Tusagassiorfiup Sermitsiap atuartartut amerliartuinnartut attaveqarfiginiarlugit immikkorluinnaq ittumik periaaseqarsimasoq, nunarsuaq tamakkerlugu maluginiarneqarpoq.
Nunarsuaq tamakkerlugu aviisit tunineqartartut ikiliartuinnarput, sumiiffiillu ilaanni nutaarsiassaqartitsiviit amigaataalersimapput. Kalaallit Nunaannili aviisinik pisartagaqarnermik tuniniaasarneq ingerlalluarpoq, nutserinermut atortorissaarut Nutserisoq, Tusagassiorfiup ukioq manna siusinnerusukkut suliffeqarfinnut atuisuminut saqqummiussimasaa iluaqutigalugu. Aviisinik pisartagaqarnermut neqeroorut nuannarineqarluartoq, Tusagassiorfimmi pisortap Masaana Egedep kisiat nuannaarutiginngilaa.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
- Inuiaqatigiinni atorneqarsinnaasumik pilersitseqataasimanerput qiimmaallannaqaaq. Nutserinermut atortoq pitsanngorsarneqartuarsinnaasoq, IT-mik suliaqartunit aamma ilisimasalinnit taamaallaat atorneqarsinnaanani tamani atorneqarsinnaasoq, oqarpoq nangillunilu:
- Kalaallit Nunaat teknologiimik suliffeqarfissuarniit pingaarnerutinneqanngisaannarpoq. Oqaatsivut taakkununnga mikivallaarput, taamaattumik nammineq iliuuseqarpugut.
»Uagutsitut«
Qanittukkut Københavnimi ataatsimeersuarnermi NAMS24-mi kiffartuussineq nutaaq pillugu Masaana Egede qaaqquneqarpoq oqalugiaqquneqarluni, tassani silassorissuusiaq tusagassiorfinnit aamma tusagassiortunit qanoq atorneqarsinnaanersoq ukkatarineqarpoq.
Masaanap Lars Damgaard teknologiimik suliffeqarfimmik Mediacatchimik pilersitseqataasimasoq, kalaallisut qallunaatullu nutserummik ineriartortitsinermut ikiuisimasoq peqatigalugu oqalugiartarfimmiippoq. Inersuarmilu tusarnaartut tusarnaarluarput.
- Arlalinnit suliatsinnut isumassarsisinneqarlutik allattunit kingorna attaveqarfigineqarpugut. Nunani allani arlalinnik oqaaseqarfiusuni tusagassiorfinnut aaqqiissutissaasinnaasoq aamma takorloorpaat, Masaana Egede oqarpoq.
- Nunatsinni unammilligassavut immikkuullarissuusut isumaqartarpugut. Kisianni nunat allat aamma nunat immikkoortui amerlasuut uagutsitulli »oqaatsinik mikisunik« oqaaseqarfiusunik nalunaarsorneqarsimasunik peqarpoq, taamaattumillu tamakku Googlemit aamma teknologiimik suliffeqarfissuarnit allanit salliutinneqarsimanngillat, ilanngullugu oqarpoq.
Franskit TV-at
EU-mi ataatsimiititaliarsuaq naapertorlugu Europamiinnaq oqaatsit 100-nit amerlanerusut navianartorsiorput.
2020-mi „Nunarsuaq tamakkerlugu ilitsoqqussaralugu oqaatsit ulluat“ malunnartinniarlugu FN-ip nittartagaani allassimavoq ullumikkut silarsuarmi oqaatsit assigiinngitsut 6500-sut, taakkualu 43 procentii atorunnaarneqarnissaminnut navianartorsiortut.
- Aviisinik pisartagaqarnermut akit appartinnikuuavut. Pisortaaneq Masaana Egede.
Københavnimi oqalugiarnermi kingorna Frankrigimi tv-qarfimmit ataatsimeersuarnermi peqataasumit Nutserisoq.gl-ip periarfissaqarluarnera takusinnaallugu saaffigineqarsimalluni, Masaana Egede oqaluttuarpoq .
- Allaffigaanga Frankrigimi nunap immikkoortuani oqaatsinut, tassa Bretonimut, Alsationamut, Tahitianskimut aamma Walisiskimut aaqqiissutaasinnaasoq, taanna nassuiaavoq.
- Europami nunat annersaata ilaanni oqaatsit tungaatigut unammilligassanik Kalaallit Nunaat ulluinnarni ikiuisanngilaq?
- Nuanneqaaq. Ataatsimeersuarnermi saqqummiussigatta marloriarluta inersuarmiittut nipituumik ersaartaapput. Siullermik Nutserisoq.gl-ip inuiaqatigiinnut iluaqutaanera oqaluttuarigakku pivoq. Nutserinerit sukkanerulersinneqarmata taamaalillunilu suliassat oqiliallatsinneqarmata. Allakkatigut suliassani angisuuni ulluinnarnilu suliassani.
- Kisianni niuernitsinni aaqqissuussinerput pillugu nassuiaanitsinni ersaartaanneq annertunerpaavoq, tassa pitsaasumik tusagassiornitta Nutserisoq aqqutigalugu tuniniaanitta qanoq nukittortinneqarnissaa oqaatigigatsigu, Masaana Egede akivoq.
Saqqummersinneqarnera sioqqullugu tusagassiorfiup aqutsisui aamma siulersuisui periusissat pillugit isumalioqqissaarsimapput.
- Nutserisoq.gl-mik atuisinnaaneq immikkut akisuumik tuniniarsinnaagaluarparput, taamaalillutalu sukkasuumik annertuumillu iluanaaruteqarluta. Kisianni isertaateqarnissaq inuussutissarsiortunut pisartagalinnut ataatsimut neqeroorutiginiarlugu aalajangerpugut, taamaalilluni Nutserisoq.gl pingaarnertut neqeroorutitsinnut, tassa tusagassiornermut ilanngupparput. Atuisut pitsaasumik tusagassiornermut isiginiarnerulernissaat neriuutigaarput, Masaana nassuiaavoq, pingaarutilimmillu nangilluni oqaaseqarpoq:
- Aviisinik pisartagaqarnermut akit appartinnikuuavut, atuisut taamaalillutik akikinnerusumik pisartagaqalerput, uagullu atuartartuvut amerlanerulerput. Imaanngilaq tamanna aningaasanik isertitaqassutiginerulissagipput, immaqa siulianitut ikkumaarpoq, kisianni atuartartut atuisullu amerlanerulissapput. Pisartagaqarnermut aaqqissuussineq nutaajuvoq, taanna atuisumut uagutsinnullu iluaqutaavoq. Nutserisoq.gl pisartagaqarnermut ilanngunneratigut tamanna periarfissaavoq.
Marloriaatinngortut
Københavnimi saqqummersitsineq tusagassiuutitigut sammineqarpoq nunanilu allani universitetinit qisuariarfigineqarluni. „Suliniutit tallimat atuartartunit maluginiartariaqartut“ Reuters Institutep Londonimiittup nittartakkamini allaaserai. Tassanilu Nutserisoq ilanngunneqarpoq.
- Nutserissut oqaaseqatigiit kalaallisut qallunaatullu aalajangersimasut naleqqussarniarlugit sungiusarneqarpoq, taakkualu nutserisunit kingorna nalilersorneqarput. Nutserinermut atortoq pisartagaqartunik marloriaataa sinnerlugit amerleriartitsivoq, Reuters Institute allappoq.
Nutserisoq tusagassiorfimmi soorunami aamma atorneqarpoq. Tassani nutsikkat saqqummiunneqannginneranni nutserisumit nakkutigineqartarput. Atortoq kukkujuitsuunngilaq. Kisianni suliniut pillugu Masaana Egedep nunani tamalaani apersorneqarnermini oqaatigaa, nutserinermut atortoq silassorissoq aamma akikitsoq, kalaallinut inuussutissarsiortunut iluaqutaasinnaasoq. Kiisalu ataatsimut isigalugu kalaallit kulturiannut nunani allani soqutiginninneq annertusitillugu inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaanerarpaa.
- Soorunami uagut Mediacatchilu internetikkut nutserinermik atortunik nassaartuunngilagut. Taannami qangali atorneqarpoq. Oqaatsilli mikisut ikiorniarlugit periuseq ineriartortipparput. Oqaluttuaq nuannerpoq: Nammineq paasissutissaativut – ukiut 20-t sinnerlugit kalaallisut qallunaatullu tusagassiortarsimanerput atorlugit periuseq atorneqarsinnaasoq ineriartortipparput. Tamatumalu peqatigisaanik tusagassiorfimmut aningaasanik isertitaqarnissamut nutaamik nassaarpugut, Masaana Egede oqarpoq.
Siunissaq
Ukiaq atorfininnerminiilli suliffeqarfiup siunissamut digitalinngorsaanermut piareersarnissaa suliariuarpaa. Suliap taassuma ingerlanerani taanna tusagassiorfiullu siulersuisui, suliassaqarfiup nunarsuarmi ilungersunartut atorneqartut assinginik suliaqarput:
Kikkut tamarmik ilungersunartumi inissisimapput, tassani apeqqut ataasiuvoq: Silarsuarmi aliikkusersuinermut paasissutissanullu akeqanngitsumik pissarsiffiusinnaasumi tusagassiorneq qanoq aningaasarsiutigineqarsinnaava? Masaanap oqarnera naapertorlugu atuartartunut naleqarnerulersitsinermut tunngavoq. ”Added value”:
- Inuit nutaarsiassanik pisiinnaratik allanik piumasaqarput. Siornatigut allaaserisat quppernerini filmertarfimmi isiginnaagassat pillugit ussassaaruteqartarpoq. Attaveqaqatigiinnermut inissianullu ussassaarutit, silamullu nalunaarutit allaaserineqartarput. Ullumikkulli tamakkua internetimi nassaarisarpaat. Taamaattumik Nutserisoq
pilersitsinissamik ajornakusoorsinnaagaluartumik naleqarnerulersitsissasoq naatsorsuutigaarput, taannalu kaaviiaartitanik amerlanerulersitsivoq, kisianni aamma pitsaasumik tusagassiornitsinnut inunnut takunnilersitsivoq.
