Inatsimmut siunnersuut mianersoqqussutaavoq: Ineriartorneq unittoorsinnaavoq
Takornariartitsinermut inatsit nutaaq maannatut isikkoqartoq akuerineqarpat Kalaallit Nunaata ilaani takornariartitsisarnerup ajornarsisinneqalernissaa, umiarsuit takornariartaatit takornariartitsisartut kattuffiata, AECO-p, ernumassutigaa.
Takornariartitsinermut inatsisissatut siunnersuutip kingunissai AECO-p ernummatigai. Naalakkersuisoq immikkut akuersissuteqartitsinissamut ammavoq, aammali takornariaqarnermut inuussutissarsiutit najukkami aallaaveqarnerulernissaat pillugu inatsip nutaap siunertaa sumiginnarnianngilaa.
Umiarsuarnut takornariartaatinut minnerusunut – umiarsuarnik takornariartaatinik ilisimasassarsiortunik taaneqartartunut – AECO kattuffiuvoq, takornariartitsinermullu inatsimmi nutaami, maanna Inatsisartuni suliarineqartumi, immikkoortut ilaat kattuffiup ernummatigai.
Nunap ilaani takornariaqarnermik ineriartortitsinissamut inatsit akornutaalluinnarsinnaasoq kattuffik naliliivoq, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni inoqarfiunngitsuni ingerlatseqatigiiffiit takornariartitsitillutik namminneq pinngortitamut missinnaajunnaassammata, gummibådimi angalasinnaajunnaassammata imaluunniit qaannamik angalasinnaajunnaassammata, tamakkulu tikeraaminnut pingaaruteqarluinnartuunerarpai:
- Illoqarfiit inoqarfiillu minnerit tikeraassagaanni ungasissumut angalasariaqarneq takornartaanngilaq, tamannalu iluatsissappat aqqutaani inoqarfiunngitsuni takornariartitsinermulluunniit aaqqissuussaaffiunngitsuni sammisaqartitsinissaq pingaaruteqarluinnarpoq, Anders la Cour Vahl, AECO-mi pisortap tullia, Sermitsiap aviisiani isumaliutersuummi allappoq.
Misigisassat pingaarnerit unitsinneqarsinnaasut
Naak isikkivik umiarsuarmit takullugu kusanarluinnaraluartoq, ilaasut ullorpaaluit niusinnaanngippata angalanermik tuniniaanissaq ajornarluinnassasoq itisiliivoq.
- Tamanna piviusunngussappat issittumi takornariartitsinermi Kalaallit Nunaat tikitassani pilerinarnerpaajujunnaarluni Islandimit Canadaliarnermi aqqusaaginnagassanngorataannaavoq. Allatut oqaatigalugu, inoqarfinnut minnernut aammalu Nunatta kujataata kitaanut tikittarnerit ikilerujussuarnerannik, tikinneqartarunnaavinnerinilluunniit kinguneqaratarsinnaavoq, Anders la Cour Vahl allappoq.
Nathanielsen: Angusaqarluarusussuseq naleqquppoq
Inuussutissarsiornermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) Sermitsiamut ilisimatitsivoq inatsit umiarsuarnut takornariartaatinut sunniuteqarnissaa ilumoortoq, taakkumi Kalaallit Nunaanniinnerminni takornarianut namminneq atortutik atorlugit angalatitsisinnaajunnaassanerarpai:
- AECO-p ernumassutai paasilluarsinnaavakka. Sumiiffinni tamani angalaffigisaminni pisussaaffimmik naammassinninnissaq ajornakusoortissavaat. Aappaatigulli takornariaqarnerup najukkami aallaaveqarnissaa qulakkeerniarlugu politikkikkut ersarissumik angusaqarluarusussuseqartoqarpoq. Angusaqarluarusussuseq tamanna naleqquttuusoraara, Naaja H. Nathanielsen Sermitsiamut allakkatigut akissuteqarluni oqarpoq.
Akuersissutinik piumasaqaatip ukiuni marlunni atuutsinneqartalernissaa aammattaaq innersuussutigaa:
- Ukiuni marlunni taakkunani umiarsuaatileqatigiiffiit takornarialerisunik angalatitsisunik ilaasuminnut angalatitsinissanik isumaqatigiissuteqarsinnaapput. Kalaallit kulturiata takutinnissaa anguniagaappat, sumiiffinni amerlanerni taamaaliortoqarsinnaanissaa ilimagaara.
Immikkut akuersissuteqarnissamut ammasoq
Naaja H. Nathanielsenilli ingerlatseqatigiiffiit nunap ilaani inoqarfiunngitsuniittut immikkut akuersissutinik tunineqarsinnaanissaat ammaffigaa.
Umiarsuarnik takornariartaatiliutillit inatsisissatut siunnersuummi periarfissaat ima eqikkarpai:
- Najukkami angalatitsisunit angalatitsinissanik pisisinnaapput.
- Umiarsualivinni assigiinngitsuni angalatitsisinnaasunik inniminniisinnaapput.
- Ingerlatseqatigiiffiit najukkami pisiumanngikkunik, isumaqatigiissutip atuutilerneranit ukiut marluk ingerlanerini najukkami ingerlatseqatigiiffimmik kalaallinit pigineqarnerpaamik pilersitsinissamut periarfissaqarput.
- Najukkami angalatitsiveqarfiunngitsuni periarfissat misissorusuppavut, kikkulli tamarmik inatsisit malillugit iliuuseqartariaqarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Najukkami takornariaqarnerup ingerlanneqarnissaanik takornariaqarnerullu najukkami pissarsiffigineqarnerunissaanik anguniagaqarnermut immikkut akuersissuteqartoqarnerit akornutaannginnissaat ingammik eqqumaffiginiarpaa:
- Taamaattumik tamassuma naammassisinnaanisaa neriorsuutigisinnaanngilara, maannali siunnersuutit Inatsisartunut ingerlateqqitassavut misissorpavut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Takornariartitsinermut inatsisissatut siunnersuut novembarip 15-ianni aappassaaneerneqassaaq.
