Meeqqat 6 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput

Ukiuni qulikkaani arlalinni Kalaallit Nunaanni inatsisartut naalakkersuisullu kiisalu kommunit annertuunik iliuusissanik suliniuteqarput timitalersuillutillu aningaasat millionerpassuit atorlugit, meeqqat ilaqutariinni qajannartumik inissisimasut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat siunertaralugu.

Kisianni ajorluinnartumik pisoqarpoq, tassami suliniutit tamakku kingunerisaanik meeqqat isumannaatsumik peroriartortut amerliartortariaqaraluartut, paarlattuanik meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit imminut pigisut, namminersortut, kommunit pigisaat, namminersorlutillu oqartussat pigisaat amerliartorput, kisitsisimmi naapertorlugit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaat, ilaqutariit toqqisimasumik inuuneqarnissaannik suliniutinut sanilliullugu, pingaarnerutinneqarpasippoq.

2023-mi meeqqat inuusuttullu 0-miit 17-inut ukiullit 13.658-iupput. Ukioq taanna meeqqat 827-it angerlarsimaffiinit peersinneqarsimapput, tassa meeqqat tamarmik 6 procentii angajoqqaaminnit avissaarlutik inuuneqartinneqarput. Sanilliussissagaanni inersimasut sulisinnaasut tamarmik akornanni procentit pingasut ataallugit suliffissaaleqisutut inissisimapput. Alla assersuutigineqarsinnaasoq tassaavoq VIVE naapertorlugu Danmarkimi meeqqat 0-niit 17-it tikillugit ukiullit akornanni angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 1 procentiummata.

Meerarpassuarnut taakkununnga, angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunut, ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit pingasut kommuninit pigineqartut, 11-it Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut kiisalu 11-it namminersortunit imminut pigisutut ingerlanneqartunit "suliniutinit", najugaqarfigisassatut pilersinneqarsimapput.

MAPI-mit noqqaassut: Meeqqat inatsisinik illersorneqarnerat aamma tusaaneqarnissaat pisariaqarpoq

Peqatigiiffik MAPI, ukiuni arlalinni peqqinnissaqarfimmi aamma inuiaqatigiinni meeqqanik ilaqutaanillu illersuiniarluni NGO-tut suliaqartarsimasoq, maanna  pilersaaruteqalersimasoq suliniutiminik annertuunik matusiinnartariaqalissalluni, ikiuuttussanik aningaasanik tapersiisussanillu amigaateqarnera pissutaalluni, maanna allagaqarpoq Inatsisartut ilaqutariinnermut ataatsimiititaliaanut, meeqqat oqaaseqartartuannut aammalu innarluutillit oqaaseqartartuannut kaammattuuteqarluni meeqqat inatsisitigut illersugaanissaat aammalu angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartarneranik ajornartorsiutinut aaqqiissutissanik nassaartoqartariaqartoq:

- Kalaallit Nunaanni meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit paasissutissanik sivisuumik katersinerup kingorna, matumuuna allaffigaassi kaammattuuteqarlunga aaqqiissutissanik nassaarniaqqullusi, taamaalilluni meeqqat inatsisitigut illersorneqarnerat, meeqqat atugaat siunissaallu isumannaannerulersinneqarsinnaaqqullugit. Tamatuma malitsigisaanik Inatsisartut qulakkeerinninniarsinnaapput meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pisinnaatitaaffitik naapertorlugit inatsisitigut illersugaanissaat aammalu tusaaneqarnissaat. Tamanna ilaqutariinnut inuiaqatigiinnilu qajannartumik inissisimasut ulluinnarni atugarissaarnerusumik tapersersuisumillu inuuneqalersitsisinnaavoq.

Ulloq unnuarlu meeqqat angerlarsimaffii suliniutillu aqqutigalugit paarsisarfiit meeqqanut ulorianartorsiortitsisinnaapput

MAPI-mi siulersuisut siulittaasuat, Laila Bertelsen, suliassanik ingerlatsisoqartarnerani amigaatit aammalu inatsisit naapertorlugit isumannaagassat annikigisassaanngitsut tikkuaavoq, pingaartumik kommunini. Ilanngullugu MAPI erseqqissaavoq ulloq unnuarlu meeqqat angerlarsimaffiini meeqqanillu angerlarsimaffiup avataani inissiisarfinni allani, inatsisitigut piumasaqaatitigullu periaatsit naammassinninngitsut atorneqartartut meeqqanik inissiinermi:

- Tamanna aamma takussutissiisinnaavoq, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq tamakkiisumik isigalugu suleriaatsit nalilersoqqinneqartariaqartut, aamma qanoq malittarisassat innersuussutillu qanoq malinneqartarnersut, Bertelsen erseqqissaavoq.

MAPI, meeqqat inuusuttullu ajornartorsiortut pillugit suliaqarnermi paasissutissanik piniarnerminut atatillugu, aamma paasisimavaa meeqqat qanoq amerlatigisut inissiisarfinnut akuerisaanngitsunut inissinneqarsimasut kisitsisinngorlugit Naalakkersuisut ilisimasimanngikkaat.

- Naalakkersuisut pisussaaffeqarput angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartarnerani paasissutissanik katersissallutik. Naalakkersuisut inissiinernut atatillugu inissiivinnut akuerisaanngitsunut qanoq amerlatigisut inissinneqarsimanersut kisitsisinngorlugit takussutissiisinnaanngikkunik, Kalaallit Nunaanni meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut amerlassusaat pillugit paasissutissat amigaateqassapput. Tamatumalu malitsigisaanik meeqqat isumannaatsumik inuuneqarsinnaanissaat aammalu toqqissisimasinnaanissaat qulakkeerneqarsinnaanngimmat ulorianartorsiortinneqarsinnaapput.

Meeqqanik diagnosilinnik aamma katsorsartariaqartunik sumiginnaaneq

MAPI-p uppernarsarpaa, meeqqat nappaatiminnik suussuserfigineqarnikuusut (diagnosillit) aamma paaqqutarineqartariaqarlutik innarluutillit  amerlasuutigut inissinneqartartut meeqqanik taamak pisariaqartitsisunik tiguseqqusaanngitsunut inissinneqartartut.

- Matumani pineqarput meeqqat qajannartumik inissisimasut immikkullu pisariaqartitsisut, ilanngullugit autismemik aamma ADHD-mik annertuumik diagnosillit. Autismemik aamma ADHD-mik diagnosilinnik meerartanik inissiineq sumiiffinni, piginnaasaqarluartumik katsorsartariaqartunik isumaginninnissamut piginnaasaqanngitsuni inissiisarneq, meeqqap ineriartorneranut atugarissaarneranullu pitsaanngitsumik annertuumik sunniuteqarsinnaavoq.

- Akulikitsumik nuutsitsisarnerit aamma kingunerlutsitsisarput inuunermi akornusersuutinik annertuunik nalaataqareersut qaavatigut nammatassinneqarsinnaallutik. Meeqqat pineqartut akulikitsumik sumiiffimmiit sumiiffimmut nuutsinneqaqattaartarput, MAPI-mi siulersuisut siulittaasuat, Laila Bertelsen erseqqissaavoq.

Siusissukkut iliuuseqarneq ujartuillunilu sulineq

Meeqqanut inuusuttunullu Naalakkersuisoq, Aqqaluaq Biilmann Egede nassuerpoq  ajornartorsiut Naalakkersuisunit naalakkersuisoqarfimmillu ilisimaneqartoq akuttunngitsunillu eqqaasinneqartarlutik meeqqat angerlarsimaffiiniit qimagitsunneqartarnerat tamatumalu kingunerisartagai pillugit.

Taassuma innersuussutigaa kingusinnerpaamik Narsami 2024-mi isumasioqatigiittoqarsimanera qulequtserlugu "Siusissukkut iliuuseqarneq ujartuillunilu sulineq”, isumasioqatigiinnermi qitiutinneqarpoq siusissukkut iliuuseqarneq aammalu pinaveersaartitsinermik suliaqarneq kommunit suleqatigalugit siammasissumik suleqatigiittoqarneratigut angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartarnerata annikillisarneqarnissaa. Isumasioqatigiinnermi kommunit, TILIOQ, MIO, PI/SPS, Ilisimatusarfik aamma NIISIP peqataapput peqataasullu tamarmik Naalakkersuisut suliamik ingerlatsitseqqiinissaannut aammalu suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaanik siunnerfeqaqatigiittoqarluni, Naalakkersuisoq nassuiaavoq.

Peqatigiilluni suleqatigiinnissamik Kommuninut isumaqatigiissutit

Aqqaluaq Biilmann Egede tamatuma saniatigut nassuiaavoq Naalakkersuisut Avannaata Kommuninanik aammalu Kommune Kujallermik peqatigiilluni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiorfigineqarnissaat aallartinneqarsimasoq, tassani suleqatigiinnissami qitiutinneqarpoq Naalakkersuisut periusissiaat ”Ilaqutariinnut sammititamik pinaveersaartitsinermik suliaqarnissamut periusissiaq 2023-2030”: Pisaaliuinerit pitsaanerit, inissiinerit ikinnerit”

- Isumaqatigiissusioqatigiinnissap siunertarivaa angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerit piffissap ingerlanerani ikilisarneqarnissaat, tamannalu pissaaq angajoqqaat annertunerusumik suleqatigineqarnissaasa aallunneratigut, angajoqqaatut piginnaanngorsarneqarnissaannik sulissuteqarnikkut taamaaliornikkullu meeqqatik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaat pinngitsoortinnissaanut suleqatigineqartassallutik, Aqqaluaq Biilmann Egede (IA) nassuiaavoq.

Naggataatigut Biilmann Egede erseqqissaavoq meeqqat pisinnaatitaaffii tunngavigalugit sulisoqarnissaa eqqumaffigineqartoq, ilaatigut meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartariaqartup inissinneqarfissaata akuerisaanissaa isumannaarniarneqartartoq, taamaaliornikkut Naalakkersuisut nakkutilliisinnaanerat aammalu meeqqamut pitsaanerusoq tunngavigalugu sulisoqarnersoq, isumannaallisaanikkut aammalu inatsisitigut illersugaanikkut iliuutsit illersorneqarsinnaasumik inissisimanissaat isumannaarniagaassammat.