Social- og Boligstyrelsenip Danmarkimiittup Danmarkimi angajoqqaatut piginnaasat pillugit misissuinernik suliaqarnermut tunngatillugu misissuutit tarnip pissusaanut tunngasut sorliit kalaallit piorsarsimassusaannut oqaasiinullu naleqqussarneqarnissaanerinik tunngaviliinissamut atatillugu misissueqqaarnissaq pillugu Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologi qanittumi isumaqatigiissuteqarfigaa.
Ask Elklit Videnscenter for Psykotraumatologi-mi professoriuvoq, misissueqqaarnermilu misissuutit ullumikkut atorneqartut erseqqissarneqarlutillu sorliit kalaallisut nutserneqarlutillu piorsarsimassutsimut naleqqussarneqassasut oqaatigaa. Tamatuma saniatigut misissueqqaarnermi nutserineq, piorsarsimassutsimut naleqqussaaneq, pitsaassusaanik qulakkeerinninneq naleqqussaanerlu qanoq suliarineqassanersut suliarlu qanoq sivisutigissanersoq erseqqissarneqassaaq.
Angajoqqaatut piginnaasanik misissuineq tallimanik immikkoortoqarpoq
a. Angajoqqaanik oqaloqateqarneq
b. Angajoqqaanik misissuineq
c. Meeqqat angajoqqaallu attaveqatigiinnerinik nakkutilliineq
d. Meeqqanik oqaloqateqarlunilu misissuineq
e. Nakkutilliisumiit nalunaarsukkanik misissuineq
Social- og Boligstyrelsenip Danmarkimiittup Danmarkimi angajoqqaatut piginnaasat pillugit misissuinernik suliaqarnermut tunngatillugu misissuutit tarnip pissusaanut tunngasut sorliit kalaallit piorsarsimassusaannut oqaasiinullu naleqqussarneqarnissaanerinik tunngaviliinissamut atatillugu misissueqqaarnissaq pillugu Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologi qanittumi isumaqatigiissuteqarfigaa.
Ask Elklit Videnscenter for Psykotraumatologi-mi professoriuvoq, misissueqqaarnermilu misissuutit ullumikkut atorneqartut erseqqissarneqarlutillu sorliit kalaallisut nutserneqarlutillu piorsarsimassutsimut naleqqussarneqassasut oqaatigaa. Tamatuma saniatigut misissueqqaarnermi nutserineq, piorsarsimassutsimut naleqqussaaneq, pitsaassusaanik qulakkeerinninneq naleqqussaanerlu qanoq suliarineqassanersut suliarlu qanoq sivisutigissanersoq erseqqissarneqassaaq.
Isumakuluutit nangaanerillu
Misissuisarfiup Danmarkimi misissuinerit qanoq ingerlanneqartarnerat misissoreerlugulu misissugassartai toqqarneqareersimavai — misissueriaatsillu assigiinngitsut 40-nit amerlanerusut pineqarput.
– Danskit meeqqanut tunngatillugu tarnit pissusiinik ilisimasallit angajoqqaatut piginnaasanik misissuinermi misissuutit sorliit atortarneraat paasisimalerparput. Tamanna tunngavigalugu misissuutit misissorlugillu nalilersorpagut – tassalu paasisimasaqassutsimik misissuutit, kinaassutsimik misissuutit aamma peqatigiinnermut misissuutit. Suliaq tamanna tunuliaqutigalugu misissuutit sorliit Kalaallit Nunaanni tarnip pissusianik ilisimasalinnik suleqateqarnermut atatillugu naleqqussarneqassanersut toqqartussaavarput, Ask Elklit oqarpoq.
Iluarsiissutissat saniatigut suliaqarfiup isumakuluutini nangaassutinilu saqqummiutissavai. Taakkumi arlaqartut paasineqareerpoq. Misissueriaatsut angajoqqaat danskit kalaallillu nalilersornerinut ullumikkut atorneqartartut Danmarkimi suli akuerineqanngitsut assersuutitut taaneqarsinnaavoq.
– Misissuinerit 33-t allattorsimaffimmut ilannguppagut, taakkulu arlalinnik ajornartorsiuteqartut nalunngilarput, amerlanersaammi Danmarkimi akuerineqanngillat. Taamaammat misissuutit Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasut toqqarnissaat ajornaatsuinnaanngilaq.
Periuseq isornartorsiorneqartoq
Suliaqarfiup misissueqqaarnermut ilanngullugu maanna periuserineqartut isornartorsiorsinnaagaat Ask Elklit oqaatigaa, misissuutillu assigiinngitsut arlallit atorneqartut taakkulu pitsaassusaat maanna tupigusuutigigitik oqaatigaa.
- Ilaannikkut misissuutit pineqartut naleqqutinngitsutut isigisarpavut, taamaammat aamma danskit tarnip pissusaanik ilisimasallit angajoqqaat qallunaajusut misissornissaannut periaasii isornartorsiorneqarsinnaapput, tamannalu uagut suliassatsinnut ilaanngimmat immikkut ajornartorsiutitut sammisariaqarnerlugu eqqarsaatigisarparput.
Eqqarsartaatsikkut piginnaasat pingaartinneqarput
Ilisimatooqatigiit misissuutinik misissuinerminni angajoqqaat eqqarsartaatsikkut piginnaasaasa taamak pingaartinneqartiginerat aamma tupigusuutigaat.
Social- og Boligstyrelsenip Danmarkimiittup Danmarkimi angajoqqaatut piginnaasat pillugit misissuinernik suliaqarnermut tunngatillugu misissuutit tarnip pissusaanut tunngasut sorliit kalaallit piorsarsimassusaannut oqaasiinullu naleqqussarneqarnissaanerinik tunngaviliinissamut atatillugu misissueqqaarnissaq pillugu Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologi qanittumi isumaqatigiissuteqarfigaa.
Assi: Bo Amstrup
Angajoqqaatut pisinnaasat pillugit misissuinerni misissuutit:
Misissuutit atortullu assigiinngitsut arlallit atorneqartarput. Makku pineqarput:
a) Eqqarsartaatsimik misissuinerit/Silassorissutsimik misissuinerit soorlu WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale) aamma Brief-V.
b) Aaqqissuutikannikkamik angajoqqaanik oqaloqateqarnerit soorlu Parent Development Interview (PDI) aamma PDI-RF (sianissutsikkut piginnaasat) aamma Adult Attachment Interview (attaveqarsinnaaneq).
c) Peqatigiissinnaanermik nakkutilliineq soorlu Marschak Interaction Method (MIM) imaluunniit ”Solomon’s sword”
d) Kinaassusermut nalilersuutit sorlu PAI aamma MCMI-III
e) Atortut aalajangersimasunik atuuffillit, soorlu inunnut akuliusimasinnaanermik, misigeqataasinnaanermik, inoqatinik paasinnissinnaanermik kiisalu allat misigissusaannik atuaasinnaanermik misissuutit. Misissuutit ilaatigut tassaapput ”Social Responsiveness Scale”, ”Levels of Emotional Awareness” aamma ”Reading the Mind in the Eyes”
f) Misissuutit misigissutsinik ersersitsisinnaasut soorlu Rorschach Blækklat test imaluunniit Rotters sætningsfuldendelsestest.
– Misissueriaatsit angajoqqaatut piginnaasat pillugit paasititsisinnaanerusut atorneqartariaqarput. Eqqarsartaatsikkut piginnaasanik pingaartitsinerujussuaq oqallisigineqarsinnaasoq isumaqarpunga. Eqqarsarsinnaanikkummi unammillernartoqaraluarluni angajoqqaajulluartoqarsinnaavoq. Taamaappat immaqa angajoqqaajunermi tapersersorneqarnerusariaqarlunilu, ilitsersorneqarnerusariaqarlunilu ikiorneqarnerusariaqarpoq.
Kulturikkut nikingassutaasut nakkutigineqanngitsut
Tamatuma saniatigut tarnip pissusiinik ilisimsallit misissuutinik atuigaangamik kulturikkut nikingassutaat nakkutigineqanngitsut Ask Elklitip suleqataasalu ilisimatusarfimmiittunit maluginiarpaat.
”Misissuinermi kulturikkut nikingassuteqarsinnaanerit assigiinngitsut nakkutigineqanngillat. Nikingassuteqarsinnaanerit taakku misissuutini ilaareersinnaapput tarnillu pissusaanik ilisimasallip suliaani takkuitsoorneqarsinnaallutik: assersuutigalugu angajoqqaap kalaallip kulturikkut tunuliaqutaa eqqarsaatigisimanngilaa imaluunniit kalaallinik allanik sullitaqarnerminik siornatigut misilittakkani imaluunniit pineqartoq pillugu tusakkani tunngavigalugit isummiussereertarsinnaavoq.”, isumaqatigiissuteqarnissaq sioqqullugu tarnillu pissusaanik ilisimasallip Videnscenter for Psykotraumatologip Isumaginninnermut Ineqarnermullu Aqutsisoqarfiup saqqummiussaani 2024-mi maajimi nassiunneqartumi ilaatigut allassimavoq. Tassanilu misissuutinik inuiaqatigiinni atuinermi misissuutit nalimmassarsimanngimmata kulturikkut nikingassuteqarnera ilisimasalinnit tuut akornanni nalinginnaasumik ilisimaneqartoq aamma allassimavoq:
”Misissuutip atuuffia eqqartorneqarpoq. Matumani misissuusioriarluni, misissuusiaq nalilersorlugulu misilittariarlugu innuttaasuni aalajangersimasuni misilittarneqassaaq. Misissuut innuttaasuni allani atorniaraanni innuttaasut misissuiffigineqartut siulliit assigippagut inernerit tutsuiginarlutillu atorsinnaassapput, assigiinngissuteqartoqarpalli misissuut atuunnanilu kukkusumik takutitsisinnaavoq.”
Videnscenter for Psykotraumatologi nutserisoqarfimmik Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmik Nuummiittumik septembarip ingerlanerani ataatsimeeqateqassaaq, kingornalu nalunaarusiaq aaqqissorneqassaaq. Nalunaarusiap naammassisap Danmarkimi Social- og Boligstyrelsenimut 2024-mi novembarimi tunniunneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
