Timmisartut qulimiguullit annaassiniarnermi ujaasinermilu atorneqartartut atortorissaarutinik nutaanik nutaaliaasunik atortulersorneqartut
Sillimaniarnermik suliaqartut taartumi isigilluarsinnaanerulerlutillu assiliiviit aappaluttunik qinngornillit iluaqutigalugit maanna inunnik ajornartorsiortunik ujaasinerni annaassiniarnernilu nassaalertornerusinnaalerput.
Illersornissamut ministereqarfiup atortussanik pisiortornermullu aqutsisoqarfia Air Greenlandilu isumaqatigiissuteqarput.
Assi: Ned Dawson - Air Greenland
Air Greenlandip qulimiguuliutai ujaasinerni annaassiniarnernilu atorneqartartut assiliivinnik aappaluttunik qinngornilinnik (FLIR) taartumilu takusinnaanissamut atortunik (NVG) siunissami atortorissaaruteqalissapput.
Annaassiniartartut atortut nutaat atorlugit nunami immamilu ajornartorsiortunik sukkanerusumik eqqorluarnerusumillu ujaasisinnaassapput.
Illersornissamut ministereqarfik nittartakkamini taama allappoq.
Illersornissamut ministereqarfiup atortussanik pisiortornermullu aqutsisoqarfia Air Greenlandilu taama isumaqatigiissuteqarput.
- Kalaallit Nunaanni ujaasinermik annaassiniarnermillu suliaqarnerup siuarsarneqarnerani angusaq nuannaarutigeqaarput. FLIR NVG-lu taartumi pissutsinilu ajornakusoortuni pitsaanerusumik suliaqarnissamut iluaqutaalluassapput – taamaalillutillu inuunermik annaassinissamut periarfissat annertusissallutik, FMI-mi Kapacitetsansvarlig Luftsystemer-imi pisortaq Klaus Qvist tusagassiutitigut nalunaarummi oqarpoq.
Assiliiviit aappaluttunik qinngornillit immami nunamilu inuit kissartumik qinngornerinik takunnissinnaapput. Inuttat taartumi takusaqarsinnaanissamut isarussat atorlugit inuit ajornatorsiortut taartumi ujarsinnaavaat.
- Air Greenlandip qulimiguuliutai annaassiniarnermi ujaasinermilu atorneqartartut Issittumi Sakkutooqarfimmi pingaaruteqarluinnarput. Qulimiguullit pingaartumik inuit inuunerat ulorianartorsiortinneqaraangat aalajangiisuusinnaapput. Taamaammat qulimiguullit maanna nutarterneqarnerat pitsaalluinnarpoq, Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, generalmajor Søren Andersen oqarpoq.
Folketingimut ilaasortap atortorissaarutit noqqaassutigigai
DR-ip Kalaallit Nunaanni annaassiniartartut pillugit piviusulersaarut “De arktiske reddere”-mik (Issittumi annaassiniartartut, aaqq.) qulequtalik siorna takutippaa.
Ujaasineq inoqajuitsumi isorartuumi ingerlanneqartarmat ujaasinermi assiliiviit FLIR-it pisariaqartinneqartut aallakaatitassiami erserpoq.
IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz qulimiguulinnut annaassiniarnermik suliaqartunut FLIR-imik atortorissaaruteqartitsisoqarnissaanik qanoq pisoqarnersoq illersornissamut ministerimut 2024-mi juunimi apeqquteqaammini taama allappoq.
- Qulimiguulinni FLIR-imik atortorissaaruteqaraanni inuit pinngortitami angalaartut immamulluunniit nakkartut takuneqarsinnaapput, tamannalu annaassiniartartut suliaannut oqilisaataassaqaaq, Aaja Chemnitz Sermitsiamut oqarpoq.
Kiisami atortussat pillugit isumaqatigiissuteqartoqarpoq.
Tusaramikku nuannattut
Atortorissaarutinik nutaanik pisiniarneq aallartippoq.
Atortorissaarutinik ikkussuineq Air Greenlandip Issittumilu Sakkutooqarfiup akornanni ataqatigiissaarneqassaaq, pisariaqassappallu FMI ikiuussinnaavoq.
Atortorissaarutit 2025-p ingerlanerani atortunngortinneqassasut kingusinnerpaamillu 2026-mi marsimi tamakkiisumik atorneqarsinnaalissasut naatsorsuutigineqarpoq.
Air Greenland tusagassiutitigut nalunaarummi taama allappoq.
- Atortorissaarutit taakku piffissap nukinginnassusiani annaassiniarnermi upalungaarsimanerup sunniuteqarluarnissaanut pingaaruteqarluinnarput, inuuginnartoqarnissaanut toqusoqaratarsinnaanissaanulluunniit aalajangiisuusinnaapput, Air Greenlandip pisortaanera Jacob Nitter Sørensen tusagassiutitigut nalunaarummi oqarpoq.
- Isumaqatigiissuteqartoqarnera aamma nuannaarutigineqarpoq, qisuariarnerullu tamatuma atortorissaarutit atulernissaat qilanaarigipput takutippaa, Jacob Nitter Sørensen ilanngullugu oqarpoq.
