Inuit digitalikkut inooqataasinnaanerattut pitsaassuseqassaaq

Tasiilami innuttaasut takornarialerisullu piffissami kingullermi internetikkut attaveqaat pitsaanngitsoq, namminersorlutik inuussutissarsiortunut toqqaannartumik ajoqutaasoq, attaveerunnerillu illoqarfimmi ingerlatsinernik tamanik unitsitsisartoq, soorlu kikkut tamarmik pisiniarfimmi kortinik akiliisinnaajunnaartarnerat isornartorsiorpaat.

Tamannalu pitsaanngitsoq, Tusassip pisortaa oqarpoq.

- Ajorpoq. Tasiilami innuttaasut paasisinnaalluarpakka. Nammineq tamanna naammaginngilarput, tamannali Tasiilaannarmut tunnganngilaq, aammali Qaanaamut Ittoqqortoormiinullu, tamatumalu iliuuseqarfiginissaa pimoorupparput, pisortaq Toke Binzer oqarpoq, pissutsillu iliuuseqarfiginiarlugit Tasiilami akerliussutsimik takutitsinermik suliniuteqartunik attaveqarsimalluni nassuiaatigaa.

Tusassip periusissiaa 2028-p tungaanut atuuttoq ingammik isorliunerusuni pilersuinermik ingerlatsinermilu isumannaatsuunermik nukittorsaanissamik (attaveqaatinik satelittinillu atuinernik) siunertaqartoq erseqqissaatigaa. 

Tusassip imaatigut kabelinut, fiberinut, Nuummi datacenterimut, attaveqaatinik nutarterinermut kiisalu satellitikkut suleqateqalernernut 1,9 mia. kr-t missaanniittut aningaasaliissutiginiarlugit ingerlatseqatigiiffiup 2025-p aallartinnerani nalunaarutigaa. 

Maannali atortuutit atorlugit Tasiilami internetikkut attaveqaatinik pitsannguiniarneq ajornaatsuinnaanngilaq.

- Ajoraluartumik imaasiallaannarlugu aaqqinneqarsinnaanngilaq, tamannalu ilungersuutigaarput. Pilersaarusiorpugut, periusissiatsinnilu qaammataasaqarfinni pitsannguinermik misigisoqarnissaa siunertaraarput. 

-Piffissaq annertooq tassunga atorlugulu ilungersuupparput. Ullumikkut atugassarititaasut pitsaannginnerat ilisimaaraarput. Inuit digitalikkut inooqataasinnaanngortinnissaannik pitsaassuseqalersitsinissaq angussavarput, Toke Binzer oqarpoq.

Greensat pitsannguutillu

Toke Binzer Tusassip qullersaqarfiata silataani qaammataasakkut attaveqaatit, sinerissami imaatigut kabeleqanngitsunut internetikkut attaviliisut eqqaanni nikorfavoq. 

Ilaatigut Tasiilami, Ittoqqortoormiini Qaanaamilu Greensatimik satellitimut, 2023-mi qangattaanneqartumut 2024-milu atulerneqartumut internetikkut attaveqaatinik pitsanngorsaaniarluni aningaasaliisimaneq nassuiaatigaa.

- Iliuuseqareerpugut. Greensat imminermini pitsanngoriaataavoq, taassumami siusinnerusukkut atuinermut akiliisarneq atorunnaarlugu flatrateqalerneq pisinnaanngortippaa. 

- Tamatuma saniatigut peqqinnissaqarfiup atortorissaarutai ingerlalluarnerulerput, flatratenik atuisunut periarfissiisoqarpoq, akillu annertuumik apparneqarput.

- Akit apparlugillu attaveqaatinik sukkatsitsigatta, amerlanerit akuulernerat takusinnaavarput. Suut suli pitsaanerusumik ingerlassinnaanerat eqqumaffigiuartariaqarparput. 

-Ukiut kingullit marluk ingerlaneranni annertuumik pitsannguisimanitta oqaatiginissaa pingaaruteqarpoq, imaanngilarlu tamaanga unittugut.

-  Qaammataasap teknikikkut pitsaanngequtai – ingammik kinguaattoortarnerup – inuiaqatigiinni innuttaasut Teamsikkut ataatsimiinnissamik, kreditkortinik akiliisinnaanermik, allallu assigalugit aliikkusersuutinik nittartakkatigut aallakaatitsisinnaanermut killiliipput, taanna oqarpoq.

Tusassi ilaatigut attaveqaatit pitsanngorsarniarlugit teknikerinik Tasiilamukartitsivoq. Atuisut amerlanerusut nunanut allanut attaveqaatinik artorsartitsinatik taakkuninnga isiginnaarsinnaaqqullugit caching serverinik assersuutigalugu filminik nittartakkatigut isiginnaarneqarsinnaasunik piffimmi toqqorsisinnaasunik ivertitsisoqarpoq.

- Inuit Tasiilami Netfliximik isiginnaarneranni, USA-mut Danmarkimulluunniit Netflixikkut filmimik aallertoqassanngilaq. Ataatsip filmi takusimappagu, taava taanna caching serverimut toqqorneqassaaq, sinnerisalu taanna caching serverimit isiginnaarsinnaassavaat. Tamatuma amerlasuut sullissinernik atuinerata sukkanerulernera kinguneraa. Allatigullu aamma pitsannguivugut, Toke Binzer oqarpoq.

Qaammataasani teknologi nutaaq atulissasoq

Suliniutissaq annertooq tulleq tassaavoq Low Earth Orbit-qaammataasanik (LEO) sullissisunik isumaqatigiissuteqarneq, tassani Starlink OneWeb-ilu periarfissani siuarsimanersaapput, taakkulu Tusassip ukiuni kingullerni isumaqatiginninniarfigisimavai. 

Qaammataasat taakku nunarsuatsinnut qaninnerullutik kaaviipput, taamaammallu internetimik sukkanerusumik aalaakkaanerusumillu atuiffiusinnaallutik.

- Isumaqatiginninniarnerit naammasseqqajaavagut, aasallu ingerlanerani isumaqatigiissuteqarsinnaanerput neriuutigaarput. Kingorna atortunik inniminniinerit, assartuinerit ivertissuinerillu suliaralugit aallartissinnaalissaagut – suliarlu taanna ukiumut sanaartorfiusumut 2026 ilanngullugu sivisussuseqassagunarpoq, Binzer oqarpoq.

Inatsisartunut ilaasortaq Lars Poulsen (S) Tusassip satellitiutilinnik isumaqatiginninniarnerata sivisunerujussua, tamatumalu qinigaaffik kingullerli ingerlanneqarsimanera naammaginngitsorujussuuaa.

- Tusassip nukingertumik misiginera nunat tamat akornanni ingerlatseqatigiiffiit nukingernerattut tamatigut inneq ajorpoq. Assersuutigalugu isumaqatigiissummi immikkuualuttut amerlasoorpassuit isumaqatigiiffiusussaapput – akinit atugassarititanut, kikkut sunik pilersuinissaannik qanorlu ingerlanneqarnissaannut tunngasunut.

- Suliffeqartarnerma nalaani isumaqatiginninniarnerni ingerlattakkanni – amerlasuutigut mobiilit ungasissumillu attaveqarnernut kiisalu paasissutissiinermi teknologimi – tamakku ukiup ataatsip sivisunerusulluunniit ingerlanerani isumaqatigiissutaasarnerat pisarpoq, ajoraluartumik, Toke Binzer oqarpoq, taassumalu qanittumi isumaqatigiissuteqarnissaq qilanaaraa.

Imaatigut kabeli suli piviusorsiortuunngilaq

Lars Poulsen sapaatip akunnerani kingullermi nittartakkatigut attaveqaatit pitsanngortinniarlugit, Islandip Tasiilallu akornanni imaatigut kabelimik attaviliinissaq pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuummik saqqummiussinissani Sermitsiamut oqaatigaa. 

Paragraf 37-milu apeqqummi akissummilu Islandip Tasiilallu akornanni imaatigut kabelip 540 mio. kr-nik akeqarumaarnera missingerneqartoq, Tusassilu aki piffimmilu teknikikkut aarlerinartorsiortitsisunik iluliaqartarnera pissutigalugit, tamanna pillugu pilersaaruteqanngitsoq atuarneqarsinnaavoq.

- Kabeli kittoraqattaartoq ulluinnarni atorneqarsinnaanngilaq, Binzer oqarpoq, taassumalu qaammataasakkut attaveqaatit piviusorsiornerunerat erseqqissaatigaa.

Innuttaasunut akisunerussanngitsoq

Naak qaammataasakkut attaveqaatinik nutarsaaneq annertuumik aningaasartuuteqarfiusaraluartoq, Tunumi innuttaasut akitsuiffigineqassanngitsut Tusassip neriorsuutigaa.

- Nammaqatigiinnermik aallaavilimmik akeqartitsivugut, tassani inuit tamarmik sumiluunniit najugaqaraluarunik aki assigiittoq akilertarpaat, Binzer nassuiaavoq.

Tusassip ukiuni kingullerni angusai pitsaasut nalaatsornerinnakkut pinngillat. Tamanna piffinni ilungersunartorsiorfiunerusuni pitsannguutissanut aningaasaliinissaq siunertaralugu katersinerit kingunerigaat, pisortaq oqarpoq.

Qaammataasakkut ingerlatsiviit pitsanngorsaavigineqarnissaat siunertaasoq

Tusassi erseqqissumik anguniagaqarpoq: Qaammataasamik ingerlatsivinni innuttaasut nalinginnaasumik digitalimik inooqataasinnaassapput. Tamatuma kinguneraa isiginnaarutitigut ataatsimiissinnaaneq, nittartakkatigut aallakaatitsisinnaaneq, spilersinnaaneq, MitID, korti atorlugu akiliisinnaaneq allarpassuillu.

- Pissutsit ullumikkut naammaginannginnerat nalunngilarput, tamakkuli aaqqinnissaannut ilungersorluta sulivugut. Tamakku ilungersuuppagut isumalluuterpassuarnillu atuiffigaagut. Aaqqiigasuaatissaqanngilaq. 

- Qaammataasanilli attaviit nutaat atorneqaleraluttuarput, sumilu najugaqarneq digitalinik periarfissanut killiliisussaannginneranik aalajangiusimanninnermi Tunumi Avannaanilu innuttaasut ukiuni aggersuni pitsannguivinnernik malugisaqarnissaannik neriuuteqarfiuvoq – taamaalillutillu inuiaqatigiinni digitalikkut ingerlatsisunut katataasutut misiginnginnissaat, Binzer naggasiivoq.