- Tusassip immap naqqatigut kabelip kipineqarnissaanut ernumanera isumaqatigilluinnarpara, Østersømimi taama pisoqartareerpoq.
IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz taama oqarpoq. Namminersorlutik oqartussat attaveqaqatigiinnermut ingerlatsiviani pisortaanerup Toke Binzerip sapaatiummat Sermitsiami qallunaat naalakkersuisui sakkortuumik kajumissaarpai Atlantikup avannaani attaveqaatit pingaarutillit illersorneqarnissaat isumagisassanngorteqqullugu.
- Tusassip immap naqqatigut kabelip kipineqarnissaanut ernumanera isumaqatigilluinnarpara, Østersømimi taama pisoqartareerpoq.
IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz taama oqarpoq. Namminersorlutik oqartussat attaveqaqatigiinnermut ingerlatsiviani pisortaanerup Toke Binzerip sapaatiummat Sermitsiami qallunaat naalakkersuisui sakkortuumik kajumissaarpai Atlantikup avannaani attaveqaatit pingaarutillit illersorneqarnissaat isumagisassanngorteqqullugu.
Immap naqqatigut kabeli nutaaq Naalagaaffeqatigiinnermi nunat Atlantikullu avannaani nunat attaveqatigiitsissavai.
- Kabeli immap naqqaniittoq kipineqarpat nunatta ilarujussua unitsinneqartussaavoq. Taamaattumik ajornartorsiut taanna ukiuni kingullerni marlunni pingasuniluunniit illersornissamut ministerimut saqqummiuttarpara. Qujanartumik maanna tusarnaarneqarpunga, IA-p folketingimut ilaasortaatitaa oqarpoq.
Misissueqqissaarneq nutaaq
- Siorna itigartinneqaraluarpoq, kisianni Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut pilersaarutip aappaanut ilaalluni Folketingimi IA-p sulissutigisimasaa attaveqaatit pingaarutillit illersorneqarnissaat pilersaarutip aappaanut ilanngunneqassasoq. Misissueqqissaarneq nutaaq maanna suliarineqarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Toke Binzerip naalakkersuisunut kaammattuutaa
Tusassip pisortaanera sapaatiummat Sermitsiami ministeriunermut Mette Frederiksenimut sakkortuumik kajumissaaruteqarpoq, danskit naalakkersuisui Atlantikup avannaani, Østersømiinnaanngitsoq, attaveqaatit pingaarutillit illersorneqarnissaat isumageqqullugit.
Binzerip siunnersuutigaa immap naqqatigut kabelimik nutaamik, tassa paasissutissanik attaveqaqatigiinnermullu kabelimik, maluginnittartunik atortulinnik, Danmarkip Savalimmiunut Kalaallit Nunaannullu attaveqartitsisussamik piaarnerpaamik ikkussuisoqassasoq.
Sanaartornermut aningaasartuutit 3 milliarder koruunit missaanniittut Tusassip kisimi isumagisinnaanngilai, Naalagaaffeqatigiilli tamarmik isumagisariaqaraat, taanna isumaqarpoq.
Issittumi piginnaasanik ineriartortitsinissamut pilersaarutit suuppat?
Issittumi piginnaasanik annertusaanissaq tassaavoq Issittumi Atlantikullu avannaani sakkutooqarnikkut annertusaanissaq pillugu politikkikkut isumaqatigiissut. Isumaqatigiissummi 14,6 milliarder koruunit missaat immikkoortinneqarput. Ilaatigut umiarsuarnik nutaanik pingasunik aamma dronenik ungasissumut nakkutilliisunik marlunnik pisisoqassaaq aamma satellitsitigut piginnaasanik nukittorsaasoqassalluni. Katillugit 11,8 milliarder koruunit sakkutooqarnikkut piginnaasanut atorneqartussaapput.
Tusassimi pisortaanerup oqaatigaa „immap naqqatigut kabelit pioreersut aserorterneqarsinnaanerat annertuumik aarlerinaateqartoq ajalusoortitsisinnaasorlu“.
Aaja Chemnitz oqarpoq danskit tungaannit aningaasaliisoqartariaqartoq imaatigut kabelinik satellitsinillu amerlanerusunik Kalaallit Nunaat pilersorneqassappat.
- Taaneqartoq kingulleq Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaata nukittorsaasoqarnissaanik isumaqatigiissummi immikkoortumut siullermut ilaavoq, Kalaallit Nunaatali isumannaatsuunissaanut pingaaruteqarpoq piffissami qaninnerpaami isumannaarinissaq. Digitalikkut attaveqaasersuutit attaveqaasersuutinut allanut sanilliukkaanni assigiimmik pingaaruteqarluinnartuupput, pingaartumik digitalimik atuineruleriartornermi, Aaja Chemnitz oqarpoq.
