Paul Watsonimut tunngasoq suli naammassineqanngilaq — Japanimut tunniunneqarnissaa piumasarineqarpoq

Arfernik illersuisup Paul Watsonip umiarsuaa John Paul DeJoria Nuummi juulip 21-ani ikummatissiorneqaleruttortoq, Paul Watson tigusaavoq.

Taassuma suliniaqatigiiffiutaa naapertorlugu umiarsuaq Dublinimit  Nordvestpassage aqqutigalugu Manerassuarmut avannarlermut angalavoq, tassanilu umiarsuaq Japanimi arfanniutaat ilisimatusarnermullu atortagaat Kangei Maru naniniarsimavaat. 

Arfanniut siuarsagaq dronelik

Kangei Maru, 2024-mi juunimi saqqummiunneqartoq, silarsuarmi arfanniutini nutaaliaanerpaatut siuarsagaanerpaatullu isigineqarpoq, ilaatigut droninik umiarsuarmit 100 kilometerisut isortartutigisumit arfernik ujartuisinnaasunik atortulersugaalluni. Umiarsuup qaava 60 meterisut takitigaaq, containerillu qerititsiviit 40-t umiarsuarmiipput.

Paul Watson juunimi CNN-imut oqarpoq umiarsuaq 13.000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumit Manerassuarmut arfanniarsinnaasoq: „Umiarsuup siunertatuaa tassaavoq ungasissumut arfanniarluni angalasinnaaneq.“

Tigusarinninnissamik qinnuteqaat

Naluneqanngitsutut Paul Watson Manerassuarmut apuutinngilaq, Nuummuinnarmi apuuppoq, tassanilu aggustip 15-iata tungaanut tigummigallarneqarluni. Oqartussat naapertorlugit 2010-mili Japanimi sinerissamik nakkutilliisut Paul Watson ’aappalaartumik nalunaarummik’ taaneqartartumik nalunaarutigineqarpoq, arfannianik akornusersuisimanera pissutigalugu.

2012-imi Interpolip "nalunaarut aappalaartoq", tigusarinninnissamik peqqussutaaqqissaanngitsoq, inummilli tunniussinissaq siunertaralugu oqartussaasunut nunami ilaasortaaffimmi tigusarinninnissamik qinnuteqaat, tunniuppaa.

Danmarkimi Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik utaqqineqarpoq

Danmarkimi Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik pingasunngornermi juulip 31-ani Japanimi oqartussanit tunniussinissamik qinnuteqaammik tigusaqarpoq, maannalu tunniussinissamik qinnuteqaatip uppernarsarneqarnissaanut uppernarsaatit tigunissaat utaqqivaat, tamatumalu kingorna suliaq Kalaallit Nunaanni Politiinut ingerlateqqinneqassaaq, ministeriaqarfiup paasissutissat pineqartut tunngavigalugit qinnuteqaatip itigartinnissaanut tunngavissaqannginneranngippat.

Suliaq Kalaallit Nunaanni inatsisit naapertorlugit suliarineqassaaq

Suliaq Kalaallit Nunaanni Politiinut ingerlateqqinneqassappat, politiit tunniussinissamut piumasaqaatit naammassineqarsimanersut paasiniarlugu pisariaqartumik misissuissapput. Tamatuma kingorna tunniussinissaq pillugu apeqqut Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmut aalajangiiffigitissaaq. Kalaallit Nunaanni inatsisit malillugit suliaq suliarineqassaaq, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaanni tunniussinissamut inatsit atuuttoq aamma Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit, Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik Sermitsiamut allappoq.

Arfanniarneq ilisimatusarnerluunniit

1986-imi nunat tamalaat arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuata (IWC-p) iluanaarniutigalugu arfanniartarneq ukiuni tallimani inerteqqutigilerpaa. Inerteqqut tamanna arlaleriarluni kignorna sivitsorneqartarpoq, IWC-mili avissaartuuttoqarpoq, arfanniarnermik aalajangersimasunik aallartitseqqinnissamik nunat kissaateqartut nunallu arfanniarnermut akerliusut akornanni. 2014 tikillugu Japanip nunat tamalaat arfanniarnermut inerteqqutaat malinngisaannarpaa, piffissamilu tamatumani Paul Watsonimut suliaq aallartippoq. 2019-imi nunat tamalaat arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuannit Japan ilaasortaajunnaarpoq. Tamatumalu kingorna piffissami sivisuumi ilisimatusarnermut atatillugu arfanniartarsimavoq, tamannalu inerteqqutaanngilaq. Inuiaqatigiinnilli soqutigisaqaqatigiinnit nunanillu arlalinnit soorlu Australiamit New Zealandimillu, inatsisinik avaqqutaariniarnertut taaneqarpoq.

Politikki pissutigalugu tigusarinninneq

Suliniaqatigiiffik Captain Paul Watson Foundation naapertorlugu Nuummi Paul Watsonip tigusaanera politikkimik pissuteqarpoq, umiarsuarmullu nutaamut Kangei Marumut, Japanip ajortumik maluginiaqqunngisaanut, attuumassuteqarluinnarnerarpaa.

Immikkut ilisimasalik paasissutissanik ujartuivoq

Minori Takahashi, Japanimi Hokkai-Gakuen Universitymi lektoriusoq maannalu Dansk Institut for Internationale Studier-imi ilisimatusartoq, naapertorlugu tigusarinninnissaq sioqqullugu Japanimi oqartussaasut Paul Watson pillugu ersarissumik "nalunaarummik aappalaartumik“ nalunaaruteqarsimannginnerat maannakkut isornartorsiorneqarpoq. – Politikkikkullu pilersaarutit qanoq imaqarnersut paasiumallugu paasissutissat amerlanerusut pisariaqartippavut, Sermitsiamut oqarpoq nangillunilu:

– Paasinarporli 2005-imi Qalasersuarmi Kujallermi Japanip immikkut akuersissummik peqarluni arfernik misissuinerata JARPA II-p nalaani Watsonip Japanimiunik arfannianik nakuuserluni saassussilernera aallartimmat. JARPA II-p ilisimatuussutsikkut inatsisitigullu eqqortuunera kingusinnerusukkut Nunat Tamalaat Eqqartuussivianni apeqquserneqarpoq, tassanilu Australia 2010-mi eqqartuussivimmut suliakkiivoq New Zealandilu 2013-imi ilanngulluni. Ilaatigut Nunat Tamalaat Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuata aalajangersagaanut 8-mut misissuinerup naapertuutinnginnera pissutigalugu, Paul Watsonip iliuusai assigiinngitsut pisimapput. Tamanna eqqarsaatigalugu Japanip arfanniarneranut akerliuniarnermut Watsonip ilisarnaataalersimanera ilumoorpoq, Minori Takahashi oqarpoq.