Royal
Greenland Norgemi saattuarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut annertuumik
annaasaqarsinnaavoq. Tromsømi aalisariutaatilik Maniitsoq AS ukiuni arlalinni angallat Arctic Opilio
atorlugu Barentip imartaani aalisarsimasoq pineqarpoq.
Aningaasatigut
annertuumik annaasaqarneq Royal Greenlandimut suliami aaqqiagiinngissutaasumi
pilersinneqartup kingunerisinnaavaa, Norgemi aalisarnermut aqutsisoqarfik
aalajangerpat angallat Opilio atorlugu Norgemi aalisariutaatilik saattuanik aalisarsinnaanermut
akuersissutaanik arsaarniarlugu.
Royal
Greenland Norgemi saattuarniarnermut ingerlatseqatigiiffimmut annertuumik
annaasaqarsinnaavoq. Tromsømi aalisariutaatilik Maniitsoq AS ukiuni arlalinni angallat Arctic Opilio
atorlugu Barentip imartaani aalisarsimasoq pineqarpoq.
Aningaasatigut
annertuumik annaasaqarneq Royal Greenlandimut suliami aaqqiagiinngissutaasumi
pilersinneqartup kingunerisinnaavaa, Norgemi aalisarnermut aqutsisoqarfik
aalajangerpat angallat Opilio atorlugu Norgemi aalisariutaatilik saattuanik aalisarsinnaanermut
akuersissutaanik arsaarniarlugu.
Aalisariiutaatillip
aalajangiineq Oslomi inuussutissarsiornermut aalisarnermullu
naalakkersuisoqarfimmut maalaarutigisinnaavaa.
Aalisarnermut
aqutsisoqarfik isumaqarpoq Royal Greenlandimit suleqatigisaq Norgemi aalisartoq
Bengt Are Korneliussen nuliilu aalisariutaatilimmik Maniitsumik piginnittuusoq
Royal Greenlandimut akunnermiliuttuulluni piginnittutut atuuttoq.
Royal
Greenlandip inissisimanera
Naatsumik
oqaatigalugu kalaallit aalisarnermut suliffeqarfissuat Korneliussenip
aalisariutaateqarfianut aningaasarpassuarmik taarsigassarsititsisimasoq,
taannalu ukiuni arlalissuarni saattuarniarnissamut akuersissuteqarluni.
Ingerlatseqatigiiffiup
saattuat pisani Royal Greenlandimut tunisarpai, taanna aamma Nunatsinni
Canadamilu saattuanik pisisarluni.
Pissutsit
piviusut malillugit Royal Greenland aalisariutaatilimmik Royal Greenlandip
aamma ingerlataani aningaasatigut aqutsisuusoq, aqutsisoqarfik isumaqarpoq.
Tamanna
tunngavigalugu aalisarnermut aqutsisoqarfik siorna aalajangerpoq Maniitsoq
Opiliolu inuussutissarsiorsinnaanermik saattuarniarsinnaanermullu akuersissummik
arsaarniarlugu. Aalisariutaatillip aalajangiineq maalaarutigaa. Taamaattumik
aalajangiinerup piviusunngortinnissaa unitsinneqarallarpoq,
inuussutissarsiornermut aalisarnermullu naalakkersuisoqarfiup inaarutaasumik aalajangiinissaata
tungaanut.
Aalisariutaatilimmik
pappialaannakkut piginnittoq
Naak
Bengt Are Korneliussen nulialu tamakkiisumik Maniitsumik piginnittuugaluarlutik
aalisariutaatilimmik piginnittuiunngillat ulluinnarnilu ingerlatseqatigiiffimmik
suliaqartorsuunatik, aqutsisoqarfik isumaqarpoq.
Aalisariutaatilik
pappiaraannakkut piginnittuusoq taamaalillunilu piginnittuimmut Royal
Greenlandimut akunnermiliuttuusoq aqutsisoqarfik isumaqarpoq. Taamaattumik
aalisariutaatilik pappiaraannakkut ingerlatseqatigiiffiusoq aqutsisoqarfik
isumaqarpoq, aqutsisoqarfiup paasisaqarfia aterminik taaserusunngitsoq
oqarsimaneragaavoq.
Bengt
Are Korneliussen Maniitsorlu aalisarnermut aqutsisoqarfillu kina Arctic
Opiliomik piviusumik piginnittuunersoq pillugu ukiuni kingullerni marlunni
aaqqiagiinngissuteqarput.
Nalunaajaat
Piginnittut
amerlanerussuteqartut Norgemiuunissaat piumasaqaataavoq. Norgemi Maniitsumik
taamaalillunilu Arctic Opiliomik piginnittoq minnerpaamik 50 procentimik piginnittuussapput, pisortaqarfillu
naapertorlugu taamaattoqarani. Ingerlatseqatigiiffimmik Arctic Opiliomillu
piviusumik aqutsinngilaq.
“Suliffeqarfiup
aningaasaqarneranut akisussaasoq nalinginnaasumik suliffeqarfimmiissaaq,
tunngaviusumillu aallaaviusarpoq suliffeqarfiup aningaasaqarneq tamaat
suliffeqarfimmut allamut “ingerlateqqissanngikkaa” taamaalillunilu nammineq
suliffeqarfimminik aqutsiunnaartariaqarluni”.
Norgemi
aalisarnermut aqutsisoqarfik A4-nik tallimanik qupperneqartumik ukioq manna
aggustip aallaqqaataanni Norgemi inuussutissarsiornermut aalisarnermullu
naalakkersuisoqarfimmut nalunaajaammini Sermitsiami pigisatsinni allappoq.
Aqutsisoqarfimmit
Norgemi inuussutissarsiornermut aalisarnermullu naalakkersuisoqarfimmut
nalunaajaat ima qulequtaqarpoq:
“Maniitsoq
AS – Inuussutissarsiorsinnaanermut akuersissummik taamaatitsinissamik
aalajangiinermut maalaarut”. Suliami aqutsisoqarfik isumaqarpoq Royal Greenland
aningaasaqarnikkut aalisariutaatilimmik aningaasatigut aqutsisuusoq,
nalunaarusiami allassimavoq.
Aqutsisoqarfik:
– Aalisariutaatilik Royal Greenlandimi taarsigassarsiuartarpoq
Aqutsisoqarfiup
allagaatai naapertorlugit Royal Greenlandip Maniitsoq 131,5 millionit
koruuninik taarsigassarsitissimavaa, qallunaat aningaasanngorlugit 83,5 millionit
koruuninik. Taarsigassarsiat 131,5 NKK-nit suli qaffasinnerugunarput, tamannali
aqutsisoqarfiup paasiniarsinnaasimanngilaa.
Norgemi
aalisarnermut aqutsisoqarfiup nalunaajaataa naapertorlugu Royal Greenlandip
ingerlatseqatigiiffik Maniitsoq tamakkiisumik aquppaa. Aqutsisoqarfik ilaatigut
allappoq aalisariutaatilik nammineerluni tigoriaannarnik
aningaasaateqanngitsoq, ingerlanneqarneralu Royal Greenlandimit
aningaasalersorneqarluni.
“Ingerlatseqatigiiffik
ataavartumik sulinissaminut RG-mit aningaasanik taarsigassarsisarpoq, ilaatigut
sulisut akissarsiassai akilersinnaaniarlugit. Aningaasat akilerneqartarput
pisat tamarmik RG-mut tunineqareeraangata. Tamanna akiliussigallarnermi
allassimasarpoq RG-llu Maniitsoq AS-imut taarsigassarsiaannik akiliinerulluni.”
Aalisariutaatilik
nulialu aamma aqutsisoqarfik naapertorlugu qaammatit tamaasa Maniitsup
aqunneranut 100.000 NKK-nik pissarsisarput. Tassalu 63.700 DKK.
aalisariutaatilik
Maniitsoq 2023-mi akileraareerluni 27 millionit DKK-nik amigartoorpoq. Akiitsut
142 millionit koruuniupput. Tamanna proff.no-mi allassimavoq, tassani Norgemi
ingerlatseqatigiiffiit ukiumut nalunaarusiaat takuneqarsinnaallutik.
Sermitsiamit
Royal Greenland qinnuigaarput allaaserisamut oqaaseqaqqullugu:
“Suliaq
Norgemi aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmut maalaarutigineqarpoq maannakkullu
suliarineqarluni. Taamaattumik Royal Greenland suliami ingerlanneqartumik
mikisualuit pillugit oqaaseqarsinnaanngilaq. Suliani pingasuni assingusuni
ajornartorsiummi Polar Seafooditulli aalajangiiffigineqassasoq neriuutigaarput.
Norgemi
eqqartuussissuserisutsinnit innersuussinerit naapertorlugit isumaqatigiissutini
tunngaviusuni naleqqussaasimavugut qulakkeerniarlugu inatsisit atuuttut arlaannaataluunniit
akerlianik pisoqannginnissaa. Siunnersorneqarnitsinnut toqqissisimasutut
misigisimavugut, naatsorsuutigaarpullu naalakkersuisoqarfik aamma taamatut
inerniliissasoq.”
Suliffeqarfissuarmi
attaveqaqatigiinnermut pisortaq Merete Lindstrøm mailikkut Sermitsiamut
allappoq.
