Naammagisimaarinninnerup appariartornerata kingorna: Najukkami innuttaasut peqataassapput

- Oqimaaqatigiissumik akisussaassuseqartumillu takornariartitsinerup ineriartortinnissaanut ineriartornerup tamatuma nalingata nunaqavissunit takuneqarsinnaanissaa pingaaruteqarpoq, Visit Greenlandimi pisortaq Anne Nivíka Grødem erseqqissaavoq.

Ukiuni kingullerni umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsineq tamanut ammasumik oqallisigineqarpoq, ingammik aningaasatigut iluanaarutigineqarsinnaanerat, avatangiisinut sunniuteqarsinnaanerat takornariallu peqqinnissaqarfimmut artukkersuisinnaanerat pillugit isumakuluutit.

Naammaginninnginnerilli qanoq annertutigippat, takornariartitsinermit aningaasat qanoq amerlatigisut pissarsiarineqartarpat takornariallu peqqinnissaqarfimmut qanoq sunniuteqartigippat?

Naammagisimaarinninneq appariartortoq

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariat innuttaasut naammagiunnaariartoraat, Visit Greenlandip misissuinerata nutaap takutippaa. Misissuineq januaarimi 2024-mi ingerlanneqarpoq, innuttaasullu 6 procentii peqataapput. Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariat takornarianut allanut sanilliullugit ataqqinninnginnerusut inuiaqatigiinnullu tunniussakinnerusut misigisimallutik, innuttaasut amerlasuut oqarsimapput.

2022-mi apersorneqartut 74 procentii sinnerlugit isumaqarput umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartut inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik sunniuteqartartut, 2024-mili 69 procentiinnanngorsimapput.

- Soorunami tamanna unikaallatsittariaqarparput, Anne Nivíka Grødem oqarpoq, maanna takornariartitsinerup aallartiffiata qalliartornerani nunamilu sumiiffinni arlalinni aallartilereernerani.

Ataatsimoorluta ineriartorneq aquttariaqarparput

- Tamatta ataatsimoorluta takornariartitsinerup ineriartortinnissaa siuariartortinnissaalu aquttariaqarparput, Grødem isumaqarpoq, tamannalu maanna suliniuterpassuarnit tapersersorneqartariaqartoq tikkuarlugu, ilaatigut takornariartitsinermut inatsimmi sumiiffinnut agguataarinerit, takornariartitsinermik ineriartortitsinissamut pilersaarut nutaaq, oqartussaasut tamarmik akornanni siammasissumik suleqatigiinnerit aamma najukkami innuttaasut oqaloqatigiuarneri eqqarsaatigalugit.

- Inuussutissarsiornikkut, kulturikkut aningaasatigullu takornariaqarneq inuussutissarsiutitut inuiaqatigiinnut iluaqutaasutut inunnit isigineqarnissaa pingaaruteqartoq, pisortap erseqqissarpaa.

Sumiiffinni minnerni takornariat amerlasuut ataatsikkut tikittarneri ernumassutaasoq, misissuinermi ammasumik akissutini erserpoq. 

Tamanna annertuginarsinnaavoq, aammalu kulturimut ulluinnarnilu inuunermut ajortumik sunniuteqarsinnaalluni.

Piujuartitsilluni takornariartitsinerup ineriartortinnissaanut sinaakkutissat, takornariartitsinerullu nunaqavissunut avatangiisinullu iluaqutaanissaanik qulakkeerinnissinnaasut sammineqarnerulernissaat, aammattaaq kissaatigineqarpoq.

Ukioq manna tikittussat amerlanerit

Siorna umiarsuarnik takornariartaatinik tikittut amerliartupiloornerisa saniatigut aasaanerani umiarsuarnik takornariartaatinik angalasoqarnissaa inuppassuit pissangagisimavaat.

Umiarsuit takornariartaatit siorna angalanerat sutigut tamatigut rekordiliiffiuvoq.

2023-mi ilaasut 76.477-it Kalaallit Nunaannut tikipput, tulaffissani 518-ini.

2024-mi amerlanerunissaat naatsorsuutigineqarpoq – Kalaallit Nunaannut tamarmut agguataarsimasut 700-t sinnerlugit tikinneqarumaartut naatsorsuutigineqarluni.

Umiarsuit takornariartaatit Kalaallit Nunaannut sunniutaat iluanaarutaallu soqutigineqarluarmata, tamanullu ammasumik oqallisigineqangaarmata, piffissami kingullermi nunaqavissut inuussutissarsiutillu pitsaanerpaamik iluaquteqarnissaannik suliniutit arlallit aallartinneqarput.

- Umiarsuit takornariartaatit 2022-mit 2023-mut amerliartupiloornerat pissutigalugu, takornariartitsinerup maannakkutut ilusillip Kalaallit Nunaannut iluaqutaasinnaanera minnerunngitsumillu innuttaasunut avatangiisinullu akuerineqarsinnaanera oqallisigineqangaatsiarpoq.

- Taamaattumik umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsinerup sinaakkutissai sukkasuumik ineriartorsimapput, Visit Greenlandimi pisortaq oqarpoq.

Suliniutit nutaat

Umiarsuit takornariartaatit pillugit pissutsit siornali allanngortinneqarsimapput, ukiullu ingerlanerani ilisimasat nutaat tunngavigalugit nutaanik iliuuseqartoqarnissaa innuttaasut naatsorsuutigisinnaavaat.

Ukiup nikinnerani umiarsuarnik takornariartaatinik angalasut nunap karsianut amerlanerusunik tapersiinissaannik qulakkeerinninniarluni nuna tamakkerlugu ilaasunut akitsuut nutaaq atuutilerpoq.

Avatangiisinut aserfallatsaaliuinermullu kommunit aamma akiliisitsisalersinnaapput, taamaalillutik umiarsuarnik takornariartaatinik angalasut attaveqaasersuutinut nungullartagaannut atortagaannullu kommunit aningaasalersorneqarsinnaallutik.

Akitsuutit 2024-mi januaarip aallaqqaataani atuutilersinneqarput, nunallu karsianut 5 millionit koruunit missaanniittunik isertitsissasoq naatsorsuutigineqarpoq, najukkamilu isertitaqarnerulersitsissalluni, najukkamilu attaveqaasersuutinut minnernut, soorlu umiarsualivinnut, aqqusinernut, allagartaliornermut, perusuersartarfinnut il.il. pitsanngorsaanermut aningaasaliissutitut kommuninit atorneqarsinnaallutik.

Tamanna takornariat misigisaqarluarnissaannik qulakkeerinniinnarnani, aammali takornarianik pitsaanerusumik aqutsinissamut iluaqutaassaaq.

Sumiiffinnut immikkoortiterineq

Takornariaqarneq pillugu inatsisissatut siunnersuut maanna aamma tusarniaassutigineqarpoq, tassanilu umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisarneq sammineqangaatsiarpoq. Takornariat – aamma umiarsuarnik takornariartaatinik – sumi angalasinnaanerat aalajangersarniarlugu inatsisissami ilaatigut sumiiffinnik immikkoortiterinermik pilersitsisoqassaaq.

- Inuussutissarsiutit allanillu suliaqartut aamma nunaqavissut akornanni aaqqiagiinnginneq pinngitsoortinniarlugu takornariartitsisarnermi sumiiffinnut immikkoortiterisoqarniarpoq, Anne Nivíka Grødem oqaluttuarpoq.

Qorsunni killilersorneqarani angalasoqarsinnaavoq, sungaartuni immikkut piumasaqaatitaqarluni angalasoqarsinnaalluni, aappaluttullu tikinnissaat inerteqqutaalluinnassalluni. Sumiiffimmi sungaartumi uumasut illersorneqarnissaat, najukkami avatangiisit, piniarfissat inuussutissarsiutitigullu sammisat allat eqqarsaatigineqartariaqarput. Taamatut periaaseqarneq inuussutissarsiuteqartunit piumaneqarluarpoq, isumaqarpugullu takornariartitsinerup najukkamilu inuunerup ataqatigiinnerulernissaannut iluaqutaasinnaasoq, pisortaq itisiliivoq.

Peqqinnissaqarfik umiarsuarnillu takornariartaatinik takornariartitsineq

2024-mi februaarimi Visit Greenland takornariartitsisartut oqaloqatigiinnerannik aaqqissuussivoq, tassani inuussutissarsiortut, peqqinnissaqarfik upalungaarsimasullu qanoq ataqatigiissarneqarsinnaaneri suleqatigiissinnaanerilu pillugit takornariartitsisartut 100-nit amerlanerusut oqaloqatigiipput.

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsinerup sumiiffinni assigiinngitsuni qanoq assigiinngissuteqartiginera, tamatumanilu ajunngitsumik ajortumillu sunniuteqartarnera, ataatsimeersuarnermi ilaatigut sammineqarput.

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsinerup akisussaassuseqarluni ineriartortinneqarnissaanut sinaakkutissat suut pisariaqarnersut, naammalerpallu kikkut taamaatitseqqusisariaqarnersut, aamma eqqartorneqarput.

- Ukiaru suut ingerlalluarsimanersut sumilu pitsanngorsaanissaq pisariaqarnersoq pillugit takornariartitsisartut oqaloqatiginissaannut Visit Greenlandip qaaqqussavai, Grødem oqarpoq.

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisarneq peqqinnissaqarfinnut artukkersuutaasoq tamanut ammasumik oqallinnermi eqqaaneqarajuppoq, nunaqavissunullu peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisinnaasai ajorseriassasut aamma ernummatigineqarpoq.

- Tamannali oqaluttualiaannaagallarpoq, tamannalu Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup allakkiami saqqummiuteqqammisaata uppernarsarpaa. Tassani ilaatigut allassimavoq umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisartut nunatsinni peqqinnissaqarfimmut napparsimasunik ikittunik, kisiannili annertuumik pisariaqartitsisunik, artukkiisartut. Taamatut artukkerneqarnerulerneq piffissami sivikitsuinnarmi pisarpoq, pingaartumik umiarsuarnik takornariartaatinik takornariaqartillugu. Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup naliliinera naapertorlugu maannakkut periarfissat killeqartut iluanni peqqinnissaqarfiup pissutsit aqussinnaavai, Visit Greenlandip pisortaata paasivaa.

Aningaasatigut iluanaarutit

Umiarsuit takornariartaatit toqqaannartumik isertitaqarfiunersut eqqarsaatigalugu, 2023-mi umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisarneq Kalaallit Nunaannut 800 millionit koruunit sinnerlugit isertitaqartitsisimasoq Visit Greenland allallu sinnerlugit Rambøllimit aningaasaqarnikkut misissueqqissaarnerup nutaap takutippaa.

Aningaasat taakkua 71 procentii umiarsuarnik ingerlatsisut umiarsuarnik kiffartuussinerannut, soorlu orsersornermut, eqqakkanik piiaanermut, umiarsualivinnilu sulisunut aningaasartuutinit pissarsiarineqarput.

Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisarnerup nunaqavissut 430-t missaanniittut suliffissaqartittarai, takornariarlu ataaseq Kalaallit Nunaanni angalanermini 7.040-9.120 koruunit akornanni atuisartoq, nalunaarusiami aamma takutinneqarpoq.

- Politikkikkut soqutigisat, inuussutissarsiortut, innuttaasut nunanilu tamalaani niuerfiit akornanni qitiusumik attaveqaatitut paasissutissanik ilisimasanillu oqallinnermut ilanngussinissaq Visit Greenlandimi pingaartipparput. Piujuartitsilluni takornariartitsinerup ineriartortinneqarnera inuiaqatigiit piujuartitsisumik ineriartornerannut tapersiisinnaasoq upperaarput. Taamaattumik ineriartorneq malinnaavigiinnarnagu aammali iliuuseqarnerit oqaloqatigiinnerillu aqqutigalugit akisussaassuseqarluta sunniuteqartarpugut, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.