Avatangiisinik illersuiniaqatigiit aatsitassarsiorfimmik isornartorsiuipput

Australiamiut-Amerikamiut aatsitassarsiornermik ingerlatseqatigiiffiata Critical Metals Corp-ip Australiamiut ingerlatseqatigiiffiata Tanbreezip Kujataani Killavaat Alannguanni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaanissamut akuersissutaa pisiariniaraa aasaq tusagassiuutinut nalunaarummi oqaatigineqarpoq.

Qinnuteqaat utaqqigaat 

Ingerlatseqatigiiffiup pisortaa Tony Sage Tanbreezip pisortaa Greg Barnes peqatigalugu akuersissuteqarfiusoq takuniarlugu Inuussutissarsiornermullu, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ataatsimeeqatigissallugu juulimi Kalaallit Nunaanniippoq.

Maanna Critical Metals Corpip Tanbreezimi piginneqataassutit 42 procentiinnai pigivai, tamannalu Tony Sagep siulittaasutut piginneqataasunut allakkiaani oktobarip 30-aneersumi atuarneqarsinnaavoq. Ingerlatseqatigiiffik aatsaat 51 procentimik piginneqataassuteqaleruni akuersissummik toqqaannartumik toqqaannanngitsummilluunniit pisisinnaavoq, Aatsitassanut naalakkersuisoqarfik ilisimatitsivoq, taakkulu ingerlatseqatigiiffimmik pisinermut tunniussinermulluunniit Tanbreezimiit allaniilluunniit pisortatigoortumik aalajangersimasumilluunniit saaffigineqarsimanani uppernarsaavoq.

Eqqunngitsumik nalunaarsuinermut akiligassinneqartut 

Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsimmi pisinnaatitaaffillip ilaatigut peqquserlunnermut peqquserluttuliornermullu ukiuni kingullerni sisamani eqqartuunneqarsimannginnissaa imaluunniit akiligassinneqarsimannginnissaa allatigulluunniit pillarneqarnissaa pillugu piumasaqaatit naammassinissaat Critical Metals Corpimut unammillernarsinnaasoq Sermitsiap siusinnerusukkut oqaluttuaraa. European Lithiumimmi, Critical Metals Corpip aktiaataasa 83 procentiinik piginnittup – assigiingajalluinnartunik aqutsisoqartut – 2020-mi, 2021-mi aamma 2022-mi pappilissanik nalilinnik niuernermi peqquserlussimasutut, niuernermik atornerluisimasutut nalunaarusiornissamullu pisussaaffimmik unioqqutitsisimasutut katillugit 343.000 euronik imaluunniit 2,6 millionit koruunit missaannik akiligassinneqarput, tamanna Østrigimi aningaasanik niuernermik nakkutilliisoqarfiup FMA Österreichip naatsorsuinerani takuneqarsinnaavoq.

– Killavaat Alannguanni piiaanissamut piginnaatitaanerup siusinnerpaamik 2026-imi aatsaat Tanbreezimit Critical Metals Corpimut tunniunneqarsinnaannera Naalakkersuisoqarfiup qanoq ililluni akuerisinnaagaa paasiuminaatsippara, Niels Henrik Hooge avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmeersoq NOAH-meersoq, avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit allat peqatigalugit aamma Nasdaqip qullersaqarfianut New Yorkimiittumut naammagittaalliuuteqarsimasoq, oqarpoq, isumaqaramik European Lithiumip piginneqataasunut paasissutissat eqqunngitsut ingerlateqqittarai, tassa Østrigimi piiaanissamut suliniummut akuersissummik tamanik peqarnini, tamannalu Østrigimi aningaasaqarnermut ministeriaqarfik naapertorlugu eqqunngilaq. 

Aatsitassarsiorfik qularnartoq 

Niels Henrik Hooge naapertorlugu Critical Metals Corpip Killavaat Alannguanni aatsitassat ulorianartut nunarsuarmi annerpaartarineqarsinnaasut aqutarilerunigit Kalaallit Nunaannut ajornartorsiortitsilersinnaavoq: - Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit allat peqatigalugit aatsitassarsioqatigiiffiit qularnartut nunatsinni aatsitassarsiornermit peersinniarsarisarpavut. Ingerlatseqatigiiffiup Østrigimi inatsisit malinnginnamigit Kalaallit Nunaanni inatsisit malinnavianngikkai ilimanarpoq.