NIIK aamma Inooqat: Inunnik innarluutilinnik kiffartuussineq tamarmi nutarterneqartariaqarpoq

Meeqqat inuusuttullu inuiaqatigiinnit sumiginnarneqarput, ingerlatsivinnummi nuunneqartarput ingerlatsivik isiginiarneqartarluni inuusuttut innarluutillit tamarmik immikkut atugaat immikkullu sullinneqarnissamik tapersersorneqarnissamillu pisariaqartitaat pinnagit.

Inuusuttut ulloq unnuarlu ingerlatsivimmut nuutinneqaraangata ulloq unnuarlu ingerlatsiviup neqeroorutigisinnaasai isigineqartarput, inuusuttup pisariaqartitai pinnagit.

– Assigiittut nipeqarsinnaapput, taamaanngilarli, taamaattumik inuusuttorpassuit meeqqallu innarluuteqartut kukkusumik sullinneqartarput, ingerlatsivimmullu kukkusumut inissinneqarlutik, meeqqanut inuusuttunullu ineriartornermikkut akimmisaarfeqartunut angajoqqaat peqatigiiffiani Inooqammi siulittaasoq Viggo Johansen oqaluttuarpoq. Aamma Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiani (NIIK) siulittaasuuvoq, 2018-imi pilersinneqartumi Kalaallillu Nunaanni innarluuteqartut suliniaqatigiiffiisa arfinillit katersuuffigisaat.

Aperaarput innarluutillit pillugit inatsisip nutaap inuit pisinnaatitaaffii, innarluuteqartut pillugit isumaqatigiissut siunissamilu inatsisit malinneqartarnissaat qulakkeerneqarnersut, Kalaallillu Nunaanni inunnut innarluuteqartunut malinneqarlutillu atorneqassanersut.

– Ajoraluartumik naagga. Inatsit nutaaq kisimiissinnaanngilaq. Inatsit januaarip aallaqqaataani 2019-imi atuutilersoq suli tamakkiisumik atuutilersinneqarsimanngilaq. Ingammik suliat suliarineqarneranni, ikiuinissamut pisariaqartitsinerup paasiniarnerani, eqqortumik ikiuinissamik tunniussinerit annertuumik ingerlanerliorput.

– Tamatumunnga peqqutaasut arlaqartut takusinnaavavut, Viggo Johansen oqarpoq.

Inunnut innarluuteqartunut sulianik ingerlatsivinni sulisussanik annertuumik amigaateqarnerit, sullissisullu akornanni naammattunik piginnaasaqannginnerit.

Tamatuma saniatigut Viggo Johansenip inatsisinik periarfissanillu sullitanut tapersersuiniutissanik ilisimasaqannginneq tikkuarpaa.

Sullissinerup qanoq ingerlanneqassaneranik ilisimasaqannginneq, pisariaqartitsinerlu tunngavigalugu ikiorsiiniutinik sunik nassuiaasoqassanersoq pillugu ilisimasaqannginneq, kiisalu sumiiffinni inissiinissamut inissaateqannginneq (najugaqarfinnik ingerlatsivinnillu).

– Sulisunik sullitamik pisinnaatitaaffii pillugit ilitsersuisinnaasunik ilinniarsimasunik nalinginnaasumik pisariaqartitsisoqarpoq, ikiorsiiniutinillu pisariaqartitaannik ilitsersuisinnaasunik, suliallu ingerlanerani sulisut sullitatik tapersersorlugit, pisariaqartumillu naliliiffigalugit, Viggo Johansen oqarpoq.

Ulloq unnuarlu ingerlatsiviit sammineqarnerusut

Innarluuteqartunut ulloq unnuarlu ingerlatsiviit ima suliarineqarsimapput, aalajangersimasumik innarluuteqartut Qaqortumiittariaqarlutik (Ivaaraq), allatut ittut Paamiuni (Palleq), alla Nuummi (Aaqa), sulilu alla Maniitsumi (Elisibannguaq), tallimaat Sisimiuni (Gertrud Rask), arferngallu Aasianni (Ado Lyngep atuarfia) arfineq aappaallu Ilulissani (Ikinngut).

– Siusinnerusukkut sullitat qanoq nappaateqarnerat ulloq unnuarlu ingerlatsivinni taakkunani tamani allaaserineqartarput. Taakku peerneqarsimapput, taamanikkut Inooqammit isornartorsiorneqarnerup kingorna, inunnilli ingerlatsivinni tassaniittussanik nalilersuineq suli taamatut ingerlanneqartarpoq, Viggo Johansen nassuiaavoq.

– Ulluinnarni tamatuma kinguneraa innarluuteqartut nunatsinni sumi tamaani inissinneqartarnerat, ”taamatut innarluuteqarnertik” tunngavigalugu, Assersuutigalugu paniga Ilulissanut nassiunneqarpoq Nuummi taamaattunit allaanerummat. Tamanna innarluuteqartumut aammali qanigisaasunut annertuumik inuttut kinguneqartarpoq, Viggo Johansen oqarpoq, kommunillu inuusuttumik innarluuteqartumik sullissinerat pillugu suli isornartorsiuilluni.

Kommunit angajoqqaat tatisaraat

Kommunit nipaatsumik kigaatsumillu ikiorsiiniarunnaartarput meeraq 16-iliingajaleraangat, ima oqarlutik meeqqamut tassunga sumiiffimmi ikiorsiissutinik eqqortunik tunniussisoqarsinnaajunnaartoq, siulittaasoq nassuiaavoq nangillunilu, angajoqqaat aalajangiinissaminnut tatineqartarlutik meeraq Kalaallit Nunaanni ingerlatsivimmut aalajangersimasumut nassiunneqassanersoq imaluunniit ingerlatsiviit arlaannaannulluunniit naleqqutinngikkaangat Kalaallit Nunaata avataani inissinneqassanersoq (Danmarkimi ingerlatsivimmut).

– Allappunga ”tatineqartartut”, taamatorluinnarlu isumaqarpunga. Ikiorsiissutinik tunniussisoqarneq ajorpoq, taamaalillutik angajoqqaat kisimiivillutik pisortanillu ikiorneqaratik meeraq isumagisariaqartarlugu, isumaqarpungalu tamanna inatsisinik unioqqutitsinerusoq.

– Angajoqqaat qasulersarput naggataatigullu allamik periarfissaaruttarput Kalaallit Nunaanni illoqarfimmut allamut nassiunnissaa akuerisariaqarlugu, isumaqarlutik meeraq eqqortumik tapersersorneqanngitsoq, imaluunniit Danmarkimut meeqqap avatangiisini toqqissisimanarisani qimallugit.

– Angajoqqaat taamatut tatineqarnerat pissusissamisuunngilaq, Viggo Johansen naliliivoq, isumaqarluni tamanna inuit pisinnaatitaaffiinut akerliusoq.

Meeqqap angajoqqaani pisariaqartippai

Meeqqap kialluunniit peroriartornermini angajoqqaani pisariaqartippai, Inooqammi siulittaasoq erseqqissaavoq.

– Inuit innarluuteqartut arlallit eqqarsartaatsimikkut ineriartornermi kinguarsimasarput. Taamaalillutik kommunit angajoqqaanik aalajangeeqqusillutik tatisinialeraangata innarluuteqartorpassuit eqqarsartaatsimikkut ineriartornerminni angajoqqaatik pisariaqartinnerpaasarpaat.

– Inuusuttut innarluuteqartut inooqataaffimminnit, angajoqqaaminnit, qatanngutiminnit, ilaquttaminnit, ikinngutiminnit ilisarisimasaminniillu peerneqartarput, ingerlatsivimmi inissinneqarlutik, isumaqartoqarmat tamanna inuttaannut tulluarnerusoq, Viggo Johansen oqarpoq uparuarlugulu inuk kinaluunniit innarluteqartoq assigeeqqissaanik ikiorserneqartariaqarneq ajortoq.

– Innarluutit assigiinngillat. Nappaatit assigiinneq ajorput, taamaalilluni nappaatit ataasiakkaarlutik katsorsarneqartarlutik aalajangersimasumik, aammali qanoq innarluuteqartoqarnera apeqqutaalluni ikiorsiisoqartarluni.

– Taamaattumik isumaqarpugut innarluuteqartunik ataasiakkaanik aalajangersimasumik nalilersuisoqartariaqartoq. Taamaattumillu inummut taassumunnga aalajangersimasumik tapersiisoqartariaqarluni. Taamaalilluni inatsit januaarip aallaqqaataani 2019-imi atuutilersoq imaluunniit tunngavigineqarpoq, pisortanilli naammassiuminaalluni, Viggo Johansen oqaluttuarpoq.