Aasianni sanaartornerit aningaasaliinerillu uninngapput.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Aasianni sanaartornerit aningaasaliinerillu uninngapput.
Suliffeqarfimmi sanaartornermik ingerlatsisumi KJ Aasianni pisortaq Jens Jensen, oqaluttuarpoq, taannalu maajip qaammataani suliffeqarfiup suliniutaanik arlalinnik unitsitsigallarpoq, ilaatigut Polar Seafoodip aalisakkerivianut Polar Raajanut qerititsivissuaq 4000 m2-sut angissusilik kiisalu Aasianni Hotel SØMA-p allissutissaa 50 millionit koruunit missaannik akeqartoq. Qaammatialuit sioqqullugit Jens Jensenip takornariartitsinermut, aalisarnermut aatsitassarsiornermullu inatsisit nutaat siunissamut nalornilersitsillutillu aningaasaliinernik unitsitsisut Sermitsiamut oqaluttuaraa, taamaalillunilu Aasianni ineriartorneq unikkallartinneqarpoq. Ullumikkut pissutsit allannguuteqanngillat, Aasiannilu sanaartorusussuseqartoqanngilaq, taanna oqaluttuarpoq.
– Ingerlariaqqinngilavut. Inuit unitsitsipput, tamannalu sumi tamani malugisinnaavarput. Biiliinnaalluunniit tuninissaat ajornakusoorpoq, namminersortunillu sanaartortoqanngilaq.
– SØMA taarsiullugu Ilulissani sanaartornermik aallartitsivoq, tamaanimi takornariaqartoq nalunngilaat, Jens Jensen oqarpoq.
Polar Seafood aalisarnermut inatsisip nutaap kingunerisaanik ukiut pingasut ingerlaneranni Aasianni tunisassiorfimmik siusinnerusukkut oqarput. Inatsisit sinerissap qanittuani aalisartut pisassaannik annikinnerulersitsivoq, tamatumalu Polar Seafoodip siunissami pisassakinnerulernissaa kingunerissavaa.
Namminersorlutik inuussutissarsiortut killilerneqartut
KJ aasiaat maajip qaammataa tikillugu sulisunut inissianik 20-nik sanaartornissamut piareersimasimagaluarpoq. Suliniutillu aningaasaliissutit unitsinneqarallarneri pissutigalugit unitsinneqarput, Jens Jensen oqarpoq. Taassuma kommunimi namminersorlutillu oqartussani politikerinit oqariartuuteqarnissaq maqaasivaa.
– Paasitinneqanngilagut. Sorusunnerminnik oqariartortoqanngilaq. Ajoraluartumik suna tamarmi uninngavoq.
- Sunaana politikerinit tusarusukkit?
– Tunisassiorfik qanoq pissanersoq tusarusuppara. Ukiorpassuimmi qaangiuppata aatsaat matusinnaavoq, maannali allanik aningaasaliisoqannginnera malugisinnaalereerparput, takornariartitsinermillu suliallit aamma tunuarsimaarput, Jens Jensen oqarpoq.
Aalisarnermut inatsit nutaaq ulloq 16. maj akuerineqartoq, takornariartitsinermut inatsisissaq, Kujataani Kuannersuaq pillugu suliaq, annikitsukkuutaanik aatsitassarsiorneq kiisalu aatsitassarsiornermut inatsit nutaaq eqqarsaatigalugu, Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissaq maanna ersigineqarpoq. Taama Sulisitsisuni pisortaq Christian Keldsen oqaluttuarpoq, taassumalu inatsisit periarfissanik kiisalu aningaasaliinissamut kajumissutsimik killiliinissaat naliliutigaa.
– Namminersorlutik inuussutissarsiortut killilerneqarnerat, aningaasaliisitsinissap millisarneqarnera taamaalillunilu inuiaqatigiittut pisortanik pinngitsuuisinnaannginnitta annertunerulernissaa qularutissaanngilaq. Pisortat inuussutissarsiutinik ingerlatsillaqqinnerunersut imaluunniit tamanna pitsaanerpaamik namminersortunit ingerlanneqarsinnaanersoq taava oqallisaalissaaq, Christian Keldsen oqarpoq.
Kikkut tamarmik eqqugaasinnaasut
Aalisarnermut inatsisip akuerineqarnissaa sioqqullugu Kommune Qeqertalimmi borgmesteri Ane Hansen Naalakkersuisunut sakkortuumik avoqqaarlerpoq. Borgmesteri naapertorlugu inatsit akuerineqassappat kommunimut ajunaarnersuarmik assingusumik kinguneqassaaq, kingunerisaanillu Polar Raajat matussaaq.
Illoqarfik aatsaat siullermeerluni taamatut nalaataqassanngilaq. 2005-mi taamanikkut illoqarfimmi aalisakkerivik matuvoq, matuneratalu kingorna »suulluunniit napatinneqarsinnaajunnaarput«, Jens Jensen oqaluttuarpoq.
– Tamanna oqaasertaleruminaappoq, maannakkummi pereersimasup nalaateqqinnissaa takorloorparput, susoqarnissaalu nalunngilarput: sanaartortut illoqarfik qimassavaat, kioskit matussapput, taxallu unillutik. Tamanut eqquissaaq, aalisakkerivimmi illoqarfimmi aningaasarpassuarnik pilersitsisuuvoq.
Polar Seafood Greenland ukiut tamaasa Aasianni sullissinernik 21 aamma 25 milliuunit akornanni nalilinnik pisisartoq, taakku tusagassiuutinut nalunaarumminni allapput. Tamatuma saniatigut Pisiffiup, Nukissiorfiit, IT-supportip, VVS, allaffinnik pilersuinerni, inissianillu attartortitsinerni allarpassuarnilu ikorfartuisuupput.
Annikillisaasoq
- Qanoq pisoqarnissaa eqqarsaatigaajuk?
– Aaqqiissutinik allanik nassaarsinnaanermut piginnaaneqarput, maannakkulli neriulluarnartoqanngilaq. Arlaannik neriuuteqalersitsisumik oqariartortoqarnissaa suli neriuutigaarput. Maannakkulli ingerlaneq eqqarsaatigalugu KJ Aasiaat suliffeqarfiulissaaq sullissisoq mikisoq, Jens Jensen oqarpoq.
Suliffeqarfik imminut sullissisunngortilluni annikillisaavigissappat, KJ Aasiaat siunissami taamaallaat inunnik 20-nik sulisoqalissasoq pisortap eqqoriarpaa, illoqarfimmimi suliffeqarfeqarpoq allanik sullissinermik ingerlataqartunik. Ullumikkut KJ Aasiaat Aasianni eqqaanilu 100-t missaannik sulisoqarpoq.
Sermitsiap namminersorlutik oqartussat, Kommune Qeqertaliup borgmesterillu Ane Hansenip akinissaat utaqqivaa. Polar Seafoodip matusinissamik pilersaarutini suli attannerai nalunarpoq, taakkumi aalisarnermut inatsisip akuerineqarnerata kingora aamma tusagassiuutinut oqaaseqanngillat.
