Qalerallip isertugaataa paasiniarlugu

Manniit qulit puuini marluk aserorsimasut. 

Jordbærit poortat imersunnittut. Aalisap nerpia suikkaanani kimeqarnanilu qitukusullunilu imersunnittoq.

Nioqqutissamik naatsorsuutigisamik pitsaassuseqanngitsumik angerlaassineq amerlanerpaat misigisimassavaat – pakatsinerlu.

Qalerallit pitsaassusaat sooq ilaannikkut allanngorarsinnaasoq – qanorlu iliuuseqarfigisinnaaneripput ilisimatusaatinni misissorpara. Qaleralinni pisartoq tassaavoq ’jelly’-mik taaneqartartoq, qalerallit nerpiisa ilaat issortitatut nuaarlunnut assingulerlutik, nerpiginnatillu imaqusullutik.

Qalerallit nuaarluttut nerpillit pissutigalugit Kalaallit Nunaanni aalisarnermi ilungersunartorsiortoqarpoq, tamannalu ajornartorsiutaavoq. Qalerallimmi pisarineqartut nunarsuarmullu tamarmut tunineqartut pingajorarterutaasa missaanniittut Kalaallit Nunaata imartaani pisarineqartarput. Qalerallit nuaarlungasunik nerpillit suunersut paasiniarlugu aalisakkat ilisimatuussutsikkut misissorniarsaraakka. Issittullu imartaani aalisakkat nerpiluttut immikkoortinniarlugit arlaannik sakkussaqarnersoq.

Ajorpianng’

90-ikkunni ussassaarutit nuannarineqartut inuit ilaasa eqqaamassajunnarsivaat, Minna uiminut narrutuumut Gunnarimut aalisakkamik nutaamik sassaalliisoq. Ullumikkut ukiut 30 ingerlareerneranni Gunnarip oqaasinnaavi suli eqqortuupput: »Ajorpianng’«. qaleralimmi eqqumiitsumik isikkoqaraluarluni suli igaffimmi nunarsuarmilu niuerfimmi mamarineqarnerpaavoq.

Qaleralik avannaata imartaani nillertumi itisuumilu uumasuuvoq. Isikkua qaamigut marlunnik angisuunik iseqarluni, qanerujussuaqarluni ipeqisunillu kiguteqarluni qiningarpaseqaaq. Kissartumi nillertumilu uumasinnaavoq, piniallaqqissuulluni, ilaannikkut qaleraleqatini nerisinnaasarlugit – peqquit, amikut saarulliillu aamma neriffissap nalaani sanioqquttooraangata nerisarlugit, (paasisani qaleralimmut tunngasut atuakkit).

Kalaallit Nunaata avammut niuernerata 90 procentii tassaapput aalisakkat qaleruallillu. Qaleralik avammut niuerutigineqarnerpaat tulleraat, taamaallaat issittup imartaani raajanit qaangerneqarsimalluni. Kalaallit Nunaanni qalerallit 33.400 tonsit 2023-mi tunineqarsimapput. Tassalu nunarsuarmi tamarmi pisat pingajorarterutaasa missaat. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat nunarsuarmi niueqatigiinnikkut pingaarutilipilussuuvoq, aalisarnerlu inuiaqatigiit aningaasaqarneranni sukarsuit ilagaat.

Tamannalu Royal Greenlandip aalisakkamik pingaarutilimmik taassuminnga ilisimatusarnissannut tapersersueqataaneranut peqqutaasut aamma ilagaat. 

Aalisagaq nuaarlungasumik nerpilik pissutigalugu ilungersunartorsiorneq

Tamanna peqqutigalugu aalisarneq qanoq pitsaanerulersinnaanersoq isiginiartuassallugu pingaartuuvoq.

Qaleralinnik nuaarlungasunik nerpilinnik pisoq sammisara ilisimaneqartorsuunngilaq, aalisakkalli nuaarlungasut akuttunnngitsumik pisarineqartarmata, pitsaassutsimut ajoqutaasumik utertinneqarlutillu igiinnarneqartarsinnaammata paasinissaa soqutigineqartupilussuuvoq. Kalaallit Nunaanni ph.d.-ngorniartut 2024-mi Paasisavumi unammineranni peqataavunga. Matumani aalisakkamik nuaarlungasumik nerpilinnik nerineq qanoq misinnarnersoq allaaseraara. Aqilluttumik nerineq nuanniitsoq kisimi ajornartorsiutaanngilaq.

Aalisagaq imaqusuttoq aalisakkanit uullianit allanit allaanerusumik inuussutissartaqartoq ilisimatusarninni paasivara, tamannalu pitsaassusaanut annertuumik kinguneqarpoq: Qaleralik nalinginnaasumik 10 -13 procentimik orsoqarpoq, aalisakkalli nuaarlungasumik nerpillit orsukinnerujussuullutillu – ilaanni 1 procent ataallugu! – imertaqarnerupput. Taamaalillutik nerpii qitorujupput, nuaarlungallutik. Saniatigut nerpiat sequmissimasarpoq, taamaammat tamuallugit soorlu issortitaq tamuallugu. Orsukinnerat mamaanik ajorseriarsitsivoq, imertaqarnerujussuunermikkullu aatsillugit nerisassiarinerannilu– agguaqatigiissillugu - nerpimit nalinginnaasumit 20 procentimik annertunermik, ilaannili allaat 50 procentimik annikillerujussuartarput. 

Immap naqqaniit aalisakkanik seqerlugit misissuivimmut nutaaliaasumut

Nunarsuarmi aalisakkat 35 procentii aalisapilunneqartut Naalagaaffiit Peqatigiit inuussutissanut nunalerinermullu suliniaqatigiiffia (FAO) naliliivoq. Aalisakkanik tunisassiornermi pilersuinikkut kukkusoqarnera nillataartitsiveqarnikkullu ajalusoornerit peqqutigalugit procenteqataa sapanginneqartarpoq. Nunarsuarmi aalisarnermi aalisakkanik nuaarlungasunik nerpilinnik ajornartorsiut annerpaagunanngilaq. Aalisakkanilli tunisassiat suliaralugillu siammarterneranni nukiit atorneqartarmata, naggataagut iginneqaannartarmata malunnaatilimmik annaasaqaataassinnaapput. Aalisarnikkut annaasakinneruneq pisaqarnerunerlu siuarsarneqassappat aalisakkanik nuaarlungasunik nerpilinnik ilisimasaqarnerulerneq pisariaqarpoq.

Taamaammat aalisakkat nuaarlungasunik nerpillit aalisakkanut seqerlugit misissuivimmi nutaaliaasumi paasineqarsinnaanersut suliniutinni misissorpara. Seqersilluni misissuineq elektromagnetisme tamakkiisoq atorlugu assilissut immikkut ittoq atorlugu, taannalu aallaavigalugu inuussutissaq – matumani qaleraliup nerpii – qanoq katitigaanersut paasiniaalluni atorneqartarpoq: Qaqugukkut nerpiup nuaarlungasarneranut Orsoq panertortarlu inuussutissartaqarluarnermut tikkuussisusut seqerlugit misissuinermik suliaqarneq sioqqullugu suleqatikkalu paasivarput. Tassanngaaniit aalisakkat orsumikkut panissutsikkullu imarisaat atorlugit nerpiit nuaarlungasut paasisinnaalerlugit aalisakkat seqerlugit misissuissummut immikkoortitereriaatsitut ittumik piorsaaniarsarivugut.

Maannamut angusavut pitsaasuupput, teknologiillu atorsinnaalernissaanut suli sulisoqartariaqarpoq. Misileraalluta siunissami piorsaqqinneqarsinnaasumik iluatsittumik misissuisimavugut. 

Nerpiit pitsaanerusut, aalisakkanik ilisimatusarneq aqutsinerlu pitsaanerusoq

Ilisarititsininni aamma manniit sequmissimasut jordbærillu imersunnittut eqqaavakka. Niuerniarnermi misigisat taamaattut ajoraluartumik iliuuseqarfigisinnaanngilakka. Neriuppungali aalisakkanik nuaarlungasunik nerpilinnik paasiniaanera aalisarnermi nutaanik iliuuseqarnermik kinguneqassasoq, taamaalilluni niuerniarluni aalisakkanik nuaarlungasunik pisisoortoqassanngitsoq. Tamatuma saniatigut atortussanik ilisimatuut amerlanerusut iluaqutigisinnaasaannik katersivunga. Naak qaleralik kalaallit nereriaasiani inuussutissarsiornerannilu qitiugaluartoq suli aalisagaq saattoq alutornartoq ilinniarfiginerusariaqarparput. Ingerlaartarnera suffisarneralu paasiniaruminaapput, aalisakkallu kinguaassioriaasiannik, miluuttoqarsinnaanerinik inuussutaasalu suunerannik ilisimasagut annikipput. Aamma aalisagaq nuaarlungasumik nerpilik aalisakkamut qanoq kinguneqartarnersoq, imaluunniit sooq pinngortarnersoq naluarput. Eqqoriaanerpassuuppulli. Ilaatigut aalisagaq nuaarlungasumik nerpilik suffinermik imaluunniit aalisakkap nerisaannik peqquteqarnersoq isumaqartoqarpoq. Tamakku ph.d.-ngorniutima naggataani misissorumaarpakka.

Silaannaap allanngoriartornera aalisarnerullu annertussusaa aalisagaqassutsimut Issittumilu inuiaqatigiinnut arlalinnut suliffissaqarnikkut tunngavimmut sunniuteqarnersoq naatsorsorsinnaaniarlugu tamakkorpassuit ilisimanissaat pingaartuvoq. 

Ilisimatuut, aalisakkat natermiut aalisartullu akornanni

Gunnar Minnalu uterfigeqqeriarutsigit. Taamanikkut ussassaarut Danmarkimi tv-mi ingerlanneqarmat aalisakkap nerrivimmi sassaalliutiginnginnerani susoqarsimanersoq isiginnaartut ikittuinnaat isumaliorsimassapput. Ullumikkut danskit suli ikinnersut aalisarnermut attuumassuteqarput. Aalisarnerli Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit annersaraat, amerlanerillu aalisarnermut piniarnermullu qanittumik attuumassuteqarput. Taamaammat Københavnimit aalisanermik ilisimatusartoq niuernikkut aalisarnermi upalaarfioqisumi imaani aalisartut misilittagaqarluartut sulinerannut akuliuttoorsimappat aporaattoqarsinnaanera takorlooruminarpoq.

Qujanartumilli ilassilluarneqarpunga, aammali ilaannikkut ilisimatuussutsikkut nassueruteqartoqarsinnaasartoq ilikkarpara. Pineqartummi ilaatinngikkaani pissutsit piviusut silarsuaani ilisimatusarneq piitsuunerussallunilu iluatsissanngilaq.

Ph.d.-ngorniutigali ilisimatusarnerup silarsuaani inuiaqatigiinnilu aalisartut akornanni suleqatigiinnermut takussutissaavoq, qaleralillu qanimut takunagu suliarisinnaasimanavianngikkaluarpara.

Aalisartunut apeqquterpassuaqaraangama akissutigisartagaat ilisimatusaatima qiterisaanut periutsinullu iluaqutigaakka. Peqataanerat suliniutip ingerlalluarneranut pingaaruteqaannanngilaq, aammali inuttut ineriartuutaaqaluni. 

Inuit aalisakkallu

Naak soorunami qaffasissumik ilinniartutut kisitsisitalersuillunilu saqqummersitsineq nuanneraluartoq, ilaannikkut uuttortarneqarsinnaanngitsunik nalitunerpaanik ilikkagaqartoqartarpoq. Imaani inuuneq tassaaginnanngitsoq pisassat piujuartitsinissamullu uppernarsaateqarneq – aammalu nuaarluusatut neripilinnik qaleraleqartoq paasivara.

Avannaarsuani imaq suliassaqarfiullunilu meeraanermi puigunaatsunik pissarsiffiusarpoq, aalisagarlu Atlantikup avannaani eqqaamiutsinnut tassaaginnanngilaq aalisagaq.

Imaq suliffeqarfissatut toqqarneqartartoq, pisaqarluarnissarlu inuunermi atugassaasoq paasivara. Ullormiit ullormut inuuneq, ilaquttat maqaasinerat anorersuullu kingornagut nipaassuseq aamma peqqinnarsinnaapput. Imarsiullaqqissuunerlu ajoraluartumik tamatigut kingornunneqarneq ajorpoq.

Imarsiortut selfienik seqernullu nuilerneranik nuannarisaqartut, inuunermilu naleqartitat quiagisallu killeqarfeqaratillu kulturikkut assigiinngissuteqanngitsut paasivara.

Paasivarattaaq umiarsuup naalagaata ipuuserlutit angerlaqqullutit flamingomut avalatsinniarlutit sioorasaarpatit– imaaginnarpoq nuannarigaatit. 

Tamatuma saniatigut aalisakkanik tuniniaasup tuniniagaanik nalilersuinissaq pikkoriffigilersimavara, tisariaatsinillu ilikkagaqarpunga.

Aalisakkanik misissuineq taamaallaat nerisat, silap pissusaa pinngortitarsuarlu pillugit pingaarutilinnik ilisimasaqalerfiunngilaq – aammali inuit ilisimatuullu akornanni inunnik attaviliivoq.

Qaleralinnillu misissuineq qanoq annertutigisumik imminut inoqatinillu ilisimasaqalerfiusinnaatigisoq paasivara.

Ph.d.-ngorniassut Qaleralik Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinnit, danskit naalagaaffianit Issittumik ilisimatusarnissamut aningaasanik, Grønlandsbankenip inuussutissarsiornermut aningaasaateqarfianit kiisalu Royal Greenland A/S-imit tapiiffigineqarpoq.