MIO-mi suliunnaartoq

Ilaqutariit paarsisuat Pablo nalaasaarfimmi qannguerusaarnerani Aviâja Egede Lyngep MIO-mi, Kalaallit Nunaanni meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissivimmi, ukiuni qulini kingullerni sulisimanini pillugu eqqaamasalersaarpoq.

Nuannersut aallaqqaasiutissagutsigit naalakkersuisoqatigiit nutaat meeqqat pillugit naammagittaalliuuteqartarfimmik pilersitsinissamik, MIO-p aaqqissuuteqqinneqarnissaanut isumaqatigiissuteqarnerat taakkulu MIO-p innersuussutaa tunngavigalugu suliarineqarnerat Aviâja E. Lyngep naammagisimaarpaa:

- Innuttaasut aaqqissuussaanerlu meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilisimasaqarneruleriartorneranni MIO-mi suliat inunnut ataasiakkaanut tunngasut suliarisinnaanngikkivut paasinarsiartorpoq. Taamaallaalli nipituuliorsinnaasoq, Aviâja E. Lynge nassuiaavoq nangillunilu:

- Angajoqqaarpassuit meeqqallu ikiorluarsinnaanngisavullu aqqusaartarsimavagut. Nuanniitsorujussuuvoq. Maalaaruteqartarfimmik aalajangersimasumik peqalertinniarlugu 2022-p missaani MIO-mi suleriusigineqartup aqqissuuteqqinnissaa piffissanngortoq nalilerparput. Paasissutissat maanna tassaaniipput, tassa pisariaqartitsisoqartillugu toqqaannartumik ikiuisoqarsinnaalerluni, Aviâja E. Lynge oqarpoq.

Maalaaruteqartarfik iluaqutaasinnaasoq taassuma ilimagaa. Islandimi Nunavummilu maalaaruteqartarfiit misilittagaat aallaavigalugit MIO-p Naalakkersuisunut kaammattuuteqarpoq. Taama ittumik peqarnissaa Naalagaaffiit Peqatigiit nunanut aamma innersuussutigisarpaa.

- Eqqortumik iliornerussaaq. Ukiorpassuarni pisut aalajangersimasut pillugit nipituuliuinnarsinnaanngilagut, Aviâja Egede Lynge oqarpoq. Taassuma ukiuni qulini suliffigisimasani tullissaminut juunip qaammataani ingerlateqqissavaa. Ukiup nutaap aallartinnerani napparsimanini pissutigalugu taanna sulinngiffeqartariaqarsimavoq.

- Ukiorpassuarni eqqarsartaatsikkut piareersimajuarsimanera timima nammassinnaajunnaarpaa, oqaluttuarpoq.

Nuna tamaat angalaffigigaa

Meeqqat pillugit oqaaseqartartutut toqqarneqaqqammerluni sulisunilu Uummannap Upernaviullu illoqarfiinut nunaqarfiinullu 2015-imi angalapput, angalanerminniillu nalunaarusiartik siulleq suliaraat.

MIO-p Kalaallit Nunaanni sumiiffiit katillugit 40-t ukiuni qulini kingullerni tikeraarpai.

- Angalaneq siulleq uisitsivoq. Ilaqutariit meeqqallu pisortanut qanoq ungasitsiginerat paasivarput, Aviâja E. Lynge oqarpoq.

Socialantropologitut ilinniakkani MIO-mi sulinermut tunngaviliisuusoq oqarpoq. Naleqartitat aallaavigalugit sulinissaq soorlu tatiginninneq, toqqissisisimaneq isumannaatsuunerlu, taamaalilluni inuit naapitat summiffianni kulturiat aallaavigineqassalluni.

Aamma MIO-mut saaffiginnittut tamarmik kinaassutsiminnik isertuussinissaat pingaartinneqarluni.

- Kinaassutsimik isertuussisinnaaneq inuit ammanerulersippai. Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu qanoq inissisimasoqarnera paasiniarlugu inuit oqaluttuaannik katersivugut, Aviâja E. Lynge nassuiaavoq nangillunilu:

- Pissutsit qanoq innerat ilisimaneqaraluarlutik oqallisigineqarneq ajortut saqqummiunnerisigut tarrarsuutitullusooq inissippavut, tamannalu innuttaasunit aaqqissuussaanermiillu arlalitsigut tupaallaatigineqannguatsiarput.

Kinaassutsimik isertuussilluni oqaluttuarsinnaanerup sullissisut aamma ammanerulernerannik kinguneqarpoq. Napparsimmavimmi meeqqerivinniluunniit atorfeqarnertik tamanut saqqummiunneqanngippat suliffimminnik annaasaqarnissaq imaluunniit nunaqarfimmioqatiminniit ajattugaalernissaq ernummatigiunnaartaramikku oqaluttuarnissaminnik tunuarsimaarnerat annikinnerulersarpoq.

Angalanermiilli nalunaarusiap siulliup saqqummiunneraniilli Aviâja E. Lynge tusaamanerlugaalernissaanik sioorasaarneqartalerpoq. Nammineq oqarneratut politikerininngaanniit najugaqarfinniillu minnerusuni najugalinniiit. Sioorasaarisartut angutaanerupput, soorlu pisortatigoortuunngitsumik najugaqarfinni minnerni pissaaneqartuniit "ukiuni qulikkuutaani suneqaratik meeqqanik atornerluisarsimasuniit".

Eqqarsartaatsikkut kinguneri

Kalaallit Nunaanni angalaneq akisullunilu piffissartornaqisoq amerlasuut ilisimavaat.

Taamaattumik tikeraakkat 40-ssaat kingulliuvoq. Angalasarnerillu unitsinneqarnerat aningaasartuutit annertunerannik pissuteqaannanngilaq.

- Angalalluni inuit qanimut naapillugit tarnikkut nukersornarpoq - ilaanni inuit hunnorujulikkaajusinnaasarput - ilaqutariit meeqqallu timikkut tarnikkullu sakkortuumi misigisaqarnikut. Inuttut uannut akisuvoq. Napparsimallunga sulinngiffeqartariaqalerninnik kinguneqarpoq kingunerlutsitsininnullu katsorsartittariaqalerlunga, Aviâja E. Lynge oqarpoq, nangipporlu:

- Inuit taama amerlatigisut aqqusaarsimasaat ataatsikkut nammanneqarsinnaanngillat.

Angalanermi naapitat misigisimasaannik oqaluttuarnerisa katersoriarlugit nalunaarusiarineranni pissutsit amerlasuut sammineqarput. MIO-miilli paasineqartut pingaarutillit ilaat tassaavoq inoqarfinni minnerusuni najugallit ilaat qanoq naalakkersuisinnaatiginerat.

- Kisitsisinik atorlugit nassuiaasiortoqartarpoq. Kisiannili aamma pisartoqarpoq nalunaarutigineqarsimanngitsunik, tassalu kisitsisinut ilaanngitsut. Innuttaasunik peqataatitsoqartarnissaa arlaleriarlunga oqariartuutigisarpara. Sulinermili tamanna sungiusimanngikkaanni, politikerit atorfilillu innuttaasunik ataatsimiititsiinartarnerat naammanngitsoq isumaqarpunga, Aviâja E. Lynge oqarpoq, nangillunilu:

- Poortornagu toqqaannaq ima oqaatigisinnaavara: Namminersorlutik Oqartussat nammineq innuttaminik peqataatitsinngillat. Innuttaasunik ataatsisitsinerit naammanngillat!

Politikerpassuit atorfilinnit pikkorissunit pitsaasunik siunnersorneqartartut amerlapput, ilaannili "siunnersuutaat taamaassorinninnernik“ aallaaveqarpallaarsinnaasarput. Tamannalu aalajangiisartunut tikkuartukkajuttarpaa.

- Amerlasuut akornutitut isigingaatsiartarsimavaannga, soorlu naalakkersuisoqarfimmeersunit ima tusartarsimasunga "Aviâjaasit kamalluni ornigutilerpoq", oqarpoq.

Aviâja E. Lyngep politikerit atorfilillu malersugarisimanngisaannarlugit oqarpoq.

Imatulli oqarpoq:

- Meeqqat tusindillit taakkualu aqqusaarsimasaat, ilaat paasiuminaangaarmata tamakkiisumik oqaluttuarisinnaanngisakka, ilisimasaqarfigitillugit, suliniummik aallartitsinialersaartoqarnerani iluaqutaajunnannginneranik nassuiaaniarsarisarsimagaanni kinguneqanngitsumik tamanna erloqinarsinnaasarpoq.

Ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni meeqqat pillugit oqaaseqartartuunini aallussimavaa. Ima nukinnik atuiffigisarnikuutigisimavai allaat nammineq inuunerminut nukissaqanngitsutut misigaluni. Oqariartuuteqarluni nipiliortuartariaqarsimanera ilungersunarsimaqaaq - ingammik meeqqat pillugit politikikkut akisussaasut taarserartuartillugit. Ukiut qulit ingerlaneranni meeqqanut tunngasuni naalakkersuisuusimasut katillugit qulingiluaapput.

- Tunniutiinnarnaveersaarnissaq pingaaruteqarsimavoq. Politikerit tamarmik pitsaanerpaamik angusaqarusupput, Namminersorlutilli Oqartussani aaqqissuussaanermit "ipitinneqartarput", Aviâja E. Lynge naliliivoq.

Inuttut inuunini atorluarniaraa

Kalaallit Nunaanni meeqqat pillugit oqaaseqartartutut sulineq piffissap ilaani angusaqarfiunngitsutut misigisimanarsinnaasaraluartoq aamma iluatsittut eqqaamasariaqartut Aviâja E. Lynge oqarpoq.

MIO-mit angusaq annerpaaq tassaavoq inuiaqatigiinnit tusaaniarneqarneq. Nipangiussimasoqarunnaarnera ilaqutariit innuttaasullu takutippaat, inuit iliuuseqartalerput, inerteqqutinik eqqunngitsumilluunniit pisoqaraanga nipituumik oqaatigineqartalerput.

Aviâja E. Lyngep tamanna nuannaarutigaa, taassumalu angajoqqaanik meeqqaminnut ajortumik pinninniartunik naapitsisimanngisaannarnini naqissuserpaa.

- Angajoqqaat pisariaqartitaminnik tunineqartarsimannginnerminnik soorlu isigineqanngitsutut, paasineqanngitsutullu misigisut tapersersorneqarnissamittullu pineqarsimanngitsut kingunerlutsitsisut kisiisa naapittarsimavakka. Immaqa kinguaariinni arlalinni ingerlateqqinneqartartut pissutaallutik. Taakku namminneerlutik qaangiiniarlutik iliuuseqalersimasut, aningaasatiguinnaanngitsoq aammali eqqarsartaatsitigut, meeqqat pillugit oqaaseqartartoq oqarpoq.

- Taamaattumik inunnut sunniuteqarnera angusanni iluatsilluarnerpaavoq. Kisitsisit kisiisa pinnagit. Suliarmi sivisoorujussuarmik suliassaq ingerlapparput. Taamaammanuna taama sivisutigisumik sulisunga. Suliap ingerlanerani qimaannarnissaa ajornakusoormat, nassuiaavoq.

Taartissannut siunnersuutit pitsaanerpaaq suussava?

- Imminut tusarnaarnissaq aallaqqaataaniillu killiliisinnaaneq. Inuit killissaminnik ilisimasaqanngitsut amerlapput, oqarpoq nassuiarlugulu tamanut saqqummertarnini pissutigalugu ikioqqusunit suliffiup avataani saaffigineqartarluni. Bussini, Brugsenimi kaffisoriarnernilu.

- Taamaattumik bussertarunnaarnikuuvunga, oqarpoq, nangillunilu:

- Inuttut inuunera atorluassavara. Inuinnartut allat naapillugit.

Eqqaamasat nuannersut

Aviâja E. Lyngep MIO-mi sulinerminit aamma nuannersunik eqqaamasaqarpoq:

- Meeqqat mikineraniilli nalunngisakka inuusuttunngorlutik ornillunga tanngassimaarlutik oqaluttuukkaangannga qanoq innerminnik. Assersuutigalugu ataaseq politikerinngorpoq, ataaseq anaananngorluni meeqqanilu ajoratik.

Puiukkiunnikuusaa alla tassaavoq Qaanaamiit nalunaarutiginnittoqaqqaarnera. Illoqarfimmiit meeqqap pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarnera pillugu nalunaarutiginnittoqarsimanngisaannartoq.

- Qaanaaq uannut immikkut ittuuvoq. Kikkut tamarmik naleqartut inuillu tarmarmik naligiittut meeqqanut ilinniartitsissutiginikuunerat timersortarfimmi saqqummiutissallugu aaqqissuussivugut. Illoqarfimmiut tamarmik ornigupput. Misigisat nuannersorpassuit, oqaluttuarpoq.

Aviâja E. Lynge ukiuni qulini kiserliortutut misigisarsimagaluarluni piviusumik kiserliunngisaannarnini qanittukkut eqqarsaatigaa. Prussicikkut inuulluaqqusillutik naggammik tusarnaartitsineranni Aviâja E. Lyngep inuusuttut maligassiuisumik tusarnaarsinnaanerannik qanoq pilluartiginerminnik oqaluttuartut naapippai.

- 2000-ikkut aallartilaarneranni meeraasimasut Prussicikkunnit kisimik paasineqarsinnaasutut misigisimallutik oqaatigaat. Taava paaseriasaarpara kisimiinnanga. Meeqqammi akornanniippunga. Ataatsimoorluta sinnerlugit oqariartuuteqartarpugut, oqarpoq.

Aviâja E. Lynge sullarissunik nuannersunik suleqateqarsimalluni aamma oqarpoq. Suliffimmi suliat oqimaassinnaasarnerat oqilisinniarlugu illaqatigiittarsimaqalutik. Assersuutigalugu Avannaanut angalanerminni sumiorpaluutit tamarmik ajornartorsiutigilaarsimavaat. Aamma Qaanaami piniartut pingasut qimussimik angerlamut apuuttut naapikkamigit.

- Takuleraminnga illakusulerput. Qanoruumimi takusimavaannga isumaqarlutillu angisoorujuusunga. Mikisuaraavunga, Aviâja E. Lynge illarpoq.

Siunissami siunnersortitut namminersortutut sulilernissani pilersaarutigaa. Socialantropologitut ilinniarsimasutut ilisimasani sulinerminilu inuiaqatigiit pillugit misilittakkani atorlugit "nuannersunik suliaqarniarpoq".

- Inuiaqatigiinni pissutsit soqutigilluinnartuugakkit, Aviâja E. Lynge oqarpoq. Taanna qineqqusaartoqartussanngormat partiinit sassaqquneqarluni qulingiluariarluni saaffigineqarpoq.

Politikimut akuliunnissat takorloorsinnaaviuk?

- Naamik. Politikkimik suliaqalinngisaannassaanga. Inuiaqatigiit sullikkusuppakka, aaqqissuusaanerunngitsoq.