Takornariaqarnermut ministerip Naaja H. Nathanielsenip (IA) umiatsiaatillit takornarialerisullu, takornarianut umiarsuarnullu takornariartaatinut misigisassanik tuniniaasartut, qaaqqusissutaannut oqaaseqatigiit tulluanngitsut atorneqarsimanerat ajuusaarutigaa.
Nathanielsenip aamma Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup qaaqqusissut Visit Greenland aqqutigalugu juullingajalersoq nassiuppaat.
Takornariaqarnermut ministerip Naaja H. Nathanielsenip (IA) umiatsiaatillit takornarialerisullu, takornarianut umiarsuarnullu takornariartaatinut misigisassanik tuniniaasartut, qaaqqusissutaannut oqaaseqatigiit tulluanngitsut atorneqarsimanerat ajuusaarutigaa.
Nathanielsenip aamma Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup qaaqqusissut Visit Greenland aqqutigalugu juullingajalersoq nassiuppaat.
Sulisitsisut siulittaasuata Christian Keldsenip qaaqqusissut isornartorsioreeraalu naalakkersuisoq utoqqatserpoq.
Naatsumik oqaatigalugu Sulisitsisut naliliinerat naapertorlugu qaaqqusissutip isumaa imaalu unammilleqatigiinnermut inatsimmi paragraf 6-imut naapertuutinngitsut isornartorsiuinermi oqaatigineqarpoq.
Akit ingasattajaartut
Naalakkersuisup umiatsiaatillit, takornarialerisut Sulisitsisullu 2025-mi januaarip 16-ianni ingerlanneqartussamik „oqaloqatigiinnissamut“ atatillugu decembarip 19-ianni immikkut ittumik qaaqquai:
- Umiatsiaateqarlutillu takornarianut umiarsuarnilu takornariartaatini takornarianut takornariartitsinikkut misigisassanik tuniniaasarpit? Misigisassarsiortitsinitit ingasattajaartumik akeqartissallugit tatineqartutut misigisarpit?
- Taava Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip isumasioqatigiinnermut qaaqquaatit, tassanilu suliffeqarfiit niuertullu ilaasa akit ingasattumik appartittarnerisigut unammillernartut qanoq ittut pisinnaanerat sammissavarput.
QAAQQUSISSUT NUTAAQ
Takornariaqarnermut Naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip, IA, Visit Greenland aqqutigalugu qaaqqusissut nutaaq, januaarip 16-iani ingerlanneqartussaq, angallataatilinnut takornarialerisunullu nassiuppaa.
Aammattaaq ataatsimiinnermi siunertaq nassuiarneqarluarsimasussaagaluarmat ajuusaarnartumik oqaasertaliornerit, “paatsuuisitsisinnaasut, ”, ilanngullugu ajuusaarutigaa.
Nathanielsen piujuartitsisumik umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisarneq pillugu oqalugiartussaasoq oqaluuserisassani allassimavoq.
Nalik Ventures-imit aallartitaq "Aakissarsiat misigisassallu, isumaqatiginninniarnermi suleqatigiinneq aningaasalersornissamullu periarfissat“ pillugit oqalugiassaaq.
Sulisitsisuni Christian Keldsenip tamanna unammilleqatigiinnermut inatsimmik unioqqutitsinerusoraa. Tamanna naalakkersuisoqarfimmut mailikkut allagaqarnermini, Sermitsiap atuarnissaanut akuerisaaffigisimasaani, allappaa.
Naalakkersuisup naalakkersuisoqarfiullu isumaat malillugu umiarsuarnik takornariartaatinik niuertut angalatitsisullu ilaasa takornarianut misigisassarsiortunut umiatsialiortunut takornariartitsiniartunullu ingasattumik akiliisarsimanerat pissutigalugu ataatsimiinnerup ingerlanneqarnissaa pisortap isornartorsiorpaa.
Christian Keldsenip qaaqqusissut ingerlateqqissinnaanagu aamma “ilaatigut unammilleqatigiinnermut inatsimmik unioqqutitsisinnginniassammata ataatsimiinnermut peqataannginnissaannik toqqaannartumik kaammattuisoqartariaqartoq” naalakkersuisoqarfimmut allakkamini ilanngullugu allappaa.
Naalakkersuisoq naalakkersuisoqarfillu tunuartitsisut
Taamatulli nalunaaruteqartoqarnerata kingorna Naaja H. Nathanielsen naalakkersuisoqarfialu tunuartitsipput.
- Qaaqqusissut siulleq paatsuunganarlunilu eqqunngitsumik isumaqalersitsisoq Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisorlu Naaja H. Nathanielsen Sulisitsisut isumaqatigaagut. Tamanna ajuusaarutigaarput.
- Angalatitsisartut akornanni oqaloqatigiinnermik ilisimasanillu avitseqatigiinnermik pilersitsineq, kiisalu niuernermi akit unammillernerillu qanoq aqunneqarnerannik paasinninnermik pilersitsineq, aammalu ingerlatsisut qanoq namminneq tunisassiaminnik akilersuisinnaanerannik paasinninnissaq ataatsimiinnermi siunertarineqarpoq.
- Isumaqatigiissuteqarnikkut akinillu aalajangersaanikkut unammilleqatigiinnerup apparsarnissaanik kaammattuinissaq pineqanngilluinnarpoq, akerlianilli niuernerup qanoq ingerlanneqarneranik ilisimasaqarnerulernissaq, ammanerulernissaq ersarinnerulernissarlu siunertaavoq.
Taama Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm ippassaq Sermitsiaq.AG-mut mailikkut ilaatigut allappoq.
Takornariartitsisartut pakatsisut
Takornarialerisut arlallit takornarialerinermi niueruteqartunik suleqarneq pakatsinarnerarlugu, aningaasaqarnermullu tunngasut piviusut paasiuminaatsillugit naalakkersuisoqarfimmiittunut Naaja H. Nathanielsenimullu oqareersullu januaarip 16-iani ataatsimiinnissaq aalajangiunneqartoq taanna nassuiaavoq.
Niuerfiit nutaat angisuullu, nutaanillu peqataasoqalersoq Naalakkersuisoqarfik isumaqarpoq. Suliffeqarfiit nutaat suliffeqarfinnit misilittagaqarluareersunit misilittagaqarnerunatillu misilittagaqarnerunatillu isumaqatigiinniarnernut tunngatillugu ilisimasakinnerusarput.
Naalakkersuisoq inatsisit maleruagassallu atorlugit akuliukkusunngilaq, niuernerli imminut aqussinnaatinniarnerullugu.
Suliffeqarfiit namminneq taamatut aaqqissuussisariaqaraluarput, naalakkersuisoqarfillu pissutsini taamaattuni ikiortitut imminut isigivoq, naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen T. Hammeken-Holm Sermitsiaq.AG-mut allappoq.
Christian Keldsen naalakkersuisoqarfiup pisortaanut mianersorluni ima akivoq:
Tassami aaqqissuussinermut taamaattumut peqataasoqarsinnaananilu siulliulluni iliuuseqartoqarsinnaanngilaq, taamaakkaluartorli takornariartitsinerup iluani naleqartitaqarneq pillugu paasisaqarnerunissamik kajumissaarneqarpugut. Inatsimmi sinaakkutit naapertorlugit akit eqqartornissaat ilaanngilaq. Akeqartitsinerup eqqaaneqarneraluunniit ajornartorsiutaavoq.
Takornariaqarnerup siuariartornerani kalaallit tungaannit takornarianut piumasaqarneq matussuserneqarsinnaaqqullugu takornarianullu pitsaasunik nioqquteqarsinnaaqqullugit takornariartitsisartut nutaat sapinngisamik amerlanerpaat aallartinnissaat Naalakkersuisut pingaartikkaat Naalakkersuisoqarfimmi pisortap Jørgen T. Hammeken-Holmip erseqqissarpaa.
Sulisitsisut ilaasortatik oqaloqatigiinnermut peqataaqqunagit aalajangerpata soorunami naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip uggorissavaa.
Taamaakkaluartoq ajornartorsiut piviusoq nuna tamakkerlugu suliaqartunut arlalinnut tunngavoq. Naalakkersuisut isumaqarput Namminersortut amerliartornissaat nukittunerulernissaallu, inuussutissarsiornerlu najukkami nukiit ingerlatissagaat Sulisitsisut aamma kissaatigigaat, taamaammat Sulisitsisut suliffeqarfiup inuussutissarsiornerullu ineriartortinneqarnissaat immikkut soqutigisariaqaraluarpaat, naalakkersuisoqarfimmi pisortaq allappoq.
Sulisitsisut inatsit akilersuinerlu pillugit ataatsimiinneq isumakuluutigigaat
Takornariartitsinerup siuarsarnissaanut killilersuinerit assigiinngitsut Sulisitsisut ernumassutigaat, pisortaq Christian Kelsen oqarpoq.
Siullermik takornariaqarnermut inatsit maannalu akit pillugit ataatsimiinneq, qanorluunniit allassimagaluarpata takornariartitsinerup aaqqissuussaaneranut sunniuteqarsinnaanermik naatsorsuuteqarnermit aallaaveqarput.
Suliaqarfik qanoq ingerlanersoq qanorlu ineriartortoqarsinnaanera pillugu ingerlatitseqqiineq piffissartorfigineruarput, oqarpoq.
