INATSISARTUT
Marita Jessen innarluutillit atugaat pillugit akissutiserusuppoq
Inatsisartuni ilaasortaq Mariane Paviasen (IA) juulip tungaanut sulinngiffeqarallarnera pissutigalugu, Marita Jessenip (IA) sinniisutut Inatsisartuni inissisimavoq. Marita Jessenip piffissaq atorluaavoq innarluutilinnut atugassarititaasut sammineqarnissaannut.
Tallimanngorneq maajip 10-ani Marita Jessen Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerannut sinniisutit aggersarneqarpoq. Mariane Paviassenip uternissaata tungaanut, Jessen Inatsisartuniissaaq. Maanna ataatsimiinneq naammassisimalereerpoq, taamaattorli Jessen § 37 aqqutigalugu apeqquteqartarnermigut innarluutilinnut atugassarititaasut sammineqarnerannik qitiutitsivoq.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Innarluutillit pillugit inatsisissaq maanna suliarineqarpoq, tamannali uniffiginagu Marita Jessen (IA) inatsit atuuttoq innersuussutigalugu innarluutilinnut atugassarititaasut pillugit § 37 tunngavigalugu apeqquteqaatinik arlalinnik Naalakkersuisunut tunniussaqarpoq.
Innarluutillit angerlarsimaffimminni mattunneqartutut misigisimasarput
Marita Jessen iliuusissanik erseqqissunik, soorlu nalunaarutikkut, innarluutillit periarfissaannik qulakkeerinninnissaq siunertaralugu ujartuivoq, tassani pineqarpoq innarluutillit ikorfartortimik sulinerisa, nalinginnaasumik 08:00-miit 16:00-ip tungaanut pisartup, avataani aaqqissuussanut innarluutillit peqataasinnaanerat:
- Kalaallit Nunatsinni inuit innarluutillit
ajoraluartumik sisamat kingorna angerlarsimaannartarput, tapersersortit
arlaqartut arfineq pingasuniik sisamat tungaanut sulisarmata. Tamannalu
aporfiusarpoq inuiaqatiminnut akuuniarnermikkut. Arlaannik
illoqarfimmi/nunaqarfimmi pisoqartillugu angerlarsimaannartariaqartut
amerlasarput. Naak inuiaqatigiinnut akoorusukkaluarlutik. Ilaatigut
oqartoqarsinnaammat ajoraluartumik immikkoortinneqalertut inuiaqatigiinniik.
- Taamaammat paaserusunnarpoq ajornannginnerusumik
ikorfartorneqarnissaminnik tapersersorneqarnissaminnik Nalunaarummi
ersarinnerusumik paasinarnerusumik sulissuteqartoqarnersoq. Inuit
innarluuteqartut pisinnaatitaaffeqarmata inuiaqatigiinni akuunissaminnut apeqquteqaammini Jessen tunngavilersuivoq.
Innarluutillit 18-nik ukioqalereersimasut kiserliortunngornissaminnut annertuumik aarlerinartorsiortuupput
Marita Jessenip aamma kissaatigaa innarluutilinnut innarluuteqarnertik pissutigalugu nunagisaminnit avatangiisiminnillu sungiusaminnit qimagullutik allamut nuuttariaqartartut, taamaalillutillu ilaquttaminnit nalunngisaminnillu avissaarlutik inuuneqalersartut atugaat pitsanngorsaavigineqassasoq.
Inatsimmi amigaatigineqartut ilagisarpaat,
inuit innarluutillit 18-leereersimallutik allamut nuuttariaqartarnertik
tunngavigalugu inatsimmik taperserneqarsinnaasannginnerat tikeraarlutik
angalasinnaasannginnerat. Aammalu nuunnissamut ikiorsiissutip inuit
innarluutillit 18-leereersunut tapersiinnginneranut killiliisarmat.
- Inuit
innarluutillit allatuulli pisinnaatitaaffeqaraluarlutik sumiiffimminni kiserliorlutik
iluamillu ikiorsiissutinik soqanngikkaangat allamut sumiiffimmut
nuunnissaminnik kissaateqartaraluarput. Inatsisinilli aporfeqarnertik
akissaqannginnertillu pillugu sumiiffimminniik aallarsinnaajunnaartarput.
- Taamaattumik apeqqutiqaatigaakka periarfissaqarnissaat arlaatigut
suliniutigineqarnersoq paaserusullugu. Inuit innarluutillit 2
pisinnaatitaaffeqarmata allatuulli kiffaanngissuseqarlutik sumiiffimmilu sumi
najugaqarniarnerlutik aaliangiissinnaassuseqarmata. Angalasinnaatitaallutillu.
Aningaasaqarneralli aporfiliisuusarmat. Inatsisinillu tunngavissaqannginnerat
aporfiusarluni.
Poulsen sanaartornermi malittarisassanut ersarinnerusunik maleruagassanik neriorsuivoq
Apeqquteqaatit siuliani saqqummiunneqartut siulliit suli Naalakkersuisunit akineqanngillat, kisianni pingajuat apeqqut tassaavoq innarluutilinnut tulluarsagaasumik illuliortiternermi periarfissat ersarinnerulersinneqarnissaannut tunngavoq. Taannalu ineqarnermut attaveqaasersuinermullu naalakkersuisumit, Hans Peter Poulsen-imit, akineqarsimalereerpoq.
Marita Jessen FN-ip Innarluutilinnut Isumaqatigiissutaani 9-mi artikelimut tunngatillugu ima oqaaseqarpoq:
Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit
isumaqatigiissutaat malillugu immikkoortoq 9-mi tikikkuminassusermi
allaqqavoq: “Inuit innarluutillit namminerisaminnik inuuneqarnissaannut
periarfissinnissaat aammalu inuunermi pissutsinut atukkanut tamanut
peqataasinnaanerat siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut
taamaaliornissamut naammaginartumik iliuuseqassapput qulakkeerumallugu,”.
Jessen erseqqissaavoq inuit innarluutillit kaassuartakkamik atuisut namminneerlutik
kiffaanngissuseqarlutik sumiissinnaanerat killeqartartoq.
- Sanaartukkat 2010-mi inatsit atulersumiik 2023-milu nutartsikkamiik ajoraluartumik ullumikkumut
naammaginanngilaq, tassami inuit innarluuteqartut aporfinnik
nalaatsiuartarput, kaassuartakkanik atuisuugunik immaqaluunniit
tappiitsuugunik iluameersumik sanaartukkat nutaat tulluartuuneq ajorput.
Apeqquteqarnermini paaserusuppaa, iluamik maleruagassaqarnersoq, innersuussutigalugulu sanaartukkat tulluarsagaaniaraluit
aporfinnik inunnut innarluutilinnut ulikkaartarnerarlugit. Neriuutiginerarpaalu Naalakkersuisut akissuteqaatiminni ersersikkumaaraat kikkunnik qaqugukkut
nakkutilliisoqartarneranut.
Ineqarnermut attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoq , Hans Peter Poulsen (S), akissuteqarnermini neriorsuivoq ukiup matuma ingerlanerani atulertussamik illuliortiterinermut malittarisassanut nutaanut, tamanut tikikkuminarsaasarnissamik piumasaqaatit ersarissarneqassasut assitalersorlugit, taamaalilluni sanasunut aamma sanaartortitsisunut paasiuminartunngortillugit.