Kunngi Frederik: Kunngeqarfimmi atassuteqarneq pisussaaffeqarnerluKunngip Frederiup 2024-mi ulloq ataaseq immikkut maluginiarpaa: Ulloq Danmarkimi kunnginngornini. Ukiortaamut oqalugiaammini Kunngi Frederiup nuliamilu Dronning Maryp kujammiit avannamut atassuteqarneq eqqaavaa: - Ataqatigiippugut, oqarpoq.
Assiliisoq: Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix
Kunngi Frederiup januaarip 14-iani kunnginngornera ukiumi qaangiuttumi kunngip Frederiup ulluisa pingaarnersaraat.
Amalienborgimi Frederik VIII-p illussaarsuani ukiortaami oqalugiaammini siullermi oqarpoq.
- Ulloq ataaseq puiunaatsuuvoq - januaarip 14-iat.
- Københavnip aqqusiniatigoorluni Christiansborgimut Statsrådimukaarneq, anaanama naggammik peqataaffigisaa, kunngi Frederik oqarpoq, Christiansborgimilu aneerasaartarfimmut anillanninni puiukkiussimavaa.
- Anillannermi tapersersorneqarluarneq, nuannaarneq asanninnerlu annertooq misigalugu, oqarpoq.
Dronning Margrethenngitsumik oqalugiartoqarsinnaava? Dronning Margrethep tunuarnerata kingorna kunngi Frederik oqalugiarmat qallunaat tusindilippassuit Christiansborgip saavani katersuupput.
- Attortissutigalugulu tupigusuutigaara. Puiunngisaannassavara. Eqqaamajuassavarput. Qujanarujussuaq, Kunngi Frederik oqarpoq.
Kunngitut perngaammik ukiortaami oqalugiarnini aamma eqqaavaa, taamaattumillu inuit ilaasa pissangatissimagunaraat.
- Dronning Margrethenngitsumik ukiortaami oqalugiartoqarsinnaava?
Slesvigimiit Kalaallit Nunaannut Kunngip Frederikip ukioq qaangiuttoq kingumut qiviarpaa, ataqatigiilluarnerlu dronninngilu malugisimasartik eqqaallugu:
- Ulluinnaat uagutsinut sukkasutut pisinnaasarput. Sapaatip-akunnera, qaammat ukiulluunniit qaangiutipallattutut ittarput. Suut pippat. Ataqatigiinneq. Marylu januaarip 14-iani (kunnginngornerani, aaqq.) misigaarput, aamma Kunngeqarfik Danmarkimi angalanitsinni misigeqqipparput.
Kunngi Frederik X Københavnimi Amalienborg Slotimi Frederik VIII's Palæmi ukiortaami oqalugiareernermini. Kunngi qalipagarsuup, Kalaallit Nuaannut tunngasut ilaatigut qalipanneqarsimasup, saani issiavoq.
Foto: Ida Marie Odgaard
- Najukkassinni inuuffigisassinni naapikkaagassi misigisaq immikkuullarissuusarpoq. Ulluinnasi takullatsiaraangatsigit, oqarpoq.
Kinngeqarfimmi ‘kujataanit avannamut tamatta ataatsimoortugut’ Kunngi aamma oqarpoq.
- Tamatta ataqatigiippugut, tamatta immikkut Danmarkip Kunngeqarfiani pisussaaffeqarnerput. Sydslesvigimi qallunaat ikinnerussuteqartuniit, allaat naalagaaffiup avataaniittunut, Kalaallit Nunaallu tikillugit. Ataqatigiippugut.
- Sumiiffiit taakku marluk aqqutaanilu tikitagut tikeraaratsigit Marylu misigaarput, Savalimmiut tikittussaassavarput, Atlantikullu avannaani aasarsiornissarput qilanaaraarput.
Inuusuttunut oqalugiarfigigai Kunngi Frederiup ukiortaami oqalugiaammini inuiaqatigiinni avissaartuunneq, ilaatigut qinngarsuinerulersinnaasartoq, mianersoqqussutigaa.
- Isumaqatigiinnginnerit annertusigaangata nunarsuaq annikilliartortissinnaasarparput, oqarpoq.
Aammattaaq meeqqat inuusuttullu oqalugiaammini pingaarutilittut sammivai. Inersimasullu kajumissaarlugit inuusuttut tusaaniartaqqullugit.
- Marylu inuusuttuaqqanik sisamanik meeraqarnitsinni paasivarput tusarnaartarnerup iluaqutaasarnera.
- Meeqqavut assigiinngitsuupput, inuusuttullu allat aamma taamaapput. Perorsaariaaseqanngilaq tamanut assigiimmik.
- Inuusuttut ilikkarnissaannut pitsaanerpaaq tassaavoq tamaasa oqaloqatigisarnissaat. Inuusuttut ullutsinni namminneq oqaaseqarsinnaanertik tunuarsimaarfiginngilaat. Sapiissuseqarput qajannartuullutik nukittuujullutillu, kunngi Frederik oqarpoq.
