PIFFISSANNGORPA? 

Naartuersinnermut inatsit angerlaanneqassasoq

Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimi oqartussat peqatigalugit maannakkut misissorpaat Nunatsinni naartuersinnissamut inatsit qanoq ililluni angerlaanneqarsinnaanersoq. Inatsit aappaagu ukiunik 50-inngortorsiussaaq.

Nunatsinni naartuersinnermut inatsit 1975-imeersuuvoq, Namminersornerullutillu Oqartussat oqartussaaffik 1992-imi tigummassuk Nunatsinnut nuunneqarsimanngilaq. Namminersorlutik Oqartussat inatsisip angerlaanneqarnissaa pillugu Danmarkimi oqartussat maanna suleqatigaat. Dronning Ingridip Napparsimmavissuani 2008-mi naartuersinneq assimi takuneqarsinnaavoq. Ullutsinni naartuersinnerit amerlanersaat iisartakkamik iisinikkut pisarput.

Naartuersinnissamut pisinnaatitaaffeqarneq, kiffaanngissutsip ilaatut ukiuni makkunani oqallisaasunut ilaavoq. 

Nunani killerni tamanna pisinnaatitaaffiuvoq aamma annaaneqarsinnaasoq, soorlumi USA-mi taamaassimasoq. Taamaalillunimi inatsisit tunngaviusut naapertorlugit qulakkeeqqajunnaarluni, nunap ilaani naalagaaffiit ataasiakkaat tamanna aalajangiiffigisinnaalermassuk. Allaaserisaq tamaat atuarniarlugu pisartagaqalerit.

Naartuersinnissamut pisinnaatitaaffeqarneq, kiffaanngissutsip ilaatut ukiuni makkunani oqallisaasunut ilaavoq. 

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.

Atuarluarna.

Nunani killerni tamanna pisinnaatitaaffiuvoq aamma annaaneqarsinnaasoq, soorlumi USA-mi taamaassimasoq. Taamaalillunimi inatsisit tunngaviusut naapertorlugit qulakkeeqqajunnaarluni, nunap ilaani naalagaaffiit ataasiakkaat tamanna aalajangiiffigisinnaalermassuk. Allaaserisaq tamaat atuarniarlugu pisartagaqalerit.

1975-imiilli arnat naartunerminni Nunatsinni Danmarkimilu sapaatip akunneri aqqaneq-marluk qaangiutsinnagit naartuersinnissamut assigiimmik pisinnaatitaaffeqarput, Savalimmiunili taamaannani.

Oqaluttuarisaanermi pissutsit pissutigalugit naartuersinnermut inatsit qallunaat oqartussaaffigiuarpaat, naak Nunatsinni taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussat peqqinnissaqarfimmut akisussaaffimmik 1992-imi tigusigaluartut. Taamanili naartunermut naartuersinnermullu apeqqutit peqqinnissamut tunngasuunngikkaluartut, Namminersornerullutik Oqartussaasut aamma Danmarkimi naalakkersuisut ukiut arlaqanngitsut matuma siorna tikillugu inatsisitigut atuutsitsinermut tunngasut taamaattut Nunatsinnut angerlaanneqarnissaat pisariaqartutut isigisimanngilaat.

Taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat aamma Danmarkimi oqartussat akornanni oqaloqatigiinnerit 2019-imi aallartinneqarput. Sulialli tamatumunnga tunngasut coronap tunillaassuunneranit unitsinneqarlutik. Inuiaqatigiit nammineersinnaaqqilermata peqqissutsimut naalakkersuisuusimasoq Kiista Fencker (N) AG-mit oktobarimi 2021-mi apersorneqarnermini ima oqarpoq:

- Naalakkersuisut iluanni oqaloqatigiinneq aallartipparput (naartuersinnermut inatsisip angerlaanneqarnissaa pillugu, aaqq.) qanoq ingerlanneqaqqissanersoq pillugu oqaloqatigiilluta.

Kiista Fenckerip kingorna siullermik Mimi Karlsen (IA) naalakkersuisunngorpoq, kingornalu parteeqamminut Agathe Fontainimut ingerlateqqillugu.

Spiralinik kanngunartuliornerup qulaarneqarnera 2021-miilli nutaarsiassani pingaarnertut sammineqarpoq, tamannalu pissutigalugu ullumikkut nammineq kajumissutsimik naartunaveersaatinik atuineq paasinartumik sammineqarpiarunnaarsimavoq.

Nunatta Nakorsaaneqarfianit kisitsisit kingulliit takutippaat 2022-mi arnat 800-t 857-eriarlutik naartuersissimasut.

Maannali naartuersinnerit pillugit inatsisip angerlaanneqarnissaa sulissutigineqaqqilerpoq, peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik AG-mut allakkatigut akissuteqarluni taama ilisimatitsivoq.

Tamanna isumaqarpoq Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimi oqartussaasunik suleqateqarlutik allakkiaq politikikkut aalajangiisartut ilisimasaqarnerulernissaannut iluaqutaasussaq suliarissagaat, taamaalillutik Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffimmik tigusinissaat qanoq kinguneqarsinnaanersoq paasissallugu.

- Angerlaannissaanut atatillugu suut eqqarsaatigineqarpat?

- Angerlaassinissamik aalajangiinermut atatillugu aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisinnaasai qulaajarneqassapput, tamatumalu saniatigut angerlaassinerup nalaani inatsisit nutarterneqarnissaat eqqartorneqassaaq, peqqissutsimut naalakkersuisoqarfimmi siunnersuinermut inatsisinillu atuutsitsinermut immikkoortortaqarfimmi pisortaq Martin Pedersen AG-mut allappoq.

Ilanngullugu oqaatigaa qulaajaanerup “ukiup ingerlanerani” naammassinissaa naatsorsuutigineqartoq.

Qallunaat nutarterinerat

Inatsisip nutarterneqarnissaanut apeqqut sammineqaqqilerpoq, ingammik Danmarkimi naartuersinnermut inatsit Folketingip maajimi allanngortingaatsiarmagu.

Assersuutigalugu Danmarkimi naartuersinnermut inatsit nutaaq nutartigaq malillugu naartunermi sapaatip akunnerisa 18-it nallernissaasa tungaanut naartuersinneq pisinnaatitaaffiuvoq, siornatigut sapaatip akunneri aqqaneq-marluk nallernissaata tungaanut pisinnaatitaaffiusimagaluarluni. 15-init 17-inut ukiullit angajoqqaatik akuersiteqqaarnagit aamma naartuersissinnaanngussapput. Nunap immikkoortuini naartuersinnermut siunnersuisoqatigiit nuna tamakkerlugu naartuersinnermut ataatsimiititalianit aamma taarserneqassapput.

Danmarkimi naartuersinnermut inatsimmut allannguutit 2025-mi juunip aallaqqaataanni atuutilissapput.

Peqqissutsimut naalakkersuisoqarfiup AG-mut akissutaa naapertorlugu Kalaallit Nunaanni taamatut malittarisassaliisoqassanersoq politikikkut oqallisigineqarnissaa ungasissorujussuuvoq.

Peqqissutsimut naalakkersuisoq Agathe Fontain aviisip matuma saqqumminnginnerani apersorneqarnissaminut periarfissaqarsimanngilaq.

Inatsisip angerlaanneqarnissaanut suliniut aatsaat qanittukkut aallarteqqinneqarnera Naalakkersuisuusimasup Anna Wangenheimip (D), Inatsisartut peqqissutsimut ataatsimiititaliaanni siulittaasup tulliata, tupigusuutigaa.

Taassuma inatsisip nutarterneqarnissaa kissaatigaa.

- Inatsit ukiut 50-it pisoqaassuseqarpoq. Nutarternissaanut piffissanngorpoq, Anna Wangenheim, 2020-mi maajimit 2021-mi februaarip tungaanut peqqissutsimut naalakkersuisuusimasoq, oqarpoq.

Naartuersinnissamut sapaatip akunneri 18-it naartunerup killilerneqarnissaanut tunngatillugu apeqqut Wangenheimip eqqarsarnartoqartippaa:

- Killiliussap sivitsorneqarnissaa isumaqataaffigeqqissaanngilara, suliffinnimi (peqqissaasutut, aaqq.) takusimavara naartoq qanoq inerisimatiginersoq, politikeri oqarpoq.

Inatsisit assigiinngitsut pingasut

Naartuersinnermut inatsit Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqaraluarpat atuutilersinneqanngikkaluarpalluunniit, aappaagu aasakkut naalagaaffeqatigiinni nunani pingasuni naartuersinnissamut pisinnaatitaaffik pillugu inatsisit isumallu assigiinngitsorpassuit atuutilernissaat ilimanarpoq.

Savalimmiuni Danmarkimi naartuersinnermut inatsit 1956-imeersoq suli atuuppoq.

Inatsit naapertorlugu naartuersinnissamut tunngavissat sisamaasut akuerisaasinnaapput: Arnap inuunera peqqissusialuunniit navianartorsiortinneqarpat. Pinngitsaaliilluni arneriffigineqarsimappat imaluunniit qanigivallaakkanik atoqateqartoqarsimappat. Naartoq perulunnartumik katsorsarneqarsinnaanngitsumilluunniit nappaateqalersimappat. Imaluunniit arnaq meeqqamik isumaginnissinnaanngitsutut nalilerneqarpat. Savalimmiuni peqqissutsimik isumaginnittuni 2021-mi 32-eriarluni naartuersittoqarpoq. Taakku saniatigut Savalimmiormiut arnat Danmarkiliarlutik naartuersissimasut 60-it missaanniipput.

Atlantikulli avannaani qeqertani naartuersinnermut inatsimmut isiginnittaaseq allanngorsimavoq. Sapaatip akunnerata aqqaneq-aappaata tungaanut naartuersissinnaanissamut siunnersuut inatsisartut maajimi itigartippaat. Taasinerit 15-15-imik agguataarneqarput (inatsisartuni ilaasortat 30-upput), taamaattumillu siunnersuut amerlanerussuteqartunit akuerineqartariaqarluni.

Taamaakkaluartoq siunnersuummik tapersersuisut taasineq nuannaarutigaat:

- Savalimmiuni arnat namminneq aalajangiisinnaatitaanissaat pillugu suliniuteqartut allanngorluinnarsimapput. Ukiut pingasut-sisamat matuma siornatigut ministerip siunnersuutaa ilaasortat affaannit akuersaarneqartoq takusimanavianngikkaluarparput, Hervør Palsdottir partiimit Tjodveldisflokkurinimeersoq Ritzauimut oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Er du allerede abonnent? Log ind

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS