Bodil Marie: Taamaattumik siulersuisuni siulittaasutut tunuarpunga

- Air Greenlandip siulersuisuini siulittaasuujunnaarniarlunga aalajangernera ajornaatsuinnaanngilaq, timmisartullu aappalaartut immikkut ittumik attaveqarfigiuassagikka qularnanngilluinnarpoq, Bodil Marie Damgaard Sermitsiamut oqarpoq.

Oktobarimi 2023-mi Royal Greenlandip pisortaqatigiivini attaveqaqatigiinnermut sulisoqarnermullu akisussaasutut Bodil Marie Damgaard toqqarneqarpoq, aalisarnermillu ingerlatsivik aaqqissuussaanikkut allannguinernik nalimmassaanernillu allanik ingerlatsiviup sinneqartoorfiusumik ingerlaqqilernissaanut pingaaruteqartunik annertuunik maannakkut ingerlatsivoq. Suliaq taanna taassuma tamakkiisumik malinnaaffigisariaqarpaa.

Aalajangerneq ajornakusoortoq pisariaqartorli

- Ilaquttakkalu pinngortitamut angalaarnissannut piffissaarukkusunngilanga, uippakajaarusunnangaluunniit. Taamaattumik piffissaq eqqorlugu eqqarsaatigilluaqqaarlugu ajornakusoortumik pisariaqartumilli aalajangiussaqarpunga, 2016-imit ukiut pingasut taanna siulersuisunut ilaasortaasoq oqarpoq, tamatuma kingorna ukiumi ataatsimi siulittaasup tulliatut atorfeqarluni ukiunilu sisamani kingullerni siulersuisuni siulittaasuulluni.

Ataasinngornermi Air Greenlandip ataatsimeersuarnerani siulersuisuni ilaasortatut atorfini appartippaa, ilisimasaalu timmisartortitseqatigiiffimmut suli iluaqutaassapput.

Timmisartortitseqatigiiffimmi sulinini kingumut qiviaruniuk, pingaartumik suliassat marluk maluginiarnarput, timmisartortitseqatigiiffiullu siunissaanik piujuartitsisumik taakku qulakkeerinninnerupput: timmisartut nutarterneqarnerat mittarfiillu nutaat piareernissaannut unammillernerullu allanngoriataarsinnaanera eqqarsaatigalugu timmisartuussinissamut pilersaarut nutaaq.

- Ukiuni arfineq-pingasuni kingullerni pingaarutilinnik annertuunillu aalajangigassarpassuaqartarpugut, minnerunngitsumik Namminersorlutik Oqartussat tamakkiisumik piginneqataaffigisanngortinneqarnitsinnut, timmisartumik nutaamik atlantikoq qulaallugu timmisartuussisussamik pisinermut ingerlatseqatigiiffiullu siunissami nukittunerulernissaa siunertaralugu annertuunik allanik aningaasaliissuteqartoqartarneranut atatillugu. Ukiuni sisamani kingullerni siulersuisuni siunnerfik aalajangersimaffigilluinnarlugu ingerlasimagatta nuannaarutigeqaara, tamannami aqutsisut eqqissillutik sulinissaannut qulakkeerinnimmat. Ingerlatseqatigiiffiup siunissaa pillugu piginnittunut ataatsimoorluta ersarissumik tunniussaqartarsimanerput aamma pingaaruteqarpoq, Bodil Marie Damgaard oqarpoq.

Nunarsuarmi tuniluunneq ilungersunarpoq

Covid-19-ip nunarsuaq tamakkerlugu tuniluunnera Air Greenlandimut ilungersunarpoq, pissutsinullu nutaanut, angalanerit killeqarujussuarnerinut, naleqqussarniarluni sulisunik amerlasuunik soraarsitsisariaqartoqarnikuuvoq.

- Qujanartumik nunat tamalaat akornanni timmisartuutileqatigiiffiit allat assigalugit unammilligassaqarpallaarnikuunngilagut, attaveqaatit pingaarutillit ilagimmatigut. Nunarsuarmili tuniluuttoqareernerani sulisut naammagisimaarinninnerulernissaat pingaaruteqarpoq, tamannalu iluatsissimavoq, oqarpoq. Suliassat ulapputiginerpaanikuusakka tassaapput mittarfiit nutaat pilersinneqarnerannut tunngatillugu pissutsinut piviusunut niuernerup naleqqussarnera.

- Timmisartuussinissamut pilersaarutip inissinnissaa unammillersinnaassuseqarnermik qulakkeerinnittup, nunamilu timmisartuussinerit eqqarsaatigalugit, ilungersunarsimaqaaq. Ukiup aappaata affaata ingerlanerani periarfissat arlallit suliarisimavavut. Ilulissani mittarfik kinguaattoormat annilaarnarsimavoq. Tassunga atatillugu nutaamik pilersaarusiortariaqarsimavugut, tassungalu atatillugu aaqqissuussaanikkut suliassarujussuaq suliarineqarpoq, oqaluttuarpoq, timmisartuussinissamullu pilersaarummut periusissiap naammassivinnissaa tikillugu malinnaasinnaannginnami ugguarluni nassuerluni.

- Siulersuisunili ilaasortaaneq piffissaligaannaavoq. Atugassarititat taamaapput, erseqqissaavoq nangillunilu oqarpoq, qaquguluunniit soraaraluaraanni ingerlatseqatigiiffimmi pissanganartunik unammillernartunillu suliassaqartuaannassasoq. Roskilde Universitetimi attaveqaqatigiinnermi kandidatinngorsimavoq suliffeqarfinnillu misissuinermi bachelorinngorsimalluni, siulersuisunilu ilaasortaanissamut ilinniakkat arlallit ingerlassimallugit.

Oqaluttuarisaaneq immikkut ittoq

Immikkorluinnaq ittumik oqaluttuarisaanermik, inuiaqatigiinni ataqatigiinnermik pilersitsisumik, Air Greenland peqartoq isumaqarpoq. Tassami, suliffeqarfik ukiuni 60-ini issittumi timmisartuussinermik misilittagalik, innuttaasunit tamanit isummerfigineqarsinnaasoq tulluusimaarutigineqarsinnaasorlu.

- Suliffeqarfik imaannaanngitsoq sullitanik angallassinermik suliassaqaannanngilaq. SAR-imik suliassaqartarpugut, kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut pisussaaffeqarpugut, nunami nunanullu allanut timmisartuussisarnitsigut assartuinermik ingerlatsivugut, kiisalu ingerlatseqatigiiffiit takornariartitsinermik ineriartortitsinissamik pingaartitsisut ingerlallutigit, suliassat assigiinngitsorpassuit ukiuni kingullerni immikkut eqqumaffigisariaqarsimasani pillugit oqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup suliassai pissanganartuussasut piumasaqaatitaqassasullu oqarpoq, piffissamilu aggersumi siulersuisut timmisartuussinerup iluani misilittagaqarnerulernissaat niuernermillu piginnaasaqarnerulernissaat neriuutigalugu, piffissami tassani nunat tamalaat akornanni timmisartuussinermi ingerlatseqatigiiffiup unammillerneqarnissaanik ilimanarluinnartumi. Tamatuma saniatigut illersornissaq pillugu isumaqatigiissummut maanna atuutilersitaasumut atatillugu, illersornissamut Kalaallit Nunaannullu iluaqutaasunik pitsaasunik aaqqiissutissanik Air Greenlandip neqerooruteqarsinnaanissaa aamma neriuutigaa.

Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit annerit ilaanni siulersuisuni pisortaanermilu suliassarpassuaqarnini pissutigalugit, nammineq timini soqutigisanilu piffissaqarfigiuminaatsippai.

- Pinngortitami aalaneq nuannariuaannarnikuuara, aamma timersorneq qitornakkalu pingasut tallimanik, 14-inik 16-inillu ukiullit uigalu piffissaqarfiginerusariaqarpakka. Ullormut nalunaaquttap-akunneri ikilipallassinnaasarput, tamannalu naapertorlugu pingaarnersiuisariaqarpunga, Bodil Marie Damgaard nassuiaavoq.