- Qanoq nukittutiginerput tupaallaatigisaqattaartarpara.
Arnârak’ Patricia Bloch taama
oqarpoq, taannalu Kalaallit Nunaanni inuusuttut akornanni imminut toqunnissamik eqqarsaateqartartunut tunngatillugu ukiuni
sisamani ph.d.-nngorniarluni maajimi ilinnialertussaavoq. Imminut
toqoriaraluarsimasut suut pissutigalugit inoorusussuseqaleqqissimanersut taassuma paasiniarniarpaa.1
Ph.d.-liaa piviusulersaarusiarineqarnissaa siunertaavoq, taanna inuusuttunut, ilinniarnertuunngorniartunut innuttaasunullu
ilinniartitsissutitut atorneqarsinnaassalluni.
Ph.d.-liornissani sioqqullugu
piareersaatitut Arnârak’ Patricia
Blochip misissuilluni inuit arfinillit inuusuttuullutik imminut toqoriaraluarsimasut apersorsimavai.
Taakkua peroriartornerminni qanoq atugarliortigisimasut apersorneranni paasivaa, tamannalu
inoorusukkunnaarnerannut pissutaasimasinnaavoq. Taamaakkaluartoq aniguisimapput inuunerlu qinerlugu.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna
- Inuusuttuunera tamaat isumaqarnikuuvunga sanngiitsuusugut, eqqarsaqqaarata iliuuseqartartugut suliffimmillu paarsisinnaanata. Misissuinermali nalaani
ajortunik aqqusaagaqarsimanermit qanoq aninguisarsimatiginerput takuara, Arnârak’ Patricia
Bloch oqarpoq.
Imigassamik allanilluunniit
atornerluisuni peroriartorneq
inuit ataasiakkaat misigisimavaat.
Aammali ataatsimut isigalugu misigisat anniaataasut, oqarpoq.
Taakkununnga ilaavoq inuiaqatigiit siuarsarneqarnerisa sukkavallaartumik ingerlanera, kulturimik
kinaassutsimillu annaasaqarnermik kinguneqartoq. Maannakkullu spiralimik suliaq sammineqaqisoq, tassani naalagaaffiup 1960-ikkunni 70-ikkunnilu Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerliartornerat unitsinniarlugu arnat niviarsiaqqallu 13-it tikillugit ukiullit
spiralilersorneqassasut.
TUSAANGA
Imminut toqunnissamik eqqarsaateqaruit kiserliortutulluunniit
misigiguit Tusaannga oqarasuaat
80 11 80-imut sms-iluunniit 18 99
-imut attavigineqarsinnaavoq.
Oqaloqateqarneq akeqanngilaq
kinaassutsimillu isertuussisinnaalluni.
Arnârak’ Patricia Blochsip arnaa spiralilerneqarsimasunut ilaavoq. Ilisimatusartut suleqatigiit pisimasumut misissuisussanngorlugit maanna suliakkerneqarsimapput. Taavalu arnat 143-t inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsiffigineqarsimasutut naalagaaffik eqqartuussivimmut suliassanngortippaat, 43 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarlutik.
Toqusartut amerlassusaat
annertusoq
Imminut toqunniarlutik eqqarsartut allat qanoq qaangiisimanersut
paasisaqarfiginissaat pisariaqartikkaat Arnârak’ Patricia Bloch ilimagaa.
Kalaallit Nunaanni toqusartut
amerlassusaasa eqqarsaatersuutiginerani paasisaqarfigerusulerlugu ilisimatusarnini aallartippaa.
Naak Kalaallit Nunaanni peqqinnartutut inuugaluarluta Danmarkimut sanilliulluta ukiunik qulinik
ikinnerusunik sivisussusilimmik
inuusartugut, agguaqatigiissillugulu 71-iinnarnik ukioqalersartugut taassuma eqqarsaatersuutigisimavaa. Nunatsinni toqusartut
amerlassusaannut imminut toquttoqartarnera annertusaaqataasorujussuuvoq.
- Tamanna iliuuseqarfiginiarpara, Arnârak’ Patricia Bloch oqarpoq, 2021-mi peqqinnissaq pillugu
kandidatinngorniarluni naammassigami sooq imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaa ilisimatusarfigerusulerlugu aalajangersimanini tunngavilersorlugu.
Ph.d.-mik ilinniagaqarneq Danmarkimi aningaasanut inatsit
aqqutigalugu 6,2 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq. Atlantikup avannaani nunanut aningaasaliissutit ilagaat, tamannalu
pivoq kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat Aki-Matilda Høegh
Dam (S) isumaqatiginninniarnikuuneranit. Ukiuni sisamani ilisimatusarfiussaaq, aamma Kalaallit
Nunaanni nunaqarfiit ilanngunneqassallutik.
- Tamanna piviusunngortissinnaagakku nuannaarutigaara. Nunaqarfinnimi aamma imminut toquttoqartarpoq. Neriuppugut
ukiut sisamat qaangiuppata suliniummut atatillugu nunaqarfiit
tamaasa tikeraarsimassallutigit,
Arnârak’ Patricia Bloch oqarpoq.
Nammineq meeqqat atuarfianni
atuarallarami ikinngutini imminut toqullutik qimaguttut aqqusaarsimavaa. Siullermik 7. klassimi
atuaqataa ilaat imminut toquppoq.
Taava 8. klassimi atuaqataasa ilaat
angajuatalu ikinngutaa aamma
imminut toquppoq. Australiami
AFS-imi ilinniartuugallarami Qaqortumilu GU-mi atuartuugallarami atuaqataasa ilaasa aamma inuunertik nammineq kipiniarlugu
aalajangersimavaat.
- Amerlasuunik annaasaqarsimavunga. Aamma inersimasuuninni.
Kalaallit Nunaanniittarnikka ilisinermik patsiseqakulasarput, 39-
nik ukiulik Arnârak’ Patricia
Bloch, Qaqortumi peroriartortoq
oqarpoq. Taassuma arnaa kalaaliuvoq ataatassaa aamma kalaaliulluni.
Inooqatinilu Trond Velken, nakorsaq meeqqanut inuusuttunullu
tarnip pissusiinik ilisimasalik, qitornatillu marluk Norgemi maanna najugaqarput. Tassanilu inuiaqatigiit peqqissusiannik ilisimatusarluni kandidatinngorniarnikuuvoq. Ph.d.-liornissaali Ilisimatusarfimmut Danmarkimilu SDUmut attuumassuteqarpoq.
Allorfik, pinngortitaq eqqarsaatiginneqqissaarnerlu
Ilisimatusarnissani sioqqullugu
misiliilluni misissuinera siulleq,
Kalaallit Nunaanni Ilisimatusarnermut Siunnersuisoqatigiinnit
aningaasalerneqarpoq. Misissuinermini tassani inuit imminut toqunniaraluarnerminni qaangiisimasut maannalu inuunerminni
ajunnginnerusumik inissisimasut
akornanni maluginiagassat pingasuupput.
Siullertut apersugai tamangajammik ataaseq minillugu Allorfimmi, aangajaarniutinik aningaasanoorajuttuunermullu pinngitsuuisinnaajunnaarnermut katsorsaavimmi, katsorsartissimavoq. Tamannalu pissutigalugu misigissutsiminnik aqutsisinnaanngorsimallutik.
- Qiasinnaatitaasimanertik assersuutigalugu oqaluttuaraat. Pingaartumik angutit qiaqqusaanatik perorsagaakkajuttartut, Arnârak Patricia Bloch oqarpoq.
Misigissutsinik oqaasinnguinermi allanik ajoqusiinngitsumik
ajuallatsitsinngitsumillu oqaaseqarsinnaaneq aamma qanoq misigineqarsimanersoq apersugaasa
ilaasa oqaluttuaraat.
Tarnip pissusaanik ilisimasammit Naja Kielsenimit ikiorneqarsimasuni tamanna takuneqarsinnaasoq oqarpoq. Imminut toqunnissamik eqqarsaateqartut oqaasinnguinertik iluaqutigisarpaat, aamma taama eqqarsarneq ajortuunngitsoq qaangerneqarsinnaasorlu.
Assersuutigalugu eqqarsaatiginneqqissaarnikkut pisinnaasoq
apersorneqartut arlallit iluaqutigisimallugu oqaatigaat.
Pisariaqatitat aallaavigalugit imminut suliarineq angutip apersorneqartup aamma eqqaavaa.
Tarnikkut katsorsaasartup Henriette Berthelsenip nunaqarfimmiinnermini suliaqarfigisimasaa.
Aappaattut pinngortitaq aamma
immikkuullarissumik sunniuteqartarpoq.
- Tassani inuit imminnut malugisarput. Nipaappoq, misigissutsit
eqqarsaatillu inissaqartinneqartarput. Maanna pisut malugineqartarlutik, Arnârak’ Patricia Bloch
oqarpoq.
Aammattaaq inuup tanngassimaarutissaqarneq inuunermilu
siunertaqaleqqinneq pinngortitami nassaareqqinneqartartoq. Pinngitsuuisinnaanermik katsorsartissimasorpassuit nassuerutigaat
ikinngutit ikilisartut ernguttuni
ikiarruttuniluunniit akuusarunnaaraanni. Taamaammat kiserliorneq kingunerikkajuttarpaa nutaanillu ilisarisimasartaarniarneq
ajornakusoorsinnaasarpoq.
Pinngortitamili piniariartarnermi arlallit kiserliornertik qaangertarpaat. Taamaaliornikkut aamma
meeqqat peqatigisarnissaannik
nutaamik peqalersarmat, piniarnermili pissusitoqqat naleqartitat
taamaalilluni aamma ingerlateqqinneqartarlutik.
Arnârak’ Patricia Bloch naapertorlugu apersorneqartut arlallit
misigisimavaat pinngortitami piniariartarneq nutaanik ilisarisimasaqalernermik kinguneqarsinnaasartoq.
Pingajussaanik, siuaasatta
inuunerat pillugu ilisimasaqarneq.
Taakkua saniatigut siulivut qanoq inooriaaseqarsimanersut paasiniarnera iluaqutigineqartarpoq.
- Amerlasuut oqaluttuartarput
kristumiussuseq eqqunneqanngikkallarmat Kalaallit Nunaanni
inuuneq pillugu atuakkani oqaluttuat atuarsimallugit, Arnârak’ Patricia Bloch oqarpoq, nangipporlu:
- Paasisimasaqarneq tamanna
siuaasatsinnik tulluusimaarnermik
kinguneqartarpoq, aamma kinaassutsimik nutaatullu ittumik kinguneqartarluni.
Ilisimasat
qaammarsaatiginissaat
qunuginagu
Arnârak’ Patricia Bloch Livslinjenimi, Danmarkimi nuna tamakkerlugu nammineq kajumissutsimit oqarasuaatikkut siunnersuisarfimmi, nunatsinni Tusaanngatut ittumi ilinniartitsisutut ilinniarsimavoq.
Ukiuni kingullerni inuit imminut toqunnissamik eqqarsaateqartut taakkualu ilaqutaat pillugit
oqaloqatiginninnermut iliuuseqarnissamullu tunngasunik suliamik ilisimasallit 500-t missaanniittut ilinniartissimavai. Ilinniartitsineq kalaallisut ingerlanneqarsimavoq, Arnârak’ Patricia Blochilu siorna Nordentoftprisenimik
nersornaaserneqarpoq.
Nersornaat taanna Danmarkimi
Imminut toquttarnerup pinaveersaartinneqarnissaanut Ilisimatusarfimmit tunniunneqartarpoq
ukiullu tamaasa novembarip aappaanni, Danmarkimi imminut toquttarnerup pinaveersaartinneqarnissaanut sullissiviit ataatsimoorfianni, tunniunneqartarpoq.
- Ukiuni arfinilinni kingullerni
tassani sulisimavunga, takusinnaallugulu ajunngitsumik pisoqartoq, Arnârak’ Patricia Bloch oqaluttuarpoq.
Nuummi Katersortarfimmi
aaqqissuussami 100-t missaanniittunik peqataaffigineqartumi
qaammat kingulleq saqqummiivoq. Imminut toquttarnerup pinaveersaartinnissaanut ilisimasani
misilittakkanilu pillugit aamma
KNR-ikkoorpoq. Taamaalilluni
ph.d.-mik suliaqarnermini inunnik 30-nik pisariaqartitaminik
maannakkut pissarsereerpoq.
- Ilisimasanik avitseqateqarnissaq pingaaruteqarpoq. Siornatigut
amerlasuut immaqa annilaangassutigisimavaat tamanna eqqartorunikku imminut toqunnissamik
eqqarsartitsilersinnaaneq kinguneqarsinnaasorluunniit. Uangali
tamanna misigisimanngilara. Illuatungerluinnaanilli inuit paasisaqarfigerusuppaat, Arnârak’ Patricia Bloch oqarpoq.
Apersorneqarsimasut amerlanersaat 18-iniit 35-nut ukiullit imminnut toqoriaraluarsimapput.
Apersuinermini pisimasumut aalajangersimasumut tunngatillugu
aperineq ajorluni taassuma naqissuserpaa.
- Imminut toqoriarnerup qanoq
pisimanerata paasinissaa pingaartinngilara. Apersungara tamanna
pillugu misigissutsimigut naalliuuteqaqqilersinnaammat. Pingaarneruvorli paasissallugu qanoq ingerlaqqissinnaasimanersoq,
oqarpoq maajimilu apersuinerit
aallartissasut ilisimatitsissutigalugu.