Akiliisitsilluni piniartitsisarnerup siunissaa isumannarunnaartoq

Air Greenland Jet Time suleqatigalugu Københavnimiit Kangerlussuarmut aappaagu februarip ulluisa qulingat aallarnerfigalugu marlunngornerit tamaasa toqqaannartumik timmisartuussisalissaaq, massa ukioq manna aatsaat marsip 17-iani taamaaliortalertoq oktobarip 20-ata tungaanut atuuttussamik.

2026-mili sapaatip akunneranut ataasiaannarluni toqqaannartumik timmisartuussisassaaq, massa 2025-mi sapaatip akunneranut marloriarluni timmisartuussisartoq.

Kangerlussuarmut toqqaannartumik timmisartuussisoqartarnera akiliisitsilluni marsip aallaqqaataata missaaniit piniartitsisarnerup siunissaa isumannarunnaarneranik kinguneqarmat, Kangerlussuarmi takornarialerisunit nuannaarutaavoq.

– Danmarkimiit Kangerlussuarmut ilimagisamit siunerusukkut toqqaannartumik timmisartuussisoqartalernera Kangerlussuarmi takornarialerisunut tamanut pingaaruteqarluinnarpoq, akiliisitsilluni piniartitsisarfimmeersoq tassa Lings Hunting Greenlandimeersoq Karsten Lings oqarpoq.

Suliffeqarfik taanna akiliisitsilluni marsip aallaqqaataata apriilillu qulingata akornanni piniartitsisarpoq.

– Sullitatta piffissaq eqqorlugu tikinnissaat naatsorsuutigisinnaalerparput, taamaalillutalu naak Danmarkimiit sapaatip akunneranut ataasiaannarluni toqqaannartumik timmisartuussisoqartarnissaa pilersaarutaagaluartoq ulloq tikiffissaat naapertorlugu aamma pilersaarusiorsinnaalerluta, Karsten Lings aamma oqarpoq.

– Københavnip Kangerlussuullu akornanni toqqaannartumik aqquteqarnera sammisassat piorsarnerannut pingaartuuvoq – aamma aasaanerani angalaffiunerpaap avataani, Albatros Arctic Circlemi pisortaq Jørgen Larsen tusagassiorfinnut nalunaarumminni issuarneqarpoq.

Sioqqutsilluni pilersaarusiorneq

Toqqaannartumik timmisartuussinissat qaqugukkut pinissaasa ilisimanissaat Kangerlussuarmi takornarialerisut sioqqutsillutik pileraarusiorsinnaanissaannut pingaaruteqarpoq.

Tassa 2027-mi toqqaannartumik timmisartuussinissat qaqugukkut pissanersut ilisimalereerusoqaat.

– Air Greenlandip Københavnimiit Kangerlussuarmut utimullu toqqaannartumik ullormi ataatsimi 2026-mi timmisartuussisarniarluni aalajangernera akiliisitsilluta piniartitsinissatta pilersaarusiorluarsinnaanissaannut iluaqutaavoq.

– Assersuutigalugu sullitavut ”nutaat” 2025-mi ataasinngornermi tikittarput, sullitavullu ”pisoqqat” aqaguani aallartarlutik. Taamaammat soorlu unnuiffisaqartinnissaat allatigullu isumaginissaat ajornakusoornarluni, Karsten Lings oqarpoq.

2026-mi ukioq mannamut naleqqiullugu toqqaannartumik siusinnerusukkut timmisartuussisoqartalernissaa taassuma nuannaarutigaa, tamannami piffissaq ukiuunerani akiliisitsilluni piniartitsiffiusartup qaammammik ataatsimik sivitsorneranik kinguneqartussaassammat.

– 2026-mi sapaatip akunneranut ataasiarluni timmisartuussisoqartarnissaanik nalunaarfigineqarnitta kingusingaatsiarnera akiliisitsilluta piniartitsinissamut neqeroorutitsinnik nalimmassaasariaqarnitsinnik sulilu tuninngisatta tuniniarsarisariaqalernerannik kinguneqarpoq.

– Tassa 2027-mi toqqaannartumik timmisartuussinissat qaqugukkut pinissaasa siumut pilersaarusiorneqalereeqqunaqaat, sullitavummi angalanissaminnut feeriarnissaminnullu ukiunik arlalinnik sioqqutsillutik pilersaarusiulereertarmata, Karsten Lings oqarpoq.  

Sapaatip akunneranut marloriarluni toqqaannartumik timmisartuussisoqartarnissaa pisariaqartippisiuk?

– Sapaatip akunneranut marloriarluni toqqaannartumik timmisartuussisoqartaleqqunaqaaq, tamatumalu piviusunngortinnissaanut sapaatip akunneranut ataasiarluni timmisartuussinissanut inissat nunguttarnissaannut ikiuunnikkut sunniuteqataasinnaassalluta neriuutigiinnarsinnaavarput, Karsten Lings oqarpoq.

Ukioq manna ajornakusoortut

Ukioq manna aatsaat marsip 17-ianiit sapaatip akunneranut marloriarluni toqqaannartumik timmisartuussisoqartalernera suliffeqarfiup Lings Hunting Greenlandip takornariartitsiniarnermikkut ajornakusoornerannik kinguneqarpoq.

Akileeqatigiingaatsiarlutik marsip 13-iani umimmanniarniarlutik takornarialersaaraluarsimasorpaat assersuutitut Karsten Lingsip taavai.

Takornarialersaaraluarsimasut taakku Nuummut tikittussaagaluarput, timmisartorsuarli ilaaffigisaat missinnaasimanngimmat Danmarkimut utiinnartariaqarsimapput. Timmisartumi aqaguani Nuummukartussami inissaqarsimanngimmata, Kangerlussuarmut marsip 16-iani tikitsigatik Nuummi marsip 15-iani unnueqqaartariaqartussanngorsimapput. Akileeqatigiingaatsiarlutik takornarialersaaraluarsimasorpanni arfiniliusuni tallimat angalanertik taamaatiinnarmassuk tikinngitsuuinnarsimapput.

– Tamanna Kalaallit Nunaannik minnerunngitsumillu suliffeqarfiutitsinnik nittarsaassinerlunnerulluinnarpoq, Karsten Lings upernaaq oqarpoq.

Kangerlussuarmut umimmanniariarlutik takornarianik timmisartuussinikkut tamatuma kingorna ajornakusooqqittoqanngilaq. Kangerlussuarmulli toqqaannartumik timmisartuussisarnerit oktobarip naanerani unitsinneqartussaanerat suliffeqarfiup uggoraa. 

Aappariit Lingsikkut piniarnermik ukiuni 40-ni milisittagaqartuusut, tassa Karsten nulialu Hanne akiliisitsillutik piniartitsisarfimmik Lings Hunting Greenlandimik ingerlatsisuullutillu piginnittuupput, aamma qitornaat Lukas Vivilu suliffeqarfimmi tassani tamarmik immikkut suliaqartarnikkut ingerlatseqataapput.