2024-mi januaarip aallaqqaataaniit septembarip
16-iata tungaanut imminut toqussimasut nunatsinni 34-iupput. Piffissami tassani
imminut toqoriaraluarsimasut 54-iupput.
Tamanna kisitsisaagallartuni Sermitsiap
politiiniit pissarsiarisimasaani erserpoq. Imminut toqussimasunut kisitsisit
nalinginnaasumik ukiumoortumik naatsorsorneqartarput, taamaammallu 2024-mi
kisitsisit ukiut siuliinut toqqaannartumik sanillersuunneqarsinnaanngillat.
2024-mi januaarip aallaqqaataaniit septembarip
16-iata tungaanut imminut toqussimasut nunatsinni 34-iupput. Piffissami tassani
imminut toqoriaraluarsimasut 54-iupput.
IKIORTISSAQARTUAANNARPOQ
– TUSAANNGA
Meeqqat, inuusuttut inersimasullu tamarmik
oqaloqateqarnissamik allaqateqarnissamilluunniit pisariaqartitsisut Tusaannga
attavigisinnaavaat. Tusaanngamut attaveqarneq kinaassutsimik
isertuussisinnaaffiuutigaluni akeqanngilaq – aamma Tusassit
imaqanngikkaluarpalluunniit sianersinnaallutillu allassinnaavutit.
Oqarasuaat: 80 11 80
SMS: 18 99
Tamanna kisitsisaagallartuni Sermitsiap
politiiniit pissarsiarisimasaani erserpoq. Imminut toqussimasunut kisitsisit
nalinginnaasumik ukiumoortumik naatsorsorneqartarput, taamaammallu 2024-mi
kisitsisit ukiut siuliinut toqqaannartumik sanillersuunneqarsinnaanngillat.
Aallarniutitulli
2024-mi imminut toqussimasunut kisitsisit 2023-mi, 2022-mi 2021-milu
kisitsisiniit qaffasinnerunngillat, naligiipajaarpulli, politiit naliliipput.
Inuit 39-it
2023-mi imminut toqussimapput, 94-illu imminut toqoriaraluarsimallutik. Iniut 41-t 2022-mi imminut toqussimapput, imminulu toqoriaraluarsimasut
96-iusimallutik. Inuillu 49-t 2021-mi imminut toqussimasut inuit 90-it imminut
toqoriaraluarsimapput.
Kisitsisit qaffasillutillu nunap ilaani assigiinngisitaartut
Kisitsisit ukiumiit ukiumut sanillersuunnissaat nakorsaanerup Henrik L.
Hansenip mianersuutigeqquaa, tassami paasissutissat annikippallaarlutillu
naatsorsueqqissaanermi nalorninartoqarput. Tamatumunnga ilanngullugu ukiup
ingerlanerani allanngorartarput
– Ukiut tallimat kingulliit eqqarsaatigalugit ukiuni qulikkaani
kingullerni kisitsisit annikitsumik appariaateqartut takusinnaavarput, nunarsuarli
tamaat eqqarsaatigalugu imminut toquttartut amerlassusaat suli
qaffasissorujussuuvoq. Tassunga ilanngullugu nunat ilaanni kisitsisit
annertuumik allanngorarput. Nuummi appasinnerpaapput, Tunumili imminut
toquttartut amerlanerpaapput. Nunatta kitaanittaaq sumiiffiit ilaanni
annertuumik nikingasoqarpoq. Susoqarnera paasissagaanni iginnittaatsit tamakku
qitiupput, Henrik L. Hansen oqarpoq, ilisimatuussutsikkullu allaaserisaq Ivalu
Seidlerimit allaqqaarneqartoq 2023-meersoq BMC Psychiatrymi
saqqummersinneqartoq innersuutigaa.
Imminut toquttarnerit 1970-imiit 1989-imut
qaffariarujussuarsimasut allaaserisami ilisimatusartut allapput, tamannalu
piffissami pineqartumi inuiaqatigiinni allanngortoqangaatsiarneranik
ersersitsisutut nalilerneqarpoq. Imminut toquttarnerit 1980-ikkunni
amerlanerpaasimasut ullumikkumut arriitsumik appariartorput, sulili
amerlasoorujussuupput.
Qaamaneq, kialaarneq neriunnerlu
Paarisap ukioq manna siullermeerluni ”Yellow September
– Suicide Prevention Awareness Month", (Septembari sungaartoq – Imminut
toquttarnerup pinaveersaartinneqarneranut qaammatigitinneqartoq, aaqq.) imminut
toquttarnerup nipangiusimaannarneqarunnaarnissaa siunertaralugu nunarsuaq
tamakkerlugu paasitsiniaaneq malunnartippaa.
Kattuffiit, kommuunit kattuffiit
naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsut suliaqartullu allat imminut toquttarnermik
pinaveersaartitsinerup siuarsarnissaa siunertaralugu qaammatip ingerlanerani sammisaqartassapput.
Suliniut World Health Organizationip (WHO, Nunarsiarmi peqqinnissamut
kattuffissuaq, aaqq.) imminut toquttarnermik pinaveersaartitsinermut
ullorititaaniit, septembarip qulingani pisumit, isumassarsiaavoq.
”Yellow Septembarimi” qalipaat sungaartoq
neriunnermut, qaamanermut kialaarnermullu tunngavoq, taakkulu imminut
toquttarnerup akiorniarneqarnerani sammisatut pingaaruteqarput.
Qalersat sungaartut ersoqataanermut
tunngatinneqartut
Kommuunit imminut toqunniartut pissuserisartagaanut
illersuutaasinnaasut septembarip qaammataani sammissagaat aallutissagaallu Paarisamit
kajumissaatigineqarpoq.
Paasisitsiniaanermittaaq nipangiussiinnarunnaarnissap imminnullu toquttarnerup
pinaveersaartinneranut ilanngullugu eqqarsartaatsikkut peqqissutsimut suut
iluaqutaanersoq oqaluuserineqarnissaata qanoq pingaaruteqartiginera
ukkatarineqarpoq.
Imminut toquttarnerup pinaveersaartinneranut
atatillugu sumiiffinni arlalinni qalersat sungaartut ersoqataanermut
tapersersuinermullu takussutissatut atorneqartarput. Assersuutigalugu Narsami
innuttaasut qalersanik uummataasanillu mersoriarlutik illoqarfimminni
agguaapput. Taamatullu malunnartitsinerup imminut toqunnissamik
eqqarsaateqartunut eqqarsartaatsikkullu peqqissutsimikkut
unammillernartoqartunut paasininninnerunermik tapersersuinermillu
pilersitsinissaa anguniagaavoq.
