Aka Hansen Aarhusimi inunngorpoq kalaallimik
anaanaqarluni qallunaamillu ataataqarluni. Gellerupparkenimi inuiaassutsit amerlasuut
akornanniippoq meeqqerivimmi assigiinngitsut 27-ullutik. Kikkut tamaasa
nereqatigisinnaallugillu pinnguaqatigisinnaallugit perorsarneqarpoq,
taamaammallu ilaqutariiullutik Nuummut nuunnerat allaasimalluni. Kalaallisut
oqallorissuunnginnini pillugu uumisaarneqartarpoq oqarfigineqartarlunilu
naqinneq ’q’ taasaraa ’kra’.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Aka Hansen Aarhusimi inunngorpoq kalaallimik
anaanaqarluni qallunaamillu ataataqarluni. Gellerupparkenimi inuiaassutsit amerlasuut
akornanniippoq meeqqerivimmi assigiinngitsut 27-ullutik. Kikkut tamaasa
nereqatigisinnaallugillu pinnguaqatigisinnaallugit perorsarneqarpoq,
taamaammallu ilaqutariiullutik Nuummut nuunnerat allaasimalluni. Kalaallisut
oqallorissuunnginnini pillugu uumisaarneqartarpoq oqarfigineqartarlunilu
naqinneq ’q’ taasaraa ’kra’.
Tamanna Akap kingoqqiffimminik
isiginninneranik allannguinngilaq, tulluusimaarutigaami. Arnanillu
illersuinermut siusissukkut isertinneqarpoq.
- Eqqaamavara anaanaga oqartoq kikkut tamarmik
igasinnaasut. Uanga igasinnaanissannut pissutissaqanngitsoq ”kikkut tamarmik
atuarsinnaasut iganermut atuakkanik atuarsinnaammata”. Suliassaq tamanna
suiaassutsimut tunngassuteqanngilaq. Angerlarsimaffitta avataani taamannak
oqaraangama assinganik immaqa eqqarsanngitsunit naapinneqartarpunga, Aka
oqaluttuarpoq.
Kisianni pingaartumik filmiliornermik
ilinniarfimmi ilinniartuunermi nalaani kalaallit Danmark pillugu qallunaallu
Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaasa nikingassuteqarnerannik takunnilerpoq.
- Danmarkimi naalakkersuineq
oqaluttuarisaanerlu pillugit taamak ilisimasaqartigigutta sooruna Danmarkimi
inuit kalaallit atortulersuutaat oqaluttuarisaanerallu pillugit taamak ilisimasakitsigisut?
Oqarfigineqartarsimavunga ”kakkaak qallunaatut oqallorikkavit”.
Ilisimasakinneq pillugu aamma tupigusuttunik
universitetini ilinniartunik kalaallinik Aka arlalinnik oqaloqateqarsimavoq.
- Eqqarsarpunga arlaat eqqartuilissasoq, nipaannersuaqarporli.
Tamanna ippigilerpara taamaammallu oqaasertaliisalerlunga. Siullermik
Facebookimi. Arlallit isummannik paasinnipput, amerlappulli eqqunngitsumik
oqarnerarlunga isummersortunik. Ilai oqaasertalersuineq iluarinngilaat.
Taamaaliorneq eqqortuunngitsoq. Tamanna tupassutigeqaara, oqarpoq.
Pigeprisen
”Filmiliani piviusulersaarutinilu
aqqutigalugit Aka Hansen Kalaallit Nunaannik isiginninnermik
assigiinngisitaarnerulersitsiniarpoq arnanullu ikinnerussuteqartunullu
oqaaseqartarfiulluni. Allannguiniarnermini Aka Hansenip kalaallit kulturiat
taamaammat aallaavigaa ilaatigullu allanit isumassarsiorfissatut takutillugu
Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni tamarmiusumi arnat aqutsisutut qanoq
inissisimajuaannarsimanersut”, taama PlanBørnefonden Aka 2023-mi Pigeprisenimik
nersorneqarmat ilaatigut allappoq.
- Pigeprisen suliannik nersorinninnertut
isigaara. Atorfippassuit qinnutigisimavakka piginnaasaqarfigigaluarlugilli
oqaloqatiginninnissamut aggersarneqarsimananga. Ataasiaannarlungaluunniit isiginiarneqarsimanngilanga
inuiaqatigiit ullumikkut qanoq ittuunerannik isornartorsiuisarnera
pissutigalugu. Tamanna ilungersunarlunilu akueriuminaassimavoq. Inuiaqatigiinni
najugaqarlunilu tunniussaqarusukkaluarluni paasitinneqarluni ”maaniitikkusunngilatsigit”.
Nersorinninneq taanna uannik ikorfartuinermik takutitsisoqarsinnaaneranut
iluaqutaasinnaasoq taava isumaqarpunga. Pissutsinik oqallisiginninnissaq taamak
navianartiginngitsoq.
- Soorunami tupaallannanngitsuunngilaq
Danmarkimik isornartorsiuillunga – nunasiaateqarsimanerup nalaanik ullumikkullu
inuiaqatigiinnik – suliaqarnera Danmarkimi nersorneqarmata. Tamakkuninnga
oqaaseqarsimaninnut akuerineqarnera attortinnaqaaq.
Isummaminik sooq oqaasinnguisarnerluni imannak
oqarpoq:
- Qallunaajullungalu kalaaliugama arlaat
peersinnaanngilara, tamaasami pigaakka. Taamaakkaluartorli nunasiaateqarsimaneq
pillugu apeqqusersuisinnaavunga Danmarkimilu naalakkersuinikkut ullumikkut
susoqarnera apeqqusersorsinnaallugu.
Naalagaaffiup kalaallinik immikkoortitsisimanerani
inatsisitigut ataataqanngitsut, kalaallit meeqqat
meeravissianngortinneqarsimasut spiralilersuisimanermillu mamianartuliaq Akap
eqqaavai. Iliuutsit inuiannik kalaallinik innarliisimanertut inuttaanit
isumaqarfigineqartut.
- Nunasiaataajunnaarsaaneq 2020-mi iluamik
oqaluuserisalerakkit uannut allattorpassuupput: ”oqaluuserinissaanut qujanaqaaq
sapiissuseqaravit uangami taamaaliussaguma soraarsitaanissara annilaangagivara”,
imaluunniit ”allatavit nuannarinissaa ingerlateqqinnissaaluunniit qunugaara,
allat qanoq isumaqassanersut ernumagigakku”. Arlaatigut nikittoqarsimasoq
malugisinnaavara.
- Qanorpiaq misigineq angerlarsimaffigisamilu
ilaqutariillumi akornanni sorpiaat oqaluuserineqartartut oqaatigissallugit
immaqa qularnaannerulaalersimavoq, siornatigut tamat akornanni oqarnissaq
immaqa qunugisimallugu. Amerlanerusut oqartalersut misigaanga. Suli
tamarmiunngitsut. Suliffeqarnermimi kalluarneqaqqajaanerulersilluni kikkut
tamarmik isumaqatiginngisaanik oqarnermi annaasinnaasat annertunerulertarput,
Aka naggasiivoq.
