Inuit Innarluutillit pillugit oqaaseqartartup FN-p innarluutilinnut komitéani eksamination komitémut kunngeqarfiup inunnut innarluutilinnut FN-p isumaqatigiissutaanik malinninneranik ukiut sisamakkaarlugit naliliisartumut (CRPD) nalunaarutini tunniuteqqammerpaa, ukioq mannalu tamanna augustimi Genevemi ingerlanneqassaaq.
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ilisimatusarfik sammisaq pillugu nalunaarusiamik FN-imut nassiussivoq.
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiamik tamatuminnga tuniseqataasuupput.
Tassunga atatillugu Anja Hynne Nielsen oqarpoq Tilioq inuttaasunut, ajornartorsiutinut itinerusumik ilisimasanik kaammattuutaasinnaasunillu qaninnermik attaveqartoq.
– Tilioq attuumassuteqanngilaq, uangalu Kalaallit Nunatsinni inuit innarluutillit sinnerlugit toqqaannartumik oqaaseqarpunga, taamaammallu nalunaarusiara isorinninnerullunilu annertuneruvoq, taanna Sermitsiamut oqarpoq.
Ulluinnaat ilungersunartut
Inunnut innarluutilinnut tunngatillugu pissutsit Kalaallit Nunatsinni pitsaanngitsut Tilioq oqarpoq, Tiliullu nalunaarusiaani Kalaallit Nunaanni inunnut innarluutilinnut pisinnaatitaaffiit eqqortinneqarnatillu malinneqannginnerannik sakkortuumik naliliissutaavoq.
– Innuttaasut innarluutillit amerlasuut ilungersunartumik ulluinnarni inuuneqarput. Taamaammat nunat tamalaat ajornartorsiutinik aallussinerat annertuumik pingaaruteqarpoq, innerunngitsumilli FN-p inunnut innarluutilinnut komitéata kaammattuutinik saqqummiussinissaa qilanaaraara.
FN-ip inuit innarluutilinnut pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaanik Kalaallit Nunaat
eqquutsitsinanilu malinninngilaq.
Assiliisoq: Tilioq
– Taamaammat inunnut innarluutilinnut inuttut pisinnaatitaaffinnik naammassinninneq Kalaallit Nunatta piuartitsisumik ineriartorneranut pingaaruteqartoq, nalunaarusianni erseqqissarpara, peqatigisaanillu anguniakkat taakku piviusunngortinnissaannut Naalakkersuisut siunnerfeqarlutik iliuuseqarnissaat kaammattuutigaara.
– Naapertuuttumik ikorfartuinikkut Kalaallit Nunaat inuiaqatigiittut innuttaasunut tamanut nukittunerusumik akuutitsinerusumillu, pisinnaatitaaffinnik tamanik ataqqinnittumik angusaqarsinnaavoq, Inuit innarluutillit oqaaseqartartuat Sermitsiamut oqarpoq.
Tiliup ingiaqatigititamik nalunaarusia inuit innarluutillit atugaannik erseqqissumik nassuiaassivoq. Nalunaarusiaq malillugu atugassarititaasut isornarluinnartuupput, taamaammallu Naalakkersuisunut qallunaallu naalakkersuisuinut kaammattuutinik ersarissumik saqqummiussisoqarpoq.
Nalunaarusiap kaammattuutillu Danmarkimut aamma nassiunneqarneranut, inuit innarluutillit pillugit isumaqatigissut, Danmarkip peqataaffigisaa, aamma Kalaallit Nunaannik ilaatitsineranik, taamaammallu Danmarkip FN-p ataani akisussaaqataaneranik patsiseqarpoq, naak Kalaallit Nunaat 2012-mi isumaqatigiissummik malinninnissamut pituttoraluartoq.
Naalagaaffeqatigiinni assigiinngisitsineq
Taamaattoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inuit innarluutillit erseqqissumik assigiinngisinneqartut nalunaarusiami ersersinneqarpoq. Assigiinngisitsineq taanna aamma Kalaallit Nunaata ersarissumik inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummik eqqortitsinnginnerata malinneqannginneratalu ilaagaa, tamatumani immikkoortumi tassani naalagaaffiup iluani immikkoortitsisoqannginnissaa patsisaavoq.
Danmarkimi Kalaallillu Nunatsinni peqqinnissamut immikkoortumi isumalluutinik qanoq annertutigisunik atugassanngortitsinermi annertoorujussuarmik assigiinngisitsisoqarnera tikkuarneqarpoq, tamatumalu aamma inuit innarluutillit eqqorpai. Taamaalilluni 2020-mi inuit Kalaallit Nunaanniittut Danmarkimi peqqinnissami isumalluutiginneqartut taamaallaat 65 procentiinik pissaqartinneqarnerat nalunaarusiami oqaatigineqarpoq.
Kalaallit Nunaanni innuttaasut 90 procentii naggueqatigiinnit inunnit kingoqqisuunerat eqqarsaatigalugu, pissutsit taakku assigiinngisitsinnginnissamik periutsimut kiisalu kikkunnit kingooqisuuneq malillugu assigiinngisitsinnginnissamut tunngaviusumik akerliusut atuarneqarsinnaavoq.
Taamaalillunilu nalunaarusiami inerniliunneqarpoq: Inuit ataasiakkaat Danmarkip nunataaniittut aalajangersimasumik atugassaqartinneqarput, Kalaallillu Nunaanni allaanerusumik atugassaqartinneqarlutik, taakkulu naalagaaffiup Kunngeqarfik Danmarkip iluaniipput.
Danmarkimit ikorfartorneqarneq
Kunngeqarfik tamakkerlugu inunnut innarluutilinnut tamanut inuttut pisinnaatitaaffiit eqqortinneqarlutillu malinneqarnissaat qularnaarniarlugu naligiissuunissamillu immikkoortitsinnginnissamillu toqqammaviit eqqortinniarlugit “Danmarki naapertuilluarnermik toqqammaveqartumik nunallu immikkoortuini, kulturikkut, kingoqqiffitsigut oqaatsitigullu atugassarititaasut, naalagaaffiup sinnerani atugassarititat assingulersinniarlugit, uuttorneqarsinnaasumilluunniit naligiissilerniarlugit ataatsimoortumik tapiissutit saniatigut atortussatigut tapersiissasoq”.
Naalakkersuisut “inuit pisinnaatitaaffiinik, inunnut innarluutilinnut tamanut tunngaviusumik kiffaanngissuseqarnermik pisinnaatitaaffinnik sukumiisunik, inuttamillu naleqassusiata ataqqineqarnerannik siuarsaasunik siunnerfilinnik “ suliniuteqassasut Tiliup ilanngullugu kaammattuutigaa.
Iliuusissatut pilersaarut nutaaq amigaataavoq
Naalakkersuisut ukiuni makkunani inunnut innarluutilinnut atugassarititaasut pitsanngorsarniarlugit suliaqarnerat Tiliup ilisimavaa, nalunaarummili amigaatit Tiliup taakkartugai kaammattuutaalu Naalakkersuisunit tusaaniarneqannginnerat ilanngullugu nalunaarusiami oqaatigineqarpoq. Assersuutitut inunnut innarluutilinnut immikkoortumut iliuusissatut pilersaarutissamut missingiut taaneqarpoq, missingiullu “aningaasalersuinernik nassuiaatinik, aningaassaqarnikkulluunniit naatsorsukkanik suliniutit ataasiakkaat qanoq akeqarnissaannik, iliuusissatullu pilersaarutip naammassineqarnissaanut aningaasat qanoq pingaarnersiorneqarnissaannik imaluunniit sukumiisunik, uuttorneqarsinnaasunik anguniagassanillu piviusorsiortunik, ersiutinik, piffissamut killiliussassanik, taamatullu taasarialimmik upalungaarsimanissap nalilersuinissallu pilersaarusiorneqannginnera” Tiliup isornartorsiorpaa.
Iliuusissatut pilersaarutip tusarniaassutigineqarnerani Naalakkersuisut periutsit ilaannik ingerlanneqartunik, soorlu nakorsat immikkut ilinniagallit ilaasa inunnik innarluutilinnik utoqqaat illuinut angerlartitsisarnerannik imaluunniit pissutsinut angerlarsimaffeerunnissap avaqqunneqarsinnaannginneranik kinguneqartunut angerlartitsisarnerannik unitsitsinissaq Tiliup qinnutigaa. Iliuusissatut pilersaarummut missingiut sinnersuutinik taakkunannga imaluunniit allanik Tiliumit saqqummiunneqartunik suliaqarfiunnginnera nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq.
Inuit innarluutillit amerlasuut pisiniarfinnut suliffeqarfinnulluunniit iserniarnerminnik
ajornartorsiuteqartarput.
Assiliisoq: Oline I Olsen/Tilioq
Tamanut naleqqussakkamik ilusilersuinermik digitalinngorsaanermillu takorluukkat Tiliup saqqummiussimasai, ingiaqatigisaanillu tunngaviusumik attaveqarnermik, attaveqaasersuutinik internetimullu atuisinnaanermut kiisalu atuarfinni, ilinniarfinni, suliffeqarfinni, pisortat sullissiviini, illuutini, angallassinernik attaveqaatini soorlu umiarsualivinni, umiarsuarni, mittarfinnilu tikikkuminassutsip pitsanngorsarnissai Naalakkersuisut tusaaniarsimarpasinngilaat. “Iliuusissatut pilersaarutip naammassineqarnissaanut naammattunik aningaasanik immikkoortitsisoqarsimannginnera” Tiliup erseqqissaatigaa. Taamaalilluni naak Tilioq IPS (Inuit pisinnaatitaaffii pillugit siunnersuisooqatigiit) MIO-lu (Kalaallit Nunaanni meeqqat illersuisuat) naalakkersuisunik oqaloqatiginninnerni tamani aningaasanik atugassiinissap pingaarutaanik erseqqissaasaraluartut, taanna aningaasalersuinermut, imaluunniit piffissamut ungasissumut atuuttussamik aningaasalersuinermik imaqanngilaq.
Pisinnaatitaaffiit atuutsinneqanngillat
Ataatsimut isigalugu inuit innarluutillit taakkulu sinniisutut kattuffiisa akuutinneqanerat amigaataasoq, Inuit innarluutillit oqaaseqartartuat oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni inuit innarluutillit taakkulu qanigisaasa arlalippassuartigut Naalagaaffiit Peqatigiit inunnut innarluutilinnut pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaat naapertorlugu pisinnaatitaaffiisa eqquutsinneqartannginnerat pakatsissutigisorujussuuaat, tamannalu ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu avatangiisinut kinguneqartoq Tilioq naliliivoq, sulianillu ingerlatsisarnerup kigaannera kukkunernillu ulikkaartarnera erseqqissarlugu. Suliassat pingaarnersiorneqarlutillu naammassinneqartarnerisa tulleriiaarnerat nalaatsornertut ippoq. Inuit innarluutillit suliffeqarnermi akuulernissaannik aalajangersimasumik ikorfartuisoqarneq ajorpoq. Digitalikkut aaqqissutit pisariaqartut Kalaallit Nunatsinni internetip akisuallaarujussuarnera pissutigalugu atuinnariaanngillat.
Minnerunngitsumik kingullertut taaneqartoq inunnut tusilartunut killilimmilluunniit tusaasaqarsinnaasunut annertuumik kinguneqartarpoq. Inunnut tarnimikkut innarluuteqartunut tarnimikkulluunniit ilungersuutilinnut nappaatip suussusersinissaanut utaqqisarneq ima sivisutigisarpoq, allaat tamanna amerlasuut nalliullutik inuuneqarnerannut kinguneqartarluni. Peqatigisaanillu paasissutissatut katersat, ersiutit naleqqersuussinerilluunniit ikittuinnaat pigineqarput kiisalu isumaqatigiissutip piviusunngortinnissaanut ilusilikkat inerneri imaluunniit tassunga tunngasut annikitsuinnaasut, Tilioq nalunaarusiami allappoq.
Tikikkuminassutsimi, ilinniartitaanermi, peqqinnissami, inissiani, suliffeqarnermi aningaasaqarnermilu amigaateqartoqarnera Tiliup ilanngullugu tikkuarpaa, Kalaallillu Nunaata FN-p inunnut innarluutilinnut isumaqatigiissummut naammassinninnissaa pisinnaaqqullugu taakku pitsanngorsarnissaat kaammattuutigalugu, taamaaliornikkut inuit innarluutillit aamma inuit innarluuteqanngitsut assigalugit pisinnaatitaaffeqarlutillu periarfissaqarlutik nalinginnaasumik inuusinnaaqqullugit.
