Nunatsinni maanna nunanit allanit aningaasaliisut annerpaartaat Canadamiut Amaroq Minerals VVM-imik aamma VSB-mik akuersissuteqarfigineqaqqammerpoq, tassani aatsitassarsiornermik suliniutip avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaat nassuiarneqarput, kiisalu pitsaanngitsumik kingunerluutissat ingerlatseqatigiiffiup annikillisinniarlugit qanoq iliornissaanut tunngasoq.
Taakku Kommune Kujallermut aamma Naalakkersuisunut 2024-p naannginnerani IBA-mut isumaqatigiissusiorsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Nunatsinni maanna nunanit allanit aningaasaliisut annerpaartaat Canadamiut Amaroq Minerals VVM-imik aamma VSB-mik akuersissuteqarfigineqaqqammerpoq, tassani aatsitassarsiornermik suliniutip avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaat nassuiarneqarput, kiisalu pitsaanngitsumik kingunerluutissat ingerlatseqatigiiffiup annikillisinniarlugit qanoq iliornissaanut tunngasoq.
Taakku Kommune Kujallermut aamma Naalakkersuisunut 2024-p naannginnerani IBA-mut isumaqatigiissusiorsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup nunaqavissut sulisut aamma nunatsinni suliffeqarfiit Nalunami kuultisiornissamik suliniutiminni sanaartornermut aamma ingerlatsinerminni peqataatinneqarnissaat isumaqatigiissutip qulakkiissavaa.
IBA-mut isumaqatigiissutip suliarineqarneranut atatillugu nunatsinni annikitsunik suliaqarnermik ingerlatsisoq aamma pinnersaasiassanik sullivimmik Nuummi Kassumik piginnittoq, Palle Møller, ingerlatseqatigiiffik kalaallit kuultiannik uppernarsaasikkanik kuultinik issoqqarissulianik anginerusunik aamma minnerusunik, suminngaanneernerinik aamma avatangiisinut illersorneqarsinnaasumik piiaarneqarsimanerannut uppernarsaasikkanik tunisassiornissamut pisussaaffilerneqarnissaa neriuutigaa.
Katinnermi assammiutit nuannarineqarluartut
Ingerlatseqatigiiffiup uppernarsaat taanna qulakkeersinnaappagu, taava kuulti nunap pisuussutaanut tunngatillugu innuttaasut tulluusimaarnermik aamma piginnittuunermik misigisimanerannut tapertaassaaq, aamma nunarsuarmit tamarmit pisisartunut soqutiginartuussaaq.
”Pinnersaasianik kalaallit kuultiannik sulianik atugaqarsinnaaneq – minnerunngitsumillu katinnermi assammiut ullumikkut nuannarineqarluarput. Kalaallit Nunaanni kisimi pinnani”, Palle Møller tusarniaanermut akissummi allappoq, kuultisiorfimmilu siuliani ingerlatseqatigiiffimmut Crew Gold Corporationimut innersuussilluni, taanna 2004-2009-mi kuultinik issoqqarissulianik “Nalunaq Gold”-imik nalunaaqutsikkanik sanaartorpoq, taakkulu ilaatigut nunaqavissunit pisiarineqarsinnaasimapput.
Nalunami kuultisiorfik siornatigut
marloriarluni tunisassiornermik
ingerlatsiffiuvoq. Siullermik 2004-09
Canadamiunit Cre Gold Corporationimit,
tassani kuultinik issoqqarissulianik Nalunaq
Goldimik naqitanik tunisassiortoqarpoq.
Kuulti issoqqarissuliaq tassani 140.000
koruuninik naleqarpoq.
Assilisaq: Martin Lehmann/Scanpix
Isumaqatiginninniarneq
Inuussutissarsiornermut, niuernermut, aatsitassanut, inatsisit atortinneqarnerannut naligiissitaanermullu naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen (IA), Palle Møllerip kissaataa atuarsimallugu siornatigut oqaaseqareerpoq, maannakkullu akissuteqaammi juulip 29-aneersumi, ingerlatseqatigiiffimmut IBA-mut isumaqatigiissummut siunnersuutini suli allattorsimaffinniittoq uppernarsaavoq.
”Soorunami neriorsuuteqarsinnaanngilanga, soorlu allariikkattut isumaqatiginninniarnerummat. IBA-mut isumaqatigiissut 2024-p naanerani aatsaat isumaqatigiissutigineqartussaavoq. Naalakkersuisut maanna VVM aamma VSB akueraat, tunisassiornerup aallartinneqarnissaa alloriarnerit tullerissavaat. Tamanna anguniarlugu akuersissutinik arlalinnik pisariaqartitsisoqarpoq. Tassa imaappoq: Isumaqatiginninniarnerit suli aallartinngillat, kisianni kissaatitit eqqaamaneqarluarput.”
Amaroq Mineralsip pisortaa Canadamiu Joan Plant, “kuultinik nunaqavissunut aamma annikitsumik aatsitassarsiornermik suliaqartunut tuniniaanissamut periarfissat misissornissaannut ammaffiginnillutik” siornatigut Sermitsiamut oqaaseqarnikuuvoq.
