NAALAGAAFFEQATIGIINNEQ
Naalagaaffeqatigiinnermi attaveqaqatigiinnermilu ataatsimiinneq Savalimmiuni pissaaq
Naalagaaffiup immikkoortuisa pingasuusut akornanni ungasissuseq allanngornikuunngilaq, taamaattorli ataqatigiinneq ataatsimoornerlu nukittorsimapput Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni. - Tulluusimaarutigaara, piffissami eqqissiviilliorfiusumi naalagaaffeqatigiinnermi ataqatigiinnerput iluatsissimagatsigu. Danmarkip tungaanit suleqatigiinnerup nukittorsarnissaa piareersimaffigaarput, Statsministeri Mette Frederiksen (S) oqarpoq.
Maannakkorpiaq ministeriuneq Bornholmimi folkemødemi peqataavoq, sapaatip akunnerata naanerani Nuummut aallassaaq franskit præsidentiat, Emmanuel Macron peqatigalugu. Sapaatip akunnerata tulliani ataasinngornermi marlunngornermilu Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiunilu akornanni naalagaaffeqatigiinneq attaveqaqatigiinerlu pillugit Savalimmiuni ataatsimiinnerit ingerlanneqassapput.
Assiliisoq: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Naalagaaffiup immikkoortuini nunani pingasuni, tassa Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni tigussaasumik annertuserujussuarnikuupput, amerikamiut præsidentiata, Donald Trumpip, Kalaallit Nunaannik nakkutilliinissamik piginnittuunissamillu piumasaqarnerata malitsigisaanik.
Trumpip nammineq piffissami matumani naalagaaffeqatigiinnermi annertusaaneq toqqaannartumik qisuariarfiginngilaa, tassa inuit attaveqaqatigiittarfiisigut, pilersaarutiminik nalunaarutigiumasaminillu siammarterinissaminut atugannaamigut. Kisianni nalunarluinnarpoq nipaallisimaarnera tassaanersoq kingumut anorersuartut ittumik sakkortusisamik pilersitseqqinnissamut uninngatsiarfiunersoq.
Kalaallit Nunaat, Danmark Savalimmiullu uninngaannaratik sillimmartaarput. Tassami nunat taakku aatsaat taamak annertutigisumik ataatsimoorneq suleqatiigiinnerlu ingerlanneqarpoq sulilu annertusiartorluni.
Ministeriunerup Mette Frederiksenip isertuutinngilaa ataatsimoorneq suleqatigiinnerlu imminut qanoq pingaaruteqartiginersut:
- Tulluusimaarutigaara, piffissami eqqissiviitsumi, naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimoorussinissarput iluatsikkatsigu. Danmarkip tungaanit suleqatigiinnerup annertusarnissaa piareersimaffigaarput. Misigisimavunga piumassuseqartugut ataatsimoorussamik siunnerfeqarluta ingerlariaqqinnissamut naalagaaffeqatigiinnerput nutarterlugu, nunat pingasuulluta iluaqutigisassatsinnik.
- Qanimut aammalu tatigeqatigiinneq tunngavigalugu, savalimmiuni kalaallillu nunaanni siuttutut suleqatikka peqatigalugit suleqatigiinnerput assut pingaartippara. Tamannami pingaaruteqarpoq. Minnerunngitsumik piffissami eqqissiviilliorfiusinnaasumi inuugatta, naalagaaffeqatigiit ataasinngornermi marlunngornermilu ataatsimiinnissaat Savalimmiuni ingerlanneqartussaq sioqqullugu ministeriuneq tusagassiuutitigut nalunaaruteqarluni taamak oqarpoq.
"Ataatsimoorluni katitigaq"
Tusagassiuutitigut nalunaaruteqarluni Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D) naalagaaffeqatigiinneq "ataatsimoorluni katitigaq"-tut nalunaarummi qallunaatuuani taavaa.
- Politikikkut aningaasaqarnikkullu soqutigisatta pingaaruteqaqisut uani ataatsimoorussatsinni eqqartornissaat qilanaaraara. Ilutigisaanillu nunatta soqutigisai aallaavigalugit sulissaanga, Jens-Frederik Nielsen (D) naatsumik taamak oqarpoq.
Illersornissaqarfiup najuunnerata malunnaatilimmik annertuseriarnera
Kalaallit Nunaanni, minnerunngitsumik Nuummi malunnarpoq illersornissaqarfik najuunnerminik annertusaanissaminik timitalimmik piareersartoq. Piffiit nutaat, Kalaallit Nunaanni sungiunniagassaasut atuutilersimanerannik tamanna takussutissiivoq, tassami pilersaarutaavoq illersornissaqarfiup najuunnerminik annertusaanissaa aningaasanik milliardikkaanik nalilimmik.
Tamannarpiaq aamma politikkikkut oqaluuserineqassaq, nunat taakku pingasut attaveqaqatigiinnermut ataatsimiititaliaanni ataatsimiinnermi, naalagaaffeqatigiinneq pillugu ataatsimiinnermutSavalimmiuni ingerlanneqartussamut ilanngullugu.
Nunat Akorngini, isumannaallisaanissamut illersornissamullu ataatsimiititaliaanni ataatsimiinnermi peqataassapput ministeriunerup tullersortaa aamma illersornissamut ministeriusoq Troels Lund Poulsen (V), nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) aamma inatsisit atuutsinneqarnerannut ministeri Peter Hummelgaard (S). Kalaallit Nunaanniit peqataassapput nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) aamma aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Múte Bourup Egede (IA) Savalimmiuniillu peqataasussat ilagaat nunanut allanut tunngasunut landsstyremandi, Høgni Hoydal. Tassani ilaatigut eqqartorneqassaaq Atlantikup avannaani Issittumilu sillimaniarnermi politikkikkut inissisimaneq.
- Sillimaniarnikkut politikkikkut piviusoq tassaavoq, piffissami matumani malunnaateqaqisumik Atlantikup avannaani aammalu Issittumi pisut. Tamanna eqqarsaatigisariaqarparput. Tamanna nunatta pingasut akornanni aammalu suleqatitsinnik oqaloqatigiilluarnissamik suleqatigiinnissamillu pisariaqartitsiviuvoq. Nuannaarutigaara, Attaveqaqatigiinnermut Ataatsimiititaliamik atulersitsisimanerput Savalimmiut Kalaallit Nunaallu peqatigalugit sillimaniarnikkut politikkikkut inissisimaneq oqaluuserissallugu pitsaasumik sinaakkusiimmat, Statsministeri Mette Frederiksen oqarpoq.
Sermitsiamit sulissutigaarput Naalakkersuisut siulittaasuata, Jens-Frederik Nielsen (D) oqaaseqartinniarlugu, nunarput sinnerlugu suut pingaartillugit apuukkumaarnerai pillugu.
