Nunanut allanut ministeriusimasoq: - Ineriartorneq sukkasooq ornipparput

Qallunaat amerlanersaasa – 61 procentiisa – Naalagaaffeqatigiinneq tapersersorpaat. Tamanna misissuisarfiup Epinionip Altinget aamma DR sinnerlugit isumasiuinerata paasinarsisippaa.

Akissutit aamma paasinarsisippaat qallunaat ikittuinnaat, Naalagaaffeqatigiinneq ima akerlilersortigigaat, allaat atorunnaarsinneqarluinnarnissaa kissaatigalugu.

- Naalagaaffeqatigiinneq 61 procentinit tapersersorneqarmat nuannaarutigaara. Aammali paasisariaqarparput nunarsuarmi ineriartorneq sukkasoorujussuummat, Naalagaaffeqatigiit aamma taama sukkatigisumik ineriartorumaarmata. Siuariartorneq ataasiinnarmut sammiveqarpoq, tassa Kalaallit Nunaata Savalimmiullu namminiilivinniarnerannut tunniussinerusariaqaratta, nunanut allanut tunngasunut ministeriusimasoq, Radikale-ni siulittaasoq Martin Lidegaard, Altinget.dk-mut taama oqarpoq.

Imaanngilarli Nunatta nammineernerulernissaa qallunaat tamarmik isumaqatigigaat.

Epinionip qallunaat 2021-mi aperisimavai, Nunarput Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineernerusariaqarnersoq. Taamanikkut qallunaat pingajorarterutaat taama isumaqarput. Ullumikkulli qallunaat taama isumaqartut ikilisimapput.

»Nammineernerunissaq«

Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip AG-mut oqaatigaa, qallunaat Nunatta namminersornerata annertusineqarnissaa anguniarlugu pissutsinik allannguinissamut piumassuseqartut „6 procentimik ikileriarnerat annertuutut“ isigisariaqartoq.

Aamma tamanna Naalagaaffeqatigiinnerup ataqatigiinneranut ajoqutaasinnaasoq isumaqarpoq.

- Piffissap ingerlanerani pingaaruteqarpoq, naligiinnerusumik suleqatigiinnissamut periarfissaqarnerulernissaq. Isumaqarpunga tamanna pitsaanerpaamik anguneqarsinnaasoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innuttaasunit tapersersorneqarnikkut, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Erseqqissarpaa, Nunatta siunissami nammineerluni nunanut allanut tunngasunut politikeqarnissaanik anguniagaqarneq pissusissamisoorlunilu pissutissaqarluartoq. Anguniagaq tamanna ministeriunerup Mette Frederiksenip arlaleriarluni oqaaseqartarnermini aamma akuersaartarpaa.

Chemnitzip oqaasii naapertorlugit, Naalagaaffeqatigiinnerup nutarterneqarnissaanut qallunaat nangaassuteqarnerat, politikikkut suleqatigiinnerup ingerlanneqarnera pissutaasinnaavoq:

- Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni politikikkut akerleriissuterpassuit pissutigalugit qallunaat isumaqatigiissummik tapersersuinerannut ilungersunartuuvoq, oqarpoq.

Attattuarnissaa pingaaruteqarpa?

Aammattaaq qanittukkut misissuinermi allami — aamma taama pingaaruteqartigisumi, ikinnerusunilli apersuinikkut — Naalagaaffeqatigiinnermi nunat pingasut akornanni pissutsit misissuiffigineqarput.

Suleqatigiinnermut suliniummi Sjomaq-imi inuusuttut imminnut ilisarisimanerat aamma Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu inuusuttoqatiminnut isiginnittaasiat misissuiffigineqarput, misissuinermilu ilaatigut paasineqarluni kalaallit inuusuttut Naalagaaffeqatigiinneq »annikitsumik« attatiinnarneqarsinnaasutut isumaqarfigigaat. 

Kalaallit Nunaat Savalimmiullu Danmarkimit tatineqartutut misigitinneqassanngillat. / Angut danske 19-nik ukiulik

Taamaattorli aamma isumaqarlutik qanimut suleqatigiinnissaq pisariaqartoq. Misissuinermi sammineqartut pillugit angut qallunaaq 19-inik ukiulik ima oqarpoq:

- Naalagaaffeqatigiissagaanni nukittunerusumik attuumassuteqartariaqarpoq, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu taamaalillutik Danmarkimit tatineqartutut misigitinneqannginniassammata. Iluaqutissartai tamatta takusinnaasariaqarpavut. Attaveqaqatigiinnissaq pineqarpoq, taamaalilluta immitsinnut tapersersoqatigiissinnaaniassagatta.

Nunani pineqartuni inuusuttut imminnut qanimut attaveqaqatigiinngitsut, Dansk Ungdoms Fællesrådip misissuinerata takutippaa. Danmarkimi Nunatsinnilu inuusuttut ikittuinnaat nunani allani inuusuttunut atassuteqartutut misigisimapput.

- Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu inuusuttut Danmark pillugu ilisimasaqarluartut, Danmarkimili inuusuttut Kalaallit Nunaat Savalimmiullu pillugit ilisimasaqannginnerusut, misissuinerup takutippaa. Danmarkimi inuusuttut 56 procentiisa oqaatigaat Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ataasiaannarlutik ilinniartinneqarsimallutik imaluunniit ilinniartinneqarsimanngisaannarlutik, misissuinermi allassimavoq.

Tamanna folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip, Savalimmiormiu folketingimut ilaasortaq Anne Falkenberg peqatigalugu suliniummut Sjomaq-imut aningaasanik pissarsiniaqataasimasup uggornartoqartippaa. Taanna ima oqarpoq: - Misissuinerup ersarissumik takutippaa qallunaat inuusuttut Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarpallaanngitsut. Taamaallaat ikittunnguit Kalaallit Nunaat pillugu ilinniartinneqarsimanerat ajorluinnarpoq. Taamaattumik aamma Folketingimi 20 millionit koruunit Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu pitsaanerusumik ilinniartitsisoqarnissaanik qulakkeerinninniarluni immikkoortinneqarput. Ilisimasaqanngikkaanni isummanik pigiliutiinnakkanik isummernissaq ajornannginnerusarpoq. Meeqqat inuusuttullu ilisimasaqarnerulernissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

Neriuuteqarneq

Savalimmiormiu arnaq 19-inik ukiulik misissuinermi ima issuarneqarpoq: - Qallunaat ikinngutima qallunaallu inuusuttut nalinginnaasumik Naalagaaffeqatigiinneq soqutiginngilaat. Savalimmiormiut Kalaallillu ataatsimoorussaminnik naalagaaffimmut illuatungeqarnermikkut, qallunaanit inusuttunit isorinninnerusarput, taakkumi Naalagaaffeqatigiinnerup kinguneranik assingusunik misigisaqartarsimagamik.

Misissuinerup takutippaa kinguaariit inuusunnerusut imminnut inuunerminni atugassarititaasut pillugit ilisimasaat killeqartut taamalu inuusuttoqatiminnut soqutiginninnerat killeqartarluni. Kalaallit inuusuttut ikittuinnaaat Danmark pitsaasumik maluginiarsimavaat. Neriuutissaqarporli:

- Danmarkimi inuusuttut 61 procentii, kalaallit inuusuttut 71 procentii Savalimmiunilu inuusuttut 68 procentii isumaqarput, Naalagaaffeqatigiinnermi inuusuttut nunanit allaneersut ilisimasaqarfigigaluarunikkit, Naalagaaffeqatigiinni nunanut allanut ataqatigiinnerulernissaminnik misigisimassagaluarlutik.