Naalakkersuisullu
isumaqatigiissutigisimavaat Kalaallit Nunaata timmisartuaqqanik ungasianit
aquttakkanik ungasissumut ingerlasinnaasunik silaannarmiit nakkutiginissaanut
750 millionit koruunit atorneqassasut. Aammattaaq isumaqatigiissutigineqarpoq
timmisartuaqqanut ungasianit aquttakkanut mikinerusunut 60 millionit koruunit atorneqassasut.
Timmisartuaqqanik
ungasianit aquttakkanik Issittumi qitiusumik ingerlatsivissamik pilersaarutit
ataatsimeersuarnerit aappassaanni 2023-mi septembarimi aamma sammineqarput.
Ataatsimeersuarneq
Arctic Unmanned-imit aaqqissuunneqarpoq Qeqqata Kommunia aamma DI Forsvar og
Sikkerhed/DI Danish Defence and Security Industries suleqatigalugit.
