Nunatsinni
Eqqartuussiviup Paul Watsonip decembarip 18-iata tungaanut
tigummigallarneqarnissaanik aalajangernera Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata
sapaatip-akunnerani kingullermi ilimagineqareersutut attatiinnarpaa.
Watsonip
siunissaa Danmarkimi inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmit
sapaatip-akunnerani matumani aalajangiiffigineqangajalermat "naak inuttaa
nammineq toqqaannartumik peqataanngikkaluartoq Watsonip tapersersortai Japanip
imartaani eqqissiviilliortitsisinnaasut“ Japanimi tusagassiorfiit allaaserigaat
Minori Takahashi DIIS-imi (Dansk Institut for Internationale Studierimi)
namminersorneq aamma arfanniarnermut politikki pillugu ilisimatusartoq oqarpoq.
Nunatsinni
Eqqartuussiviup Paul Watsonip decembarip 18-iata tungaanut
tigummigallarneqarnissaanik aalajangernera Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiata
sapaatip-akunnerani kingullermi ilimagineqareersutut attatiinnarpaa.
Watsonip
siunissaa Danmarkimi inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmit
sapaatip-akunnerani matumani aalajangiiffigineqangajalermat "naak inuttaa
nammineq toqqaannartumik peqataanngikkaluartoq Watsonip tapersersortai Japanip
imartaani eqqissiviilliortitsisinnaasut“ Japanimi tusagassiorfiit allaaserigaat
Minori Takahashi DIIS-imi (Dansk Institut for Internationale Studierimi)
namminersorneq aamma arfanniarnermut politikki pillugu ilisimatusartoq oqarpoq.
Watsonip
tigummigallarneqarnera Japanimi qanoq isumaqarfigineqarnersoq ilisimatusartoq
Japanimiu AG-p aperaa.
Watson pillugu suliaq innuttaasunit soqutigineqarpallaanngilaq, DIIS-imi arfanniarneq namminersornerlu pillugit ilisimatusariartortoq Minori Takahashi oqarpoq.
Assiliisoq: DIIS
Japanimi
tusagassiorfiit suliaq sammigaat oqarpoq, aallaqqaammut Watsonip Kalaallit
Nunaanni tigusaanera breaking news-itut saqqummiuteriarlugu kingorna
tigummigallarneqarnerata sivitsorneqarnera pillugu allaaserisaqartarlutik.
-
Allaaserisat amerlanersaat nunanit allaneersut nutaarsiassaqartitsiviinit
nutaarsiassanit naatsunit Japanimiutut nutserneqarsimasunit aallaaveqarput,
Minori Takahashi oqarpoq, tusagassiortullu Japanimiut Paul Watson
apersorniarlugu Kalaallit Nunaanniissimassasut taanna isumaqanngilaq, soorlu
tusagassiortut allat – ingammik Kitaaneersut, aamma KNR – taamaaliorsimasut.
Arfanniarnermut
akerliusunut akerliusut
Suliaq
innuttaasunit soqutigineqarpallaanngikkaluarpoq.
Japanimi
inuit pissutsinut malinnaasut marlunnik isumaqartoqarpasittut ilisimatusartoq
nassuiaavoq:
- Japanimi
arfanniarnermut tapersersuisut amerlanngitsut oqaatigineqarsinnaapput.
Japanimiulli amerlasuut arfanniarnermut akerliuneq Europamiut Amerikamiullu
isiginnittaasiat akueriuminaatsippaat, tamatumalu kingunerisaanik
arfanniarnermut tapersersuipput — isiginnittaaseq "arfanniarnermut
akerliusunut akerliusut“ taaneqartartoq.
Isiginnittaatsip
aappaa tassaavoq Watsonip Japanimi arfannianut iliuuserisai sisamat
unnerluutiginnissutaasut (saassussineq, inuussutissarsiummik akornusersuineq,
umiarsuarmut iserneq pigisanillu aserorterineq aaqq.). Taakku eqqarsaatigalugit
pisoq arfanniarnermut attuumassuteqarunnaarluni nakuusernermut tunngalerpoq.
Tamanna apeqqummik uanga pilersitsivoq: Watsoni ataqqinartumik
siunertaqarneraruni taava iliusai qanoq ikkaluartulluunniit naapertuuppat?
Minori
Takahashi naapertorlugu Japanimi amerlanerit taakku marluk assigiinngitsunik
isumaqarfigaat.
Taamaassorinninneq
qularnartoq
Paul Watson
sapaatip akunnerani kingullermi eqqartuussinermi isummani tusarliuteqqippaa.
Tunniunneqarnissani anguniarlugu Japanip danskit anorisaatinik
isumaqatigiissutaat unitsinniarlugu sioorasaarnerarpai. FN-ip 2025-mi Nicemi
ataatsimeersuarnissaanik Japani peqataaniarani Frankrigimi naalakkersuisut
tatigaa taanna isumaqarpoq. Ataatsimeersuarnermi tassani nunarsuup imartasa
illersorneqarnissaat sammineqassammat. Taamaassorinninnera The Captain Paul
Watson Foundationip nittartagaani aamma atuarneqarsinnaavoq.
Minori
Takahashi naapertorlugu Japanimiunit taamatut iliorneqarnerat qularnarpoq.
- Naluara
Japani tatisinninniarsimanersoq imaluunniit sioorasaarisimanersoq. Kisianni
taamaaliortoqarsimassapput ilimagineqarsinnaagaluarpoq atorfilinnit arlaatigut
iliortoqarsimassagaluartoq. Taamatut iliuuseqarneq qanoq
sunniuteqarluartigissava? Japani tatisiniarsinnaasoq sioorasaarisinnaasorlu
takorlooruminaappoq, ilisimatusartoq oqarpoq.
Japanimi
inatsisartunut septembarimi qinersisoqarnerata kingorna naalakkersuisut nutaat
novembarip aqqarnani ivertinneqarnissaata tungaanut isumaqatigiinniartoqartoq
nassuiaavoq. Taamaattumik piffissami tassani atorfilittat arlaatigut
tatisiniarsinnaanerat apeqquserneqarsinnaalluni.
Inatsisinik atuutsitsinermut ministeri Peter Hummelgaard (S). Taassuma Paul Watsonimut tunngatillugu suliamut aalajangiinissaa pissanngatigineqarpoq.
Assiliisoq: Søren Bidstrup/Ritzau Scanpix
Qallunaat
kunngikkormiuisa Japanimiullu kejseriisa akornanni ukiorpassuarni aallartitat
aqqutigalugit attaveqatigiilluartoqartoq Minori Takahaship ilanngullugu
oqaatigaa. Danmarkip Japanillu ataqatigiinnerat ukiunik
150-inngortorsiorneqarnera 2017-imi malunnartinneqarpoq.
Nunat
taakkua marluk akornanni politikkikkut akerleriittoqanngimmat Japanip
Watsonimut suliaq atorluarlugu tatisinissaa, soorlu niuernermik
unitsitsinissamik sioorasaarilluni, piviusorsiortuunersoq
apeqquserneqarsinnaavoq. Aamma Japanip FN-imi aappaagu ataatsimeersuarnissamut
peqataaniarani sioorasaarinera eqqarsaatigalugu.
Arfernik
illersuiniaq Frankrigimi innuttaassuseqalersinnaanersoq Frankrigimi maanna
misissorneqarpoq, nunanut allanut ministeri (maanna ministeriugallartoq aaqq.)
Jean-Noël Barrot nutaarsiassaqartitsivik Franceinfo naapertorlugu oktobarimi
oqarpoq.
Allaaserisap
matuma allanneqarnerani inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik Paul
Watsonip Japanimi oqartussanut tunniunnissaanut tunngavissaqarnersoq suli
nalunaaruteqanngilaq.