Naartuersinnermut inatsit angerlaanneqassasoq

Naartuersinnissamut pisinnaatitaaffeqarneq, kiffaanngissutsip ilaatut ukiuni makkunani oqallisaasunut ilaavoq. 

Nunani killerni tamanna pisinnaatitaaffiuvoq aamma annaaneqarsinnaasoq, soorlumi USA-mi taamaassimasoq. Taamaalillunimi inatsisit tunngaviusut naapertorlugit qulakkeeqqajunnaarluni, nunap ilaani naalagaaffiit ataasiakkaat tamanna aalajangiiffigisinnaalermassuk. Allaaserisaq tamaat atuarniarlugu pisartagaqalerit.

1975-imiilli arnat naartunerminni Nunatsinni Danmarkimilu sapaatip akunneri aqqaneq-marluk qaangiutsinnagit naartuersinnissamut assigiimmik pisinnaatitaaffeqarput, Savalimmiunili taamaannani.

Oqaluttuarisaanermi pissutsit pissutigalugit naartuersinnermut inatsit qallunaat oqartussaaffigiuarpaat, naak Nunatsinni taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussat peqqinnissaqarfimmut akisussaaffimmik 1992-imi tigusigaluartut. Taamanili naartunermut naartuersinnermullu apeqqutit peqqinnissamut tunngasuunngikkaluartut, Namminersornerullutik Oqartussaasut aamma Danmarkimi naalakkersuisut ukiut arlaqanngitsut matuma siorna tikillugu inatsisitigut atuutsitsinermut tunngasut taamaattut Nunatsinnut angerlaanneqarnissaat pisariaqartutut isigisimanngilaat.

Taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat aamma Danmarkimi oqartussat akornanni oqaloqatigiinnerit 2019-imi aallartinneqarput. Sulialli tamatumunnga tunngasut coronap tunillaassuunneranit unitsinneqarlutik. Inuiaqatigiit nammineersinnaaqqilermata peqqissutsimut naalakkersuisuusimasoq Kiista Fencker (N) AG-mit oktobarimi 2021-mi apersorneqarnermini ima oqarpoq:

- Naalakkersuisut iluanni oqaloqatigiinneq aallartipparput (naartuersinnermut inatsisip angerlaanneqarnissaa pillugu, aaqq.) qanoq ingerlanneqaqqissanersoq pillugu oqaloqatigiilluta.

Kiista Fenckerip kingorna siullermik Mimi Karlsen (IA) naalakkersuisunngorpoq, kingornalu parteeqamminut Agathe Fontainimut ingerlateqqillugu.

Spiralinik kanngunartuliornerup qulaarneqarnera 2021-miilli nutaarsiassani pingaarnertut sammineqarpoq, tamannalu pissutigalugu ullumikkut nammineq kajumissutsimik naartunaveersaatinik atuineq paasinartumik sammineqarpiarunnaarsimavoq.

Nunatta Nakorsaaneqarfianit kisitsisit kingulliit takutippaat 2022-mi arnat 800-t 857-eriarlutik naartuersissimasut.

Maannali naartuersinnerit pillugit inatsisip angerlaanneqarnissaa sulissutigineqaqqilerpoq, peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik AG-mut allakkatigut akissuteqarluni taama ilisimatitsivoq.

Tamanna isumaqarpoq Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimi oqartussaasunik suleqateqarlutik allakkiaq politikikkut aalajangiisartut ilisimasaqarnerulernissaannut iluaqutaasussaq suliarissagaat, taamaalillutik Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffimmik tigusinissaat qanoq kinguneqarsinnaanersoq paasissallugu.

- Angerlaannissaanut atatillugu suut eqqarsaatigineqarpat?

- Angerlaassinissamik aalajangiinermut atatillugu aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisinnaasai qulaajarneqassapput, tamatumalu saniatigut angerlaassinerup nalaani inatsisit nutarterneqarnissaat eqqartorneqassaaq, peqqissutsimut naalakkersuisoqarfimmi siunnersuinermut inatsisinillu atuutsitsinermut immikkoortortaqarfimmi pisortaq Martin Pedersen AG-mut allappoq.

Ilanngullugu oqaatigaa qulaajaanerup “ukiup ingerlanerani” naammassinissaa naatsorsuutigineqartoq.

Qallunaat nutarterinerat

Inatsisip nutarterneqarnissaanut apeqqut sammineqaqqilerpoq, ingammik Danmarkimi naartuersinnermut inatsit Folketingip maajimi allanngortingaatsiarmagu.

Assersuutigalugu Danmarkimi naartuersinnermut inatsit nutaaq nutartigaq malillugu naartunermi sapaatip akunnerisa 18-it nallernissaasa tungaanut naartuersinneq pisinnaatitaaffiuvoq, siornatigut sapaatip akunneri aqqaneq-marluk nallernissaata tungaanut pisinnaatitaaffiusimagaluarluni. 15-init 17-inut ukiullit angajoqqaatik akuersiteqqaarnagit aamma naartuersissinnaanngussapput. Nunap immikkoortuini naartuersinnermut siunnersuisoqatigiit nuna tamakkerlugu naartuersinnermut ataatsimiititalianit aamma taarserneqassapput.

Danmarkimi naartuersinnermut inatsimmut allannguutit 2025-mi juunip aallaqqaataanni atuutilissapput.

Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfiup AG-mut akissutaa naapertorlugu Kalaallit Nunaanni taamatut malittarisassaliisoqassanersoq politikikkut oqallisigineqarnissaa ungasissorujussuuvoq.

Peqqissutsimut naalakkersuisoq Agathe Fontain aviisip matuma saqqumminnginnerani apersorneqarnissaminut periarfissaqarsimanngilaq.

Inatsisip angerlaanneqarnissaanut suliniut aatsaat qanittukkut aallarteqqinneqarnera Naalakkersuisuusimasup Anna Wangenheimip (D), Inatsisartut peqqissutsimut ataatsimiititaliaanni siulittaasup tulliata, tupigusuutigaa.

Taassuma inatsisip nutarterneqarnissaa kissaatigaa.

- Inatsit ukiut 50-it pisoqaassuseqarpoq. Nutarternissaanut piffissanngorpoq, Anna Wangenheim, 2020-mi maajimit 2021-mi februaarip tungaanut peqqissutsimut naalakkersuisuusimasoq, oqarpoq.

Naartuersinnissamut sapaatip akunneri 18-it naartunerup killilerneqarnissaanut tunngatillugu apeqqut Wangenheimip eqqarsarnartoqartippaa:

- Killiliussap sivitsorneqarnissaa isumaqataaffigeqqissaanngilara, suliffinnimi (peqqissaasutut, aaqq.) takusimavara naartoq qanoq inerisimatiginersoq, politikeri oqarpoq.

Inatsisit assigiinngitsut pingasut

Naartuersinnermut inatsit Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqaraluarpat atuutilersinneqanngikkaluarpalluunniit, aappaagu aasakkut naalagaaffeqatigiinni nunani pingasuni naartuersinnissamut pisinnaatitaaffik pillugu inatsisit isumallu assigiinngitsorpassuit atuutilernissaat ilimanarpoq.

Savalimmiuni Danmarkimi naartuersinnermut inatsit 1956-imeersoq suli atuuppoq.

Inatsit naapertorlugu naartuersinnissamut tunngavissat sisamaasut akuerisaasinnaapput: Arnap inuunera peqqissusialuunniit navianartorsiortinneqarpat. Pinngitsaaliilluni arneriffigineqarsimappat imaluunniit qanigivallaakkanik atoqateqartoqarsimappat. Naartoq perulunnartumik katsorsarneqarsinnaanngitsumilluunniit nappaateqalersimappat. Imaluunniit arnaq meeqqamik isumaginnissinnaanngitsutut nalilerneqarpat. Savalimmiuni peqqissutsimik isumaginnittuni 2021-mi 32-eriarluni naartuersittoqarpoq. Taakku saniatigut Savalimmiormiut arnat Danmarkiliarlutik naartuersissimasut 60-it missaanniipput.

Atlantikulli avannaani qeqertani naartuersinnermut inatsimmut isiginnittaaseq allanngorsimavoq. Sapaatip akunnerata aqqaneq-aappaata tungaanut naartuersissinnaanissamut siunnersuut inatsisartut maajimi itigartippaat. Taasinerit 15-15-imik agguataarneqarput (inatsisartuni ilaasortat 30-upput), taamaattumillu siunnersuut amerlanerussuteqartunit akuerineqartariaqarluni.

Taamaakkaluartoq siunnersuummik tapersersuisut taasineq nuannaarutigaat:

- Savalimmiuni arnat namminneq aalajangiisinnaatitaanissaat pillugu suliniuteqartut allanngorluinnarsimapput. Ukiut pingasut-sisamat matuma siornatigut ministerip siunnersuutaa ilaasortat affaannit akuersaarneqartoq takusimanavianngikkaluarparput, Hervør Palsdottir partiimit Tjodveldisflokkurinimeersoq Ritzauimut oqarpoq.