LIVEBLOG USA-mi præsidentip, Donald Trumpip nunatta pigilernissaanut oqaaseqarnera Naalakkersuisut siulittaasuata qisuariarfigaa

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu aammaarluni oqaaseqaqqippoq. Uagut piginiarneqarsinnaanngilagut siunissarpullu nammineq ilusilersussagipput, Naalakkersuisut siulittaasuata Jens Frederik Nielsenip erseqqissarpaa.

Imatut Facebookikkut allappoq:

Nunarput avataaniit eqqaaneqaraangat ilisimasassaraarput. Kisianni aalassatsinniarneqassanngilagut.

Præsident Trump oqarpoq USA “Kalaallit Nunaat pissagaa”. Ersarissumik oqaatigilara:

USA taamaasiorsinnaanngilaq. Uagut piginiarneqarsinnaanngilagut. Uagut siunissarput nammineq ilusilersussavarput.

Ernummateqarneq aallaavigalugu ilusilersuinavianngilagut. Eqqissisimasumik, ataqqinassuseqarluta ataatsimooqqissaarlutalu siuariartornissarput isumagissavarput.

Pingaartitat taakkoqqissaat aallaavigalugit amerikami præsident ersareqqinnaartumik oqariartofigissavarput, uagut Nunarput pigaarput.

Ippassaq tamanna ersarissumik inissisimaffigaarput. Ullumikkut suli ersarissumik inissisimaffigaarput. Aamma siunissami allanngornavianngilaq.

Danskit innuttaasut ullumi arfininngornermi USA-p nunatsinni tiguaaniarsarisarnera pillugu akerliussutsimik takutitsipput. Tamanna maannakkorpiaq pivoq Københavnimi, De Forenede Staters Ambassadep silataani.

-Amerikap Kalaallit Nunaannik Danmarkimillu tatisimanninnera pillugu akerliussutsimik takutitsivugut. Amerikap tikeraarsarneqarani tikinnera aamma akerliuffigaarput. Taama iliorneq killissamik qaangiineruvoq. Nunat akornanni torersumik attaveqatigiittoqarnissaa kissaatigaarput. Kalaallit Nunaat 100 procentimik tapersersorparput. Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat, akerliussutsimik takutitsinermik aaqqissuisut ilaat, Karen Littauer, nunatsinni aamma suliaqartarsimasoq oqarpoq.

Arlallit tigummiarput allaqqasunik "back off, USA" aamma "Grønland er ikke til salg" (Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq, aaqq.), TV2 akerliussutsimik takutitsinermik malinnaasoq allappoq.

USA-p vicepræsidentiata J. D. Vancep tallimanngornermi oqalugiarnermini Danmark Kalaallit Nunaannut iliusueqarpiarsimannginnera isornartorsiorpaa. Kalaallit Nunaanni pillugu oqariartuutit ilaat ministeriunerup maluginiarpai:

-Amerikap vicepræsidentiata erseqqissarpaa Kalaallit Nunaata namminiussuseqarnera kalaallillu oqartussaaqataanissaat USA-p ataqqissagaa. Tamanna erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq, ministeriuneq Mette Frederiksen Facebookimini tallimanngornermi allappoq.

Ministeriunerup aamma erseqqissarpaa iligiit akornanni taama isornartorsiuineq inissaminiinngitsoq, aammlu Issittumi sillimaniarnerup annertusarnera pingaartinneqartoq:

-Taamaammat Danmarkip suliniutini annertusalereerpai. Soorlu nakkutilliinerulernikkut, issittumi umiarsuarnut nutaanut, dronenut, satellitillu annertusarnerinut. Kingorna atortussiat allat aamma inississapput. Sillimaniarnerullu annertusaaviginissaa piaartumik suliarisinnaavarput, tamanna USA suleqatigalugu pilertortumik atortunik nassinneqarsinnaagutta, allappoq.

Taassuma ilanngullugu erseqqissarpaa NATO annertunerusumik peqataasariaqalertoq:

-Kalaallit Nunaat NATO-p ataaniippoq, taamaammat pingaaruteqarpoq NATO Issittumi annertunerusumik peqataanissaa. Issittumi sillimaniarneq, Issittumilu iligiit sillimaniarnerat, NATO-p susassaqarfigai, ministeriuneq Mette Frederiksen allappoq.

USA-p vicepræsidentia J. D. Vance, nunami sillimaniarnermut siunnersorti Mike Waltz aamma nukissiuutinut ministeri Chris Wright, amerikamiillu angalaqataasut sinneri Pituffik Space Basemiit nunatta nalunaaqutaa malillugu nal. 17.00 qaangilaaraa aallaqqipput.

Timmisartut angalanerinut malinnaavimmi Flightradarimi tamanna takuneqarsinnaavoq.

- Naammaginartumik iliorsimanngilasi, J. D. Vance Pituffimmi amerikamiut aallartitaannut oqalugiarnermini Danmarkimut toqqaannartumik taama oqarpoq.

Amerikamiut angalasussat angalanissamut pilersaarutertik piffissaq kingulleq allanngortippaat. Angalasussat Nuummut, Sisimiunut aamma Pituffimmut angalasussaagaluarput. USA-lli angalatitani Pituffimmuinnaq ullumi aallartippai.

J.D. Vance isumaqarpoq kalaallit namminiilivikkuni sillimaniarnermut tunngatillugu USA-mut oqaloqatiginnissinnaasut.

- Kalaallit Nunaat USA-p sillimaniarnermut illersuutaanut piguni, sillimaniarnikkullu Danmarkip ataaniikkunnaaruni pitsaanerpaassaaq, USA-p vicepræsidentia, J.D. Vance, Pituffik Space Bacemi oqalugiarnermini oqarpoq.

- Danmarkip Kalaallit Nunaanni sillimaniarnermut tunngatillugu sulisimanera isumaqarpoq Danmarkip suliassaq USA-mut tunniutiinnarsimagaa neriuutigalugulu uagut isumagissagipput.

Taassuma oqaatigaa sakkutuulersorluni tiguaanissamut USA maannakkumut pilersaaruteqanngitsoq.

- Kalaallit Nunaanni sakkutuulersornerup annertusarnissaanut maannakkorpiaq pilersaaruteqartoqarpa? Naamik. Kisianni anguniakkanik ataatsimoortunik, maanna aningaasaliinerunissamut piumasaqartunik peqarpa? Soorunami.

- USA iliuuseqartariaqarpoq, soqutigilluinnarparpummi. Tassa Kalaallit Nunaata isumannaatsuunissaa, vicepræsidenti oqarpoq.

- Itertariaqarpugut. Niaqqugut apummik poortuinnarsinnaanngilagut takunngitsuusaarniarsaralugulu kineserit nunarujussuarmut soqutiginninnerat annertusiartuinnartoq.

- Nalunngilarput soqutiginnittut, J.D. Vance oqarpoq.

Vicepræsident J.D. Vance Pituffimmi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq Danmark Kalaallit Nunaannut aningaasaliisarnera ukiuni arlalinni naammassimanngitsoq.

- Danmarkimut oqariartuutissarput paasinarluinnarpoq. Kalaallinut naammginanngitsumik iliorsimavusi. Aningaasaliisarsimanersi naammanngilaq. Tamanna allanngortariaqarpoq, J.D. Vance oqarpoq.

Taanna oqarpoq kalaallit nunaminni nammineq aalajangiisinnaassusaat ataqqineqassasoq.

- Assortuinerput kalaallinut tussanngilaq. Illuatungiliinerpulli Danmarkip aqutsisuinut tuttariaqarpoq. Aningaasaliinerat naammanngilaq.

USA-p præsidentiata tullia J.D. Vance, amerikamiut aallartitaat peqatigalugit, Pituffimmiittoq peqatigalugit sakkutuunut tunngasunik maanna paasissutissinniqarpoq.

Taamaattumik tusagassiortut najuuttut inimiit anisitaapput.

J.D. Vance nalunaaqutaq 15.45 oqalugiassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

USA-p vicepræsidentia, J.D. Vance, nunatsinnut nal. 14.00 tikippoq.

Nutaarsiassaqartitsiviit arlallit, ilaatigut TV 2 pisumit assiuteqarnerarluni, allapput.

J.D. Vancep nuliani Usha Vance peqatigalugu Pituffik Space Base tikeraarpaa.

Tikeraarnissaq oqallisaangaatsiarsimavoq, tassami

USA-p præsidentia, Donald Trump, arlaleriarluni oqartareerpoq USA-p Kalaallit Nunaat tiguassallugu kissaateqartoq, aammalu tikeraarnissaq Naalakkersuisussanik nalunaaruteqarnissaq sioqqullugu nalunaarutigineqarsimammat.

Vance naatsorsuutigineqarpoq sakkutooqarfimmi oqalugiassasoq, taamatullu sillimaniarneq pillugu killiffimmik paasissutissiivigineqassasoq.

Tusass Sermitsiamut ilisimatitsivoq Pituffimmi attaveqaatit maanna iluarseqqittut.

Sakkutooqarfimmi tallimanngornerup unnuaani sarfaaruttoortoqarsimavoq, tamatumalu kingunerisaanik attaveqaatit tamarmik kipisimagaluarlutik.

Tusass nittartakkamini ilisimatitsivoq Pituffimmi attaveqaatit tamarmik tallimanngornermi ullaap tungaani kipisimasut, maannali attaveqaatit iluarseqqissimassangatinneqarlutik.

USA-p vicepræsidentia J. D. Vance nulialu Usha Vance maannakkorpiaq timmisartorput sakkutooqarfimmukarlutik.

- Base-mi innaallagissap qaminnera piffissamik eqquinerluttutut misinnarpoq, atortorissaarutitsinnummi kingunerlutsitsimmat. Taamaammat qujamasuutigeqaara, base-mut attaveqaatit aaqqipallaassinnaasimagatsigit, Jonas Hasselriis, Tusassimi pisortap tullersortaa, taknikkimut attaveqaatinullu akisussaasoq oqarpoq.

Kunngi Frederik Kalaallit Nunaat pillugu piffissami kingullermi sakkortuumik oqallisaaqisumut tallimanngornermi oqaaseqarpoq.

USA-p Kalaallit Nunaat oqartussaaffigilertariaqaraa USA-p præsidentiata Donald Trumpip arlaleriarluni oqartareernerata kingorna oqaaseqarpoq.

- Kalaallit Nunaannut asanninnera qularutissaanngilaq, aamma kalaallinut atassuteqarnera ajoquserneqanngilaq, kunngi Frederik TV 2-mut oqarpoq.

Trumpip Kalaallit Nunaannut soqutiginninnini arlaleriarluni oqaatigisareeraalu kunngi Kalaallit Nunaat pillugu siullerpaamik oqaaseqarpoq.

USA Kalaallit Nunaat tiguarniarlugu pisariaqartinneqartutut isigisani tamaasa iliuuserissallugit Trump sisamanngornerup unnuaani oqarpoq.

Trumpip taama oqarnini itisilinngilaa. USA-lli Kalaallit Nunaat amerikamut ilanngunniarlugu arlaatigut iluatsikkumaarlugu oqarpoq.

Kunngip qanoq tamanna isumaqarfineraa TV2-p apeqqutigaa. Kunngip Frederiup apeqqut toqqaannartumik akinngilaa, erseqqissarluguli Kalaallit Nunaannut asanninnini.

Naalakkersuisuugallartut amerikamiut aallartitaat, Nuummut Sisimiunullu sapaatip-akunnerani matumani tikeraartussaraluit tikilluaqqusariaqaraluaraat, Naleraq sinnerlugu Inatsisartunut qinigaaqqammersup Kuno Fenckerip kissaatigigaluarpaa.

- Isumaqarpunga nunat akunnerminni suleqatigiittarnerat tunngavigalugu tikeraartussanut suminngaanneersunulluunniit tikilluaqqusiuartariaqartugut suleqateqartariaqartugullu. Ingammik iligisatsinni annerpaamit, sakkutooqarnikkut pissaaneqarnerpaamit, kiisalu aningaasaqarnikkut nunarsuarmi pissaaneqarnerpaamit aggerfeqarpata, Kuno Fencker Sermitsiamut taama oqarpoq.

Nunarput aqutarilerusullugu Donald Trumpip arlaleriarluni oqaatiginikuuaa. Taama oqarnera immikkut ilisimasallit arlaliusut tiguaanialikkersaarnertut nalilerpaat. Ernumasariaqanngitsugulli Kuno Fenckerip oqaatigaa.

- Aqutserusunneq arlalinngorlugu paasineqarsinnaavoq. Nunap aqunneqarnissaanik, isumannaallisarneqarnissaanik nakkutigineqarnissaanillu isumaqarpat, aamma USA-p nunatut sillimanissaanut attuumassuteqarpat, oqaatsit atorneqartut eqqoriaannarnagit nunatsinni siuttut oqaloqatiginnittariaqaraluartut isumaqarpunga.

- Oqaatigineqartut ilaat soorunami ernumanarsinnaapput, kisianni isumaqarpunga assiliaq anginerusoq isiginiartariaqaripput, Kuno Fencker taama oqarpoq.

Tiguaaniarnertut nalilerusunngilat?

- Naamik, taama nalilinngilara. Kalaallit Nunaammi Danmarkimiit 1953-imiilli tiguagaareernikuuvoq.

Tallimanngornermi USA-p vicepræsidentia nulialu Kalaallit Nunaannut aamma tikissapput.

Taamaakkaluartoq ilimagineqarpoq USA-p nunami sillimaniarnermut siunnersortaa Mike Waltz aamma nukissiornermut ministeri Chris Wright tallimanngornermi Amerikamiut Kalaallit Nunaannut tikeraarneranni peqataassasut.

TV 2 tusarfinnit paasissutissanik pissarsisimalluni taama allappoq. Amerikamiut nutaarsiassaqartitsiviat CNN aamma taama paasisaqarsimavoq.

USA-p vicepræsidentia J.D. Vance nulialu Usha Vance aamma Kalaallit Nunaannut tikissapput.

Tassani Pituffik Space Base, siornatigut Thule Air Basemik taaneqartartoq, tikissavaat.

Sapaatip-akunnerata naanerani Usha Vance nalunaarpoq Amerikamiut aallartitaat ilagalugit Kalaallit Nunaannukarniarluni.

Kingusinnerusukkut Det Hvide Hus nalunaarpoq Mike Waltz aamma Chris Wright ilaassasut.

Aallaqqaammut pilersaarutigineqarpoq sumiiffiit oqaluttuarisaanermut tunngasut tikinneqassasut, kalaallit kulturikkut kingornussaannik paasisassarsiornermut aamma Kalaallit Nunaanni qimussimik sukkaniunneq isiginnaarnerinut angalaneq atorneqassalluni.

J.D. Vance marlunngornermi nalunaarpoq Kalaallit Nunaannut tikeraarnermini aamma peqataassalluni. Tikeraarnissamili qimussimik sukkaniunneq kulturikkullu kingornussat takornariarnissaat sammineqassanngillat, Amerikamiulli Pituffimmi sakkutooqarfigisaannut tikeraarneq kisimi pissalluni.

Tamatuma kingorna tusagassiuutit arlallit isummersorfigaat Mike Waltz aamma Chris Wright angalanermut peqataassannginnersut. Tamannali pisortatigoortumik uppernarsarneqarsimanngilaq.

KNQK-p siulittaasua Mikkel Jeremiassen Sisimiuni sisamanngornermi ataatsimeersuarnerani qinigaaqqippoq.

Unammillertiminut marlunnut ajugaavoq, KNQK-milu piffissami kingullermi eqqissiviilliortoqaraluartoq siulittaasutut ingerlaqqittussanngorluni.

Avannaata Qimussersua USA-miit aningaasaliiffigineqartoq USA-p præsidentiata tulliata nuliata Usha Vancep tikeraarluni isiginnaariarniaraa sapaatip-akunnerata kingulliup naaneranili nalunaarutigineqarmat, KNQK nunanit tamalaanit immikkut ittumik sammineqangaatsiarpoq.

USA-miit oqariartuutigineqartartut Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu killissanik qaangiipput.

Taamaattumik Danmarkimi innuttaasut Kalaallit Nunaannut tapersersuillutik akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuussipput.

- Amerlanerusut sassarlutik ima oqariartuuteqarpata Trumpimut sunniuteqarnerussasoq isumaqarpugut: Iliuutsitit eqiagaavut, aaqqissueqataasoq Anders Franssen Ritzauimut oqarpoq:

Akerliussutsimik takutitsineq Københavnimi Østerbromi Amerikamiut aallartitaqarfiata saavani arfininngornermi marsip 29-anni pissaaq.

Karen Littauer Henriette Berthelsenilu akerliussutsimik takutitsinissamut aaqqissuusseqataapput. Berthelsen spiralilersuinermut tunngasumut suliamut tusagassiuutitigoortarnikuuvoq.

USA-p præsidentia Donald Trump Kalaallit Nunaat USA-mut ilanngunniarlugu pisariaqartutut isigisani tamaasa iliuuseriniarlugit pingasunngornermi unnukkut oqarpoq.

Trumpip taama oqarnini itisilinngilaa.

Kalaallit ujaraannarmik sakkoqarallarnertut atugaqannginnerat USA-p pisuussutigigaa USA-p Danmarkimi aallartitaarisimasaata Carla Sandsip Amerikamiut tusagassiorfiannit Newsmaximit apersorneqarnermini oqaatigaa.

TV2 taama allaaserisaqarpoq.

USA-p sorsunnersuup aappaani Kalaallit Nunaat "tiguarsimagaa“ tamatumalu kingorna ukiuni qulikkuutaani tulliuttani nunap ineriartortinneqarneranut peqataasimasoq oqarpoq.

- Danmarkip inunnut naqisimanninnera pisuulluni ujaraannarnik sakkoqarallarnermi inuunermut assingusunik atugaqarnerannit nutaaliaanerusumik inuuneqalernissaannut ikiorpavut.

Carla Sands 2017-imiit 2021-mut Danmarkimi aallartitatut atuuffeqarpoq.

USA-p præsidentiata tulliata nuliata Usha Vancep Kalaallit Nunaannut sapaatip-akunnerani matumani tikeraarnissaa pillugu isornartorsiusoqarnerata nalaani aallartitaasimasoq oqarpoq.

Danskit kalaallillu politikeriisa tikeraarniarneq “akuersaarneqarsinnaanngitsutut” aamma “ataqqinninngitsutut” taavaat.

KNQK’p ataatsimeersuarnera pingasunngornermut unnuaani naammassinngitsooreersorlu, ataatsimeersuarneq sisamanngornermi nal. 9.00 aallarteqqinneqarpoq.

Naak Usha Vance tikittussaajunnaaraluartoq Avannaata Qimussersuani peqataasussat angallanneri amerikamiut akilissagaat siulittaasup Mikkel Jeremiassenip ataatsimeersuarianut paasissutissiissutigaa.

Taama ilisimatitsivoq amerikamiut ippassaq ataatsimeeqatigereerlugit. Amerikamiut aningaasaliinerat ataasiartumik aningaasaliinerusoq siulittaasup ilanngullugu paasissutissiissutigaa.

Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip USA-p Kalaallit Nunaannik tigusinissaminut pisariaqartitsineranik oqaasii kingulliit illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip tigulluanngilai.

Trumpip oqaaseqarnera “ingasattajaarneruvoq toqqaannanngitsumillu qunusaarinerulluni” Troels Lund Poulsen TV 2-mut oqarpoq.

- Amerikamiut præsidentitata taama nipilimmik oqariartornera naapertuuttuliornerunngitsoq, Troels Lund Poulsen oqarpoq, Trumpillu itigartinneqarnissaa pisariaqartoq isumaqarluni:

- Kalaallit Nunaani namminermi pissutsinut akulerunnikkut minnerunngitsumillu inuiaat Kalaallit Kalaallit Nunaata siunissaanik aalajangertussaanerannut tunngatillugu tamanna ataqqinninnginnermik ersersitsivoq.

Nuummi angalatitsivik Tupilak Travel Usha Vancep, USA-p præsidentiata tulliata nulia, Nuummiinnerani pisiniarfimmut tallimanngornermi pulaarsinnaanersoq aperineqarlutik Amerikamiut konsulateqarfiannit sapaatip-akunnerata aallartinnerani attaveqarfigineqarpoq.

Aallaqqaammut akuersisimapput, pisiniarfimminnummi kikkut tamarmik tikilluaqqusaammata, Tupilak Travel Facebookimi quppernermini allappoq.

Eqqarsaatigeqqissaareerluguli isummatik allanngortippaat pulaarneqarnissaraluartillu kissaatigina konsulateqarfimmut nalunaarutigalugu.

- Eqqarsaatigilluareerlutigu aalajangerpugut saaffiginnissut akuersaarnatigu, pisut pisussallu tusagassiutitsigullu malinnaasut akuuffiginissaat orniginanngimmat, Facebookimi quppernerminni allapput.

Politikkikkut aallassassimaanermut peqataarusugatik aamma MAGA-mut atassutilerniarneqarnissartik pinngitsoortikkusullugu taama aalajangersimallutik Tupilak Travelimi ulluinnarni aqutsisoq Henrik Skydsbjerg Sermitsiamut oqarpoq.

Amerikamiulli allat tamarmik tikilluaqquneqarput:

- Alapernaatsuupput, taamaattumik nuannarisorujussuusarpagut. Pisorli una allaanerungami, oqarpoq.

Amerikamiut timmisartuat Hercules Nuummi mittarfimmiit pingasunngornerup ullaavani aallassalluni piareersaleruttorpoq.

Sermitsiami tusagassiortoq mittarfimmiittoq taama paasissutissiivoq.

Biilit aqerlumit pitarneqarsinnaanngitsut ilaasullu arlallit timmisartumut ikipput. Taakku tassaarpasipput amerikamiut isumannaallisaanermik suliaqartui, Usha Vancep tikeraarnissaanut piareersariarlutik sapaammi tikittut. Tikeraarnissaq marlunngornermi taamaatinneqarpoq.

J. D. Vance, nulia amerikamiillu tikeraartussat Nuummi Sisimiunilu tikeraarnissartik taamaatippaat, taamaattorli Pituffik Space Basemut tallimanngorpat angalassallutik.

Allannguut tamanna Sermitsiami pisortap aaqqissuisuunerullu Masaana Egedep immikkut maluginiarpaa:

- Siunissami suleqatigiinnerunissaq kissaatigigunikku, isumaqarpunga USA eqqortumik iliuuseqartoq Pituffik Space Base kisiat tikinnialermassuk, tassami ilisimavarput Pituffik sunaanersoq sumullu atornersoq. Naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatiginninniarnerup nalaani Nuummut tikinnissartik taamaatippaat, Sisimiuni Avannaata Qimussersuaqarnissaanut aamma tikinniarunnaarput, tamannalu arlalinnut toqqissiallaataasinnaassaaq, Masaana Egede oqarpoq.

Angalaffissalli allanngoraluartut inuiaqatigiinnilu pisunut akuliunnerunngikkaluartut, taamaattoq USA-p nunatsinnut soqutiginninnerata annikillisimaneratut isigineqassanngitsoq, maluginiagassaasoraa:

- Naak alloriarneq ajunnginnerusumut pigaluartoq, suli maluginiartariaqarparput tikeraarnissap siunertaa Danmarkimut, Kalaallit Nunaannut NATO-mullu ersarilluinnartumik oqariartornerummat, tassa Kalaallit Nunaat suli perusukkaat, Masaana Egede oqarpoq.