Nuummi timmisartoqarfittaaq Greenland
Airportsimut ajoqutaaginnalerpoq.
Ilaatigut teknikkeqarnikkut unammillernartut
soorlu nassatanut assartuummut isugutallu pissutigalugu aserfallattoqarsimanera
kisimik unammillernartuunngillat, Danmarkimili Angallannermut Aqutsisoqarfiup
maanna Nuummiit nunanut allanut toqqaannartumik
timmisartortoqarsinnaajunnaartillugu mittarfimmi isumannaallisaaneq aamma akuerinngilaa.
Nuummi timmisartoqarfittaaq Greenland
Airportsimut ajoqutaaginnalerpoq.
Ilaatigut teknikkeqarnikkut unammillernartut
soorlu nassatanut assartuummut isugutallu pissutigalugu aserfallattoqarsimanera
kisimik unammillernartuunngillat, Danmarkimili Angallannermut Aqutsisoqarfiup
maanna Nuummiit nunanut allanut toqqaannartumik
timmisartortoqarsinnaajunnaartillugu mittarfimmi isumannaallisaaneq aamma akuerinngilaa.
Assaassuit ulluni makkunani Nuummi
mittarfeqarfitoqaq 1979-imi sananeqarsimasoq piialeruttorpaat. Nuup
timmisartoqarfianiit angallanneq timmisartoqarfittaamut nutaarsuarmut
nuunneqarmat pisariaarussimavoq. Timmisartoqarfittaaq nunanut allanut
angallassinermi akuersissutinik arlalinnik amigaateqarmat - sulilu
sanaartorfiusutut isikkoqarmat - timmisartoqarfitoqqap isaternissaa immaqa
utaqqisinneqarsinnaasimagaluarpoq.
Siullertut
Greenland Airportsip one stop securitymik taaneqartartoq EU-miit
pissarsiarissallugu angumerinngilaa. Tassa imaappoq angalasussat Europamut
ingerlaqqittussat Danmarkimut tikikkunik nassatanik tunniusseqqillutillu
isumannaallisaanermi nakkutilliisunut misissorteqqissapput.
Akuersissut
atorunnaarsinneqartoq
Angallannermut Aqutsisoqarfimmiillu nunanut
allanut angallannermut akuersissut aamma ajorpoq. Angallannermut
Aqutsisoqarfiup timmisartoqarfittaaq akuerigaluarpaa, misissuereernerulli
kingorna akuersissut aggustip 20-ani atorunnaarsinneqarpoq.
Angallannermut Aqutsisoqarfik Danmarkimiittoq
Kalaallit Nunaanni timmisartuussinermut mittarfeqarnermullu nakkutilliisuuvoq. Tamanna
nalunaarutit marluk, ilaatigut Kalaallit Nunaanni timmisartuussinermi
piumasaqaatinut nalinginnaasunut ilaatigullu timmisartuussinermi
isumannaallisaanermut pinerlunnerit pillugit nalunaarummut tunngasut –
ulluinnarni securitymik taaneqartartut – tunngavigalugit ingerlanneqarpoq.
- Tamatuma saniatigut Angallassinermut
Aqutsisoqarfiup Greenland Aviation Security Programmemi (GASP, Kalaallit
Nunaanni timmisartuussinermi isumannaallisaanermut najoqqutassaq) saqqummiussat
pingajuanni 2024-meersumi kingornalu allannguuteqartumi malittarisassat
malippai, Angallannermut Aqutsisoqarfimmi tusagassiutinut attaveqarnermik
ingerlatsisoq Frederik Roed oqarpoq.
Piumasaqaatit isertuussaalluinnartut
- Timmisartoqarfiup isumannaallisaanermi
immikkoortumi 2-mi nunanut allanut angallassinissaanut piumasaqaatit GASP-imi
allassimapput. Malittarisassani assersuutigalugu angalasussanik
tigummiagassatullu nassataannik, nassatanik tunniussaannik timmisartoqarfimmi
(illup iluani silataanilu) sumiiffinnut isumannaallisakkanut isernermi misissuisarnissamut
piumasaqaatinik kiisalu isumannaallisaanermi sulisunik ilinniartitsinermut
sungiusaanermullu piumasaqaatinik allassimasoqarpoq.
- Timmisartoqarfiup isumannaallisaanermut
najoqqutassai timmisartoqarfiullu piumasaqaatinik eqquutsitsinera pillugu
paasissutissat eriagisassaagamik saqqummiuteqqusaannginnerat pissutigalugu Greenland
Aviation Security Programme (GASP) Angallannermullu Aqutsisoqarfiup
nakkutilliineranit inernerit isertuussaapput, Frederik Roed nassuiaavoq.
Timmisartoqarfimmi Nuummiittumi
isumannaallisaaneq pillugu nalunaarutit kiisalu isumannaallisaanermut
piumasaqaatit isertuussaalluinnarmata Angallannermut Aqutsisoqarfiup
timmisartoqarfik Nuummiittoq sooq akuerinnginneraa paasineqarsinnaanngilaq.
Angallannermut Aqutsisoqarfik
timmisartoqarfimmik nakkutilliiginnarnani aammali timmisartoqarfiup Nuummiittup
piumasaqaatinik eqquutsitsinissaanut aqqutissiuussisussaasoq Frederik Roed naqissusiivoq.
Nakkutilliineq ima ingerlanneqartarpoq
- Angallannermut Aqutsisoqarfiup
nakkutilliinerup saniatigut nakkutilliinermut atatillugu aqqutissiuineq
ingerlappaa, taamaalilluta Greenland Airports qanimut attaveqatigisarlugulu
iluaqutaasinnaasut suulluunniit tunniussinnaavagut, Frederik Roed oqarpoq.
Nakkutilliineq timmisartoqarfiup nammineerluni
isumannaallisaanermut pilersaarusiaa, timmisartoqarfimmi pineqartumi
malittarisassat qanoq eqquutsinneqarneranik nassuiaateqartoq, naapertorlugu
ingerlanneqartarpoq.
Nakkutilliineq timmisartoqarfinni
nakkutilliisunit marlunnit ingerlanneqartarpoq, taamatuttaarlu nalunaaqqaarluni
nalunaarnaniluunniit ingerlanneqarsinnaavoq. Nakkutilliineq timmisartoqarfiup
angissusaa apeqqutaatillugu ulloq ataaseq arlallilluunniit
ingerlanneqakkajuppoq.
- Angallassinermi Aqutsisoqarfiup
nakkutilliinermini takussutissat (isumannaallisaanermut pilersaarutit,
periutsit il.il.), aammali timmisartoqarfiup ulluinnarni ingerlanneqarnerani
isumannaallisaanerit periutsillu qanoq malinneqartarneri, ukkatarisarpai. Nakkutilliinerup
ilaani isumannaallisaanermut periusissiat atorneqartut naleqqunnersut aamma
nakkutigineqarsinnaapput.
- Angallannermi Aqutsisoqarfik
nakkutilliinerup naanerani nalunaarusiortarlunilu pissutsit suut piffissap
aalajangersimasup iluani aaqqinneqassanersut nalunaarutigisarpai. Nakkutilliineq
malittareqqiilluni nakkutilliinermik kinguneqarsinnaavoq, Frederik Roed
ilisimatitsivoq.
Múte kamattoq
Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup
Egede aamma Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoq Hans Peter
Poulsen Greenland Airportsip nunatsinni mittarfissuartaap
aallartinnerlunnera pillugu nersorinnippallaanngillat.
Taamaammat Greenland Airportsimi siulittaasoq
siulittaasullu tullia (Kjeld Zacho Jørgensen aamma Niels Thomsen) oqaloqatigiinnissamut
aggersarpaat.
- Greenland Airportsimi siulersuisuni
siulittaasoq siulittaasullu tullia ataatsimeeqatigiumallugit qinnuigaagut, tassanilu
pisup aaqqiiviginissaanut pimoorussineq iliuuseqarnissarlu
naatsorsuutigineqarpoq. Maanna pissutsit taamaattut akuerineqarsinnaanngillat, siumullu
aallarnissap ukkatarineqaqqilernissaa naatsorsuutigaarput, Múte Bourup Egede
oqarpoq.
