Pattagiaq atorluaqqissinnaalersoq

Pattagissiortoq. Siornatigut tusarnikuunngisaannarpara.

Taamaammat danskit suliffeqarfiutaanni Frobenius & Sønner Orgelbyggerimi (pattagissiorfik) nipigissaanermi ingerlatsisoq Ole Høyer Hans Egedep oqaluffiani pattagissat iluarsarniarlugit nipigissarniarlugillu qaammat kingulleq Nuummiikkami qujanartumik suliani pillugit oqaluttuarsinnaavoq. Annaassisitta Oqaluffiani misissuinini naammasseqqammeraalu.

- Nipiginneroqaaq, akornuteqaranilu atoruminarnerulerpoq. Inuit assigiinngissusaa aamma tusaasinnaavaat, Nuummi pattattut ilaat Chiho Audibert oqarpoq.

Ukiuni tallimani, annermik Nuummi, pattattuusimavoq, aammali nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni pattattarsimalluni.

Taanna Hans Egede Oqaluffiata pattagiaani issiasoq Ole Høyerip pattagissami nipiluutit nassaariniarlugit pattagissap tunuaniit pattaffiit assigiinngitsut tooqqusarpai.

DUUUT.

DUT.

duuuut.

Ajoqutaasoq nanigaangamiuk pattagissap nipaanut siggartaat peeriarlugu qajassuuteqqissaarlugu nipaa aaqqittarpaa. Sallaatsunnguamik passutassaavoq, siggartaatillu nipigississagunik annikitsuinnarmik aaqqitassaasarput.

Chihottaaq pattagissap ilua takunikuunnginnamiuk pisinnaatilluni alapernaalluni malinnaasarpoq.

- Misileqqilaaruk, oqariarluni nipi tusarnaarpaa.

- Suli ingasappallaarpoq.

Aaqqeriarlugu ikkuppaa.

- Misileqqilaaruk.

Pattaffiit toortarpai. Nipi ilisimasallit itisiliillutik eqqartuisarnerattuut eqqartorpaat. Tamatuma nalaani pujoralaajaat oqaluffiup initaani ingerlarpalorujoorpoq.

Chiho Olelu oqallipput.

- A aallarniutigiuk.

- Taava B.

- Aap. Aamma H.

Siggartaat nusullugu peeriarlugu kaataaqqaminik qajassuullugu kaatalaarpaa.

- C.

Kaatalaarpoq.

- Kingulliit marluk.

Kaattarpaluppoq.

- Aap.

Pikkorissuseq tutsarinnerlu

- Tassa suliakka, Ole Høyer qungujuppoq.

Immaqa ajornanngippasillunilu soorpiarpasinngikkaluarpoq, pattagissiortuunerli qajassuullugu assassorluni sulineruvoq. Sukkasoorujussuarmik ersarissorujussuanngortarpoq. Pattagissiortuuniaraanni nipilersuutinut tutsarissuusariaqarlunilu assassorsinnaasariaqarpasippoq. Naammagittarsinnaasariaqarporlu.

- Siggartaatit sananeqaraangamik nipiliorsinnaaneq ajorput, taamaammat ammanileqqaartarpakka. Ammaneq savimmik ammartarpara, oqarpoq.

Nipigissaasoq kisimi pattagiamik nipigissaasinnaavoq.

Hans Egedelli Oqaluffiani pattagiaq Ole Høyerimit sananeqanngilaq, 1971-imili Mogens Petersenimit sananeqarnikuullunilu kingullermik 2021-mi misissorneqarpoq. Kisiannili taamanimiillu pattagiaq qanga kingullermik nipigissaasumiit nipigissarneqarsimanersoq ilisimaneqanngilaq. Ukiut tusintilikkaat nikeqqammiinnartulli kingullermik passunneqarsimassasoq oqaluffimmi sulisut eqqoriarpaat.

- Taanna sioqqullugu 1986-imiusimassaaq. Taamanilu taannaavoq! Chiho Audibert oqarpoq.

Maani silaannaap panernera pissutigalugu ukiut pingasukkaarlugit tallimakkaarlugilluunniit misissorneqarsinnaasarput, ukiulli 20-it sinneraanni sivisuallaarpoq. Danmarkimi oqaluffiit ukiuunerani kiassagaaneq ajorlutillu silaannaq isugutannerummat pattagissat ukiut tamaasa misissorneqartartussaapput.

Soorlu nittaallat assigiinngitsut, pattagissat aamma assigiinngillat. Illoqarfiit pingaarnersaanni pattagissat marluusut aamma taamaapput. Annaassisitta oqaluffiani pattagiaq Hans Egedep oqaluffiani pattagissamut sanilliullugu pattaffigalugu oqimaanneruvoq, Ole Høyer oqarpoq.

Pattagissiortortaqarpugut?

Ole Høyer taama isikkoqanngikkaluarluni 73-inik ukioqartoq ukiuni 56-ini nipigissaasuunikuuvoq. Ilinniarnissaalu pilersaarutaasimanngikkaluarpoq.

- Maskiinalerisutut aallarteqqaarpunga, taamanilu gearinut puuliortarpugut. Gearinut puussat peqqissaarussat mikisuaqqallu sanasarpakka, nunanili allani tamakkuliorneq akikinnerummat suliffeqarfik nuukkami kingorna matuvoq, oqaluttuarpoq.

Pattagissiortutut ilinniartunngorsinnaanermut pilerisaarut piaarinaartsoornermik takuaa. Tassani nammineq pattagissiorsinnaasoq allassimavoq, bassertartuugamilu soqutigilluinnarpaa.

- Kisiannili tassa uku (pattagissat, aaqqi.), sananissaat ilinniarneqarsinnaavoq, illarpoq.

Ole Høyer pattagissiortuuvoq, tamannali pissutigalugu naalagiakulaartuunngilaq.

- Aatsaat pisariaqaraangat, illarpoq.

Naalagiaraangamili sulinermini ileqquliussimasani atortarpaa: pattagiaq qanoq nipaqarnersoq tusarnaartarpaa.

- Sulinermi ileqquliussaq avaqqukkuminaaqaaq, ilaannikkullu nuannerpallaarneq ajorpoq. Pattagiarujussualiorsimaguma pattagissap nipilussinnaaneranut patsisissarpassuit eqqarsaatigalugit puullaaqisinnaasarpunga, oqarpoq, pisorlu illarnartoq eqqaavaa:

- Tusarnaartitsisuniittunga tusarnaartitsisut uneriarlutik oqaluffimmi pattagissiortumi nipigissaasoqarsinnaanersoq aperinikuupput, oqaluttuarpoq.

Taannattaaq siornatigut Japanimi sulinikuuvoq, ukiullu affaa matuma siorna Islandimi Reykjavikimiippoq, Nuummiinnerminili suliaq allarluinnaq misilittussanngorpaa. Pattagiaq Kujataaniittoq oqarasuaatit aqqutigalugit iluarsassallugu.

- Aatsaat misilissavara, oqarpoq.

Pattagissiortoq tunniusimasoq

Ole Høyerittaaq pattagissanik nipigissaasarnermini robotimik ikiorteqarpoq. Taanna inummik ikiortissaqarnani namminerlu pattagissap tunuaniitilluni siggartaat nipigissagassaq eqqortoq nanissagaangamiuk atortarpaa.

Suna tamaat ilanngussuullugu tunniusimallunilu oqaluttuarpoq, pattagissallu pillugit ilisimasaqaqaaq.

- Nipit tamaasa eqqoqqissaarneqarsinnaanngillat. Oktavimi ataatsimi nipit aqqaneq-marluunngillat, 12,7-iuppulli. Taamaammat nipit ersarippallaat tamaasa aaqqinniaraanni agguataarneqartartussaammata assigiinngitsunik nipigissaariaaseqarpoq.

- Ukiuni akullerni pattaffiit sisamaat tamarmik pattaffiillu tallimaasa ilaat nipigissaqqissaarneqaraangata nipiluttorujussuanngortarpoq. Taakku amaqqut nipaattut taaneqartarput, oqaluttuarpoq.

Ole Høyerip kaattani sumut ilisimanerlugu puigorsimasani siggartaatit mikisuararsuit siggartinnerini nassaaraa. Kaataararsuaq qimakkumanngisaannakkani.

- Taanna 1968-imili pigaara, oqarpoq.

Ukioq taanna pattagissiortutut ilinnialerpoq. Ilinniagaq taamanikkutuulli ullumikkut ukiut sisamat ingerlanneqartarpoq.

Pattagiaq neeqquluttoq

Chiho Audibertip pattagiaq nuannareqaa. Nipilersuummi ataatsimi nipilersoqatigiissuartut misinnartarpoq, oqarpoq.

- Kalaallit Nunaanniilereerlunga nipilersornermik ilinnialerpunga. Pinngortitaq qujamasuutigingaalerakku assakka atorlugit kusanartumik pilersitserusulerpunga. Nipilersorneq toqqarpara. Kalaallit Nunaanniilerama assut isumassarsivigaara, qungujuppoq.

Tunumi najugaqarallarmat pattagiaqanngilaq, taamaammat pattagiaq innaallagiatortoq pattagissatut nipilerlugu appisimaartariaqartarsimavoq.

- Pattagiaq innaallagiatortoq niaqorlunnaraara. Nipiloqaaq. Pattagiavik qisummik saviminermillu sanaajugami taamatuttaarlu silaannalersugaagami piviusorpalaarneruvoq. Qarlortaammut klarinettimulluunniit, aamma atorsinnaassannut, assingusorujussuuvoq, oqarpoq.

Pattagiavik ”uummaarinnerusoq” Chiho Audibert isumaqarpoq. Nipilersuut atorluarneqarsinnaagaangat malugisinnaasarpaa.

- Neeqqulussinnaavoq, taamaakkaangat susinnaaneq ajorpara, illarpoq.

Ole Høyerip tamanna tusaraangamiul nuannaartarpoq. Pattagissat inunnut pingaaruteqassusaat.

- Ikinnguteqarpunga itisuumik ilummut anersaajutigaluni silaannaq talimini malugeriarlugu assamigut pattaffinnut anillatsittaraa.

Chiho Audibert pattagissat nipigissarneqareerlutik nipigissisimammata nuannaaqaaq. Taassumunnga nuannaarutaaginnarnatik aamma illoqarfiit pingaarnersaanni naalagiartartunut nuannaarutaapput.