“Nittarsaanneqarnermit aniguisinnaanissaq pineqarpoq”

Assit inummut namminermut tunngasut akuersissuteqarfigineqanngitsunik namminerluunniit ilisimanngisamik internetikkut siammarterneqarsimasut paasigaanni naalliunnartorujussuusarpoq.

Minnerunngitsumik meeqqanut inuusuttunullu.

Inersimasumit internetikkut ukiukitsunik sunniiniartartumit, nalimisut ukioqartutut imminut oqaatigisumit, imaluunniit soorlu kinaassutsimut assit salloqittaatit atorlugit uukapaatinneqarlutik killissamik qaangiisumik iliuuseqaraangamik imaluunniit kinguaassiuutitigut imminut attuuanissamik pilerisaarneqaraangamik imminut pisuutikkajuttarlutillu imminut ajorigajuttarput.

Inersimasut aamma taamaattarput.

Allaammi angutit arnallu inersimasorsuit internetikkut kannguttaatsuliorfigineqarnertik paasigaangamikku annilaangalersinnaasarput. Amerlaqisunut annikilliuutaangaalersarpoq.

- Inuit annanniartariaqartutut misigisimasarput. Pisimasummi uiusumut, ilaquttanut, ikinngutinut suleqatinulluunniit oqaluttuarinissaa ajornakusoortorujussuusinnaammat, eqqartuussissuserisoq Miriam Michaelsen Njord Law Firm-imeersoq oqarpoq. Taanna Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit Naalagaaffiit Peqatigiit arnanut persuttaasarneq akiorniarlugu ullorititaannut, novembarip 25-annut, atatillugu aaqqissuussaannut ataasinngormat peqataavoq.

Miriam Michaelsen eqqartuussissuserisutut sulinermi saniatigut (atuuffiit allat saniatigut) Meeqqanut Inuusuttunullu Tusagassiuutinut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuvoq.

Tamatumani aamma oqaluttuarisinnaanerarpaa, inersimasut isumaqartartut meeqqatik nuanniitsunik misigisaqarunik namminerminnut ornigutissasut. Taamaattuaannanngillalli.

Assersuutigalugu meeqqat amerlaqisut tamatumunnga taarsiullugu assit filmilluunniit nuanniitsut alaannartarlugit qisuariarusunnerusarput.

Tamatumali kinguneranik — inuit inoqatinut attaveqaqatigiittarfiini periaatsit pissutigalugit — assit assigiinngitsut taamaattut amerlanerusut saqqummersinneqartalissasut, taakkumi isumaqaramik atuisup assit taamaattut nuannarigai, naallugimmi isiginnaarneqartarmata.

- Meeqqalli inuusuttullu isumaqartarput tamanna inuit inoqatiminnut attaveqaqatigiittarfiini peqataanissamut piumasaqaataasoq, Miriam Michaelsen nassuiaavoq, taassuma aamma mianersoqqusilluni oqaatigaa, ukiunut killigititap malinneqarnera upperisariaqanngitsoq.

- Meeqqat meeqqanut naleqqutinngilluinnartunik isiginnaarsinnaasarput, eqqartuussissuserisoq erseqqissaavoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu Danmarkimi misissuinerit takutippaat nukappiaqqat niviarsiaqqallu oqarasuaat qarasaasiarluunniit assigiinngitsumik atortaraat: Nukappiaqqat pinnguaatinik akiliiffigineqartartunik pinnguartarput, niviarsiaqqalli pinnguaatinik akeqanngitsunik pinnguartarlutik. Taamaattorli sunaluunniit akeqanngitsutut taaneqarsinnaanngilaq. Tamatumunngami taarsiullugu inuttut paasissutissaatigineqartut akiliutigineqartarput, taakkulu aqqutigalugit aalajangersimasumut sangutitsisoqarsinnaalluni imaluunniit uukapaatitsisoqarsinnaalluni.

Politiit suliarisartagaat

Nunatta Politiivi aaqqissuussinermi aamma peqataapput, tassanilu kalaallit isiginnittaasiat aallaavigalugu, politiit pisortaat aamma politiit Saassussisoqartarneranut Immikkoortortameersunik aamma politiit immikkut ilisimasallit sammisaq pillugu oqalugiaateqarlutik.

Taakku oqaatigisaat naapertorlugit, Nunatsinni internetikkut qarasaasiakkulluunniit kannguttaatsuliornerit assigiinngitsunik ilisarnaateqartarput: Tassaallutik inuit assinik videonilluunniit kinguaassiuutinut tunngassuteqartunik pisinnaatitaaffiginagu ingerlatitseqqittartut. Inuit meeqqap inuusuttuaqqalluunniit kinguaassiuutaanut tunngasunik pigisaqartut siammarterisulluunniit. Inersimasut internetikkut ukiukitsunik sunniiniartartut, imaluunniit inersimasut 18-it inorlugit ukiulinnut kinguaassiuutitigut sunniiniartartut.

Nunatsinni pinngitsaaliilluni kinguaassiuutitigut atornerluinerit aamma sextortion (piumaffigineqarnertut iliuuseqarumanngitsunut assinik videonillu paquminartunik siammarterinissamik sioorasaarineq, aaqq.) maani assersuutissaqartut, politiit oqaatigaat. Aamma tamatuma saniatigut, qarasaasiakkut kannguttaatsuliornerit ilaqarsinnaallutik pinngitsaaliilluni arnerinermut kannguttaatsuliornermullu attuumassuteqartutut aamma ilaatinneqarsinnaasunik.

Inatsisinik unioqqutitsinerit politiinit misissuiffigineqartariaqartut amerliartornerannik assersuutissaqarpoq. Tassa nakuusernerit, pinngitsaaliinerit, meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluinerit angerlarsimaffinnilu eqqissiviilliornerit, nuna tamakkerlugu politiinut ulloq unnuarlu nalunaarutigineqartartut amerlavallaartut isumagineqartariaqartut saniatigut.

Politiit pisortaata Bjørn Bayip erseqqissarpaa, politiinut nalunaarutigineqartut tamarmik pimoorunneqartartut. Tamatumunngalu atatillugu oqaatigalugu, politiit internetikkut atornerluinermit eqqugaasunut siornatigornit ullumikkut eqqumaffiginninnerulersimasut.

- Suliani tamakkununnga tunngatillugu uagut (politiit, aaqq.) eqqugaasunut qanoq oqaluttarnissarput unammillernartoqartissimavarput. Ilaatigullu tamatumunnga tunngasunik suleqatigiit immikkut ilisimasallit ikiorniarpaatigut, Bjørn Bay nassuiaavoq.

Kingusinnerusukkut paasisimasallit tusarnaartullu oqallinneranni nangilluni oqaatigaa, politiit qarasaasiatigut pinerlunnermut uppernarsaatinik qulakkeerinninnissaminnut ullumikkut pikkorinnerulersimasut.

- Sulisutta aamma paasisariaqarpaat internetikkut kannguttaatsuliornerit inuiaqatigiinni politiitut suliassatut allatulli pingaaruteqartigisut, politiit pisortaat oqarpoq.

Danmarkimi internetikkut kannguttaatsuliornerit politiinit aamma eqqumaffigineqarnerujussuanngortut, Miriam Michaelsenip uppernarsarpaa.

Maanna siornatigornit allaanerujussuarmi inissisimavugut. Politiit ullutsinni ilisimasaqarnerujussuanngorput. Nalunngilaat eqqugaasimasoq ikiorneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqartoq ikiorneqarnissaminillu pisariaqartitsillunilu, eqqartuussissuserisoq misissuisartut suleqatigiit ilagalugit Nuummut angalasoq oqarpoq.

Taakkua ilaat, digitalimik misissuisartoq Christian Skettrup, oqaluttuarpoq internetikkut kannguttaatsuliornerit assigiinngitsorpassuit pisartut qanoq ittuusinnaanerat killeqanngingajattoq.

-Tupaallannartunik nutaanik takkuttoqartuaannarpoq, ilimagigaluaraangatsigu ajornerpaat amerlanersaallu takusimallugit, taava takusimanngisavut amerlaqisut paasinarsisarpoq, digitalimik misissuisartoq oqarpoq.

Uppernarsaateqarit!

Taassuma erseqqissarpaa – soorlumi aamma politiit taamaaliortut – internetikkut kannguttaatsuliorfigineqarnermik paasisaqaraanni iliuuseqapallattarnissaq pingaaruteqartoq.

- Uppernarsaatinik qulakkeerinninnissaq pingaaruteqarpoq. Tamanna aamma ajornaatsuujuaannanngilaq. Pingaaruteqarlunili allattortariaqarlutik piffissaq, nittartakkap adressia aamma paasissutissat allat, Christian Skettrup nassuiaavoq.

Apeqqutaavorli innuttaasut aamma nalunnginneraat suut inerteqqutaanersut suullu inerteqqutaannginnersut.

Ingammik meeqqat pineqartillugit inersimasut akisussaaffeqarput:

- Meeraq inuusuttuararluunniit inersimasumut saaffiginnippat, ilinniartitsisumut imaluunniit inuusuttuaqqanut klubimi sulisumut, inersimasut mattusimannginnissaat pingaaruteqarpoq, Bjørn Bay oqarpoq.

Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, eqqartuussissuserisoq Britta Keldsen, ilassuteqarpoq:

- Angajoqqaat qitornamik mobiiliat sunik imaqarnersoq takusinnaanerlugu immaqa nalornissutigisarpaat. Erseqqissaannaassavara taamaaliorsinnaatitaapput, oqarpoq.

Politiit pisortaata soorlu siusinnerusukkut tamanut oqaatigeriikkamisut, nuannaarutiginerarpaa, kinguaassiuutitigut atornerluinerit nalunaarutigineqartartut ukiut kingulliit ingerlaneranni amerliartornerat, aamma sinerissami siornatigut kinguaassiuutitigut atornerluinernik nalunaaruteqarfiusanngikkaluartuni. Naak imminnut assortuussinnaagaluartumik tamanna pitsaasuummat, tamannami taamaaliornerup inatsisitigut inerteqqutaaneranut ammanerulernermik paasinninnermillu kinguneqarpoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu Bjørn Bayip aamma tikkuarpaa, suli amerlasuut nalunaarutigineqartanngimmata.

- Nalunaarutigineqartanngitsunut ilaasutut pasitsaassinnaavakka aamma taakkununnga ilaassasut nukappiaqqat aamma angutit nakuuserfigineqarnissaminnut qunullutik politiinut nalunaarutiginninnissaminnut sioorasartut, Bjørn Bay oqarpoq.

Brugsenimi allagarsiivimmut nivinngarneqarneq

Suleqataata, Innarliisarnermut immikkoortortaqarfimmi politikommissærip Katrin Dietzelip, internetikkut kannguttaatsuliornerit meeqqanut inuusuttunullu qanoq sunniuteqartarnerat, Katuami katersorsimasunut nassuiaatigaa.

- Ima oqartarpugut: Takorlooruk assit Brugsenimi allagarsiisarfimmut nivinngarneqarsimasoq. Kikkut tamarmik takusinnaassavaat, immaqalu ilaasa assileriarlugu Pisiffimmi allamiluunniit allagarsiisarfimmut nivinngassallugu, illit ilisimanngisannik, Katrin Dietzel nassuiaavoq.

Kingunerisinnaasai timikkut innarlerneqarnertut sakkortutigisinnaapput. Qarasaasiakkut innarliinerup ilungersunartumik saniatigut sunniutigisarpaa, atuukkunnaarsinneqarnissaanut ulluliisoqarsinnaanngimmat, internetimiittummi tamakkiisumik peerneqarsimanersut qulakkeerneqarsinnaanngimmat.

Internetikkut innarlerneqarnerup kingunerisartagai pitsaanngitsut amerlaqaat. Ilaatigut tassaasut eqqarsaqqissaarsinnaannginneq, tarnikkut atugarliuutit soorlu sakkortuumik misigisaqarsimanermik kingunerlutsitsineq, siooraneq aamma isummakkut nanertisimaneq. Pinerluuteqarsimasut eqqartuunneqartut pinerluuteqarsimasutut meeqqamullu kannguttaatsuliorsimasutut allattugaatigineqalersarput akiliisitaasinnaallutillu.

Taamaattumik qarasaasiakkut iserfigineqarsimanerluni imaluunniit nakkutigineqaraanni qanoq iliortoqarsinnaaneranut politiit aamma siunnersuuteqarput.

Tassani pineqarput internetikkut isernissamut ilisarnaatit, tassa inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnut, aamma aamma paasissutissat inummut tunngasut tamaasa allanngortinnissaat, pingaartumik MitID, e-mailit aningaaserivimmilu paasissutissat. Tamatuma saniatigut sumiiffimmut paasissutissat qamillugit aamma marloqiusamik isertaateqalernissaq, tassa assersuutigalugu inoqatinut attaveqaqatigiittarfinnut iserniaraanni marloriarluni iliuuseqartoqartariaqarluni. Tamanna isumannaallisaanermut annertunerusumik iluaqutaassaaq.