AMOORTAATIP ALANNGUANI
Aqqusineerannguaq – sanaartorferujussuaq
Nuummi mittarfiliornerup kingorna sanaartornermik suliaqartut suli suliassarpassuaqassapput
Meterit 100-t iluanni millionikkaanik
nalilinnik sanaartorneq: Inissiat pingasut
inissiaatileqatigiiffiup Illuup sanaartugai
saamimmi takuneqarsinnaapput
taavalu Novo Nordisk Fondenip Steno
Inuunerissaavik Kalaallit Nunaat;
talerpiatungaani Neriuffiit Kattuffiata
qullersaqarfia takuneqarsinnaavoq.
Foto: Sermitsiaq
Qatserisut Nuummi aqquserngit naannersaannut ilaavoq, taamaakkaluartoq Svend Jungep Aqqutaaniit Aqqusinersuarmut 100 meterisut takitigisumi sanaartornerit millioninik pingasunik naleqartut ingerlanneqarput.
Namminersorlutik Oqartussat inissiaatileqatigiiffiata Illuup inissiat pingasut peqqinnissaqarfimmi sulisunut 90-inut inissatut sanaartortippaat. Steno Inuunerissaavik Kalaallit Nunaat Novo Nordisk Fondenip juunimi nappaanersiorpaa. Neriuffiit Kattuffiat kræftertunut ornittakkamik sanaartorpoq.
Amoortaatit Nuummi aqquserngit tamaasa sanileriiaarfigiunnaarpaat, Qatserisulli illoqarfiit pingaarnersaanni sanaartornermut assersuutaapput.
Sanaartorluartoqarnerali ingerlaannassava?
Mittarfissuassap sisamanngornermi novembarip 28-ani atulernerani taanna apeqqut puttallarpoq. Tassami Nuummi sanaartukkat annersaat nammassissaaq.
Ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisoqarfik sanaartornermik siunnersortinillu arlalinnit saaffigineqarsimavoq 2024-mi sulisussaaleqisoqarsinnaaneranik nalunaaruteqartoqarluni. Tamanna tunngavigalugu Sulisitsisuni teknikkikkut siunnersuinermut sanaartornermullu ataatsimiititaliat Namminersorlutik Oqartussat sanaartornermut pilersaarutaasa siuartinneqarnissaat qinnutigaat.
Naalakkersuisut kissaatigineqartoq eqquutsinniarlugu suliniut »Ilinniartut Ineqarfiinik Nalinginnaasunik sanaartornermi Immikkoortoq 2« siuartippaa. Tassani Kongevejimi inissiarsuit pisoqqat pingasut isaterneqassapput kollegianilu inissianik 174-inik sanaartortoqassalluni. Sanaartorneq siorna aasakkut aallartittussaagaluarpoq, Namminersorlutik Oqartussalli sanaartortitsisorlu aki pillugu isumaqatigiinngimmata taamaatiinnarneqarpoq. Maanna sanaartortitsisut allat pingasut immikkoortup aappaanut neqerooruteqarsimapput, Inatsisartullu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaata aggustimi sanaartornerup aallartinnissaanut akuersinissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat sanaartornernik annertuunik arlalinnik iluarsaassinerpassuarnillu 2024-mi pilersaaruteqarput, taakkulu tamarmik sanaartornermi ingerlatsinerup ingerlaannarnissaanut iluaqutaapput. Nuummi suliniutit kingulliit tassaapput meeqqat tarnimikkut nappaatillit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiat, Nuussuarmi Mannguaniittoq. sanaartorneqartussaq. Paaqqinnittarfik 20-nik initalik 2026-mi aggustimi naammassineqassaaq.
– Sanaartorneq nunatta ineriartorneranut pingaaruteqarluinnarpoq, najukkami suliffissaqartitsinermut, piginnaasaqarnerulernermut inuusuttullu ilinniagaqarsimasut suliartortuarnissaannut iluaqutaammat, ineqarnermut attaveqarnermullu naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen oqarpoq.
- Ajorpasinngeqaaq
Grønlandsbankenip Nuummi sanaartornermik suliaqartut qanoq ingerlanersut malinnaaffigaa.
– Ukioq manna sanaartornikinnerulaalertoqarpoq, ernialli qaffasinnerujussuat pissutaanerpaagunarpoq, pisortaq Martin B. Kviesgaard Sermitsiamut oqarpoq.
Grønlandsbankenip mittarfiliornerup naammassinera piffissap nutaap aallartinneratut isigaa.
– Mittarfiliorneq naammassippat 2025-miit malittarisat nutaat pilissasut pissusissamisuussaaq. Imaassinnaavoq akunnittarfiliornerit imaluunniit periarfissat nutaat pissutigalugit allanik aningaasaliinerit. Tamannalu isumalluarnartutut isigaarput, 2024-mili suliniutit nutaat ikiliartulernissaat pissusissamisuussaaq, Martin B. Kviesgaard oqarpoq.
Ukiualuit qaangiuppata inissaqarniarneq ajornakusuulersinnaavoq
Nuummi mittarfissuup nutaap angallannermik allanngortitsissaaq, takornariallu amerliartuinnartut illoqarfimmi pitsaasumik suliffissinissamik piumasaqaammik nassataqarpoq.
Nuna tamakkerlugu takornariaqarnermut siunnersuisoqatigiit Visit Greenlandip Nuuk, Kalaallit Nunaannukartunit tikiffiunerpaanngussasoq, qanoq unnuiffissaqartiginera misissuiffigisimavaa. Timmisartumik tikittut amerliartupiloornissaat naatsorsuutigineqarpoq, tamannalu unnuisarfinnut neriniartarfinnullu unammillernassaaq.
Nuummi unnuiffissat, akunnittarfinni inissiani aamma vandrehjemini 578-inik maanna unnuiffissaqarpoq, taakkulu 1039-nik siniffeqarput. Kangerlummi 87-inik ineqarpoq 200-nillu siniffilinnik illuaqqani aamma tammaarsimaffinni peqarluni.
2025-miit 2030-mut tikeraat 5 procentimik amerligaluartut, maanna akunnittarfinni inissat taakkuullutik, Nuummi 2027-miit akunnittarfinni inissat amigaatigineqalissapput.
Nuummi neriniartarfiit 14-it, cafét 14-it, nerisassanik annissassanik pisiniarfiit arfineq-pingasut nerisassiuussisartullu arfinillit piugaluartut inuppassuarnit maanna ornigarneqarluartarmata inissat killeqarput.
Angalanerit pinngortitamilu misigisassarsiornerit annertunerulersinnissaat ajornannginnerussaaq, piumasaqaatit arlallit naammassineqarpata, ilaatigut umiarsualivimmi umiatsianut inissat amerlanerulerpata.
– Unnuisarfinnik neriniartarfinnillu ineriartortitsisoqanngippat sulisussanillu pisariaqartunik qulakkeerinnittoqanngippat Nuummi illoqarfiup ineriartorneranut ukiualuit qaangiuppata akornutaalissaaq, Visit Greenlandimi pisortaq Anne Nivíka Grødem Sermitsiamut oqarpoq.
Nuup takornariaqarsinnaaneranik misissuineq takornariartitsinermut aningaasaliinissamut tunngavissatut atortaqqullugu Visit Greenlandip oqartussat, aningaasaliisut, ingerlatsisut aallarnisaasullu kajumissaarpai.
Visit Greenlandip Ilulissat Qaqortullu takornariaqarsinnaanerannik misissuineq assingusoq saqqummersippaa.
