Nunat sinerissap qanittuaniittut Kalaallit
Nunaat, EU, Island, Savalimmiut, Norge Tuluit Nunaallu aappaagu Atlantikup
Avannaata kangiatungaani avaleraasartoortassat pisarineqarsinnaasut
annertunerpaaffissaat, TAC, tamakkiisoq 577.000 tonsiussasoq isumaqatigiissutigaat.
Nunat
pisassiissutit akorniminni agguaannissaannut isumaqatigiissinnaanersut
apeqqutaaginnalerpoq.
Nunat sinerissap qanittuaniittut Kalaallit
Nunaat, EU, Island, Savalimmiut, Norge Tuluit Nunaallu aappaagu Atlantikup
Avannaata kangiatungaani avaleraasartoortassat pisarineqarsinnaasut
annertunerpaaffissaat, TAC, tamakkiisoq 577.000 tonsiussasoq isumaqatigiissutigaat.
Nunat
pisassiissutit akorniminni agguaannissaannut isumaqatigiissinnaanersut
apeqqutaaginnalerpoq.
- Isumaqatigiinniarnerit
ingerlammata maannangaaq oqaaseqarsinnaanngilagut, aaqqiissutissamillu nassaarnissaq
pillugu suli suliaqartoqartoq uppernarsarsinnaavarput, Aalisarnermut
Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi Nuummiittumi siunnersorti Iben Funch Døj
mailikkut Sermitsiamut allappoq.
Nunat sinerissap qanittuaniittut 577.000
tonsit missaannik pisassiissuteqarnissamik isumaqatigiissuteqarnerat ICES-imit,
Nunarsuaq tamakkerlugu Imarpik pillugu Ilisimatusarnermut Siunnersuisoqatigiinnit,
ilisimatuussutsikkut siunnersuinermut naapertuuppoq.
Atlantikup Avannaata kangiatungaani
avaleraasartooqassuseq ICES-ip naatsorsuinera naapertorlugu 2015-imi 7,4
millionit tonsiusimasoq ukioq manna 2 8 millionit tonsinut apparsimavoq. Avaleraasartuut
nungusaataanngitsumik aalisarneqarsinnaanerisa killissaaniipput. Ukiorpassuarni
aalisapilunneq tamatumunnga pissutaavoq.
Pisassiissutit 2025-moortut
2024-mi pisassiissutinut sanilliullugit 22 procentimik appariarput. Avaleraasartuut
qanoq annertutigisut nunanit sinerissap qanittuaniittunit
aalisarneqarsinnaanersut Imarpik pillugu ilimatusarnermut siunnersuisoqatigiit ilisimatuussutsikkut
siunnersuisarput. Nunani assigiinngitsuni oqartussat kingullertut namminneq
imartaminni pisassiissutit aalajangertarpaat.
Norgemi
naalakkersuisut: - Ajunngitsumik ingerlavoq
Nunat sinerissap qanittuaniittut
avaleraasartoortassaat pillugit isumaqatigiinniarnerit aallartinnginnerini
Irlandimi aalisarnermut kattuffik, Killybegs Fishermen's Organisation, Norge
pillugu sukannersumik uparuaavoq.
Kattuffiup norskit
avaleraasartooqassutsit sunnertiasut aalisapilussimanerarlugit EU
iliuuseqaqquaa. Savalimmiuttaaq aalisapilussimasutut
uparuarneqarpoq.
Nunalli sinerissap qanittuaniittut Londonimi
ataatsimiimmata ileqqorissaartoqarpoq.
- Aallartitat
akornanni oqaloqatigiilluartoqarlunilu ajunngitsumik ingerlasoqarpoq, Norgemi
ikerinnarsiorluni aalisartut peqatigiiffianniit Londonimi peqataasoq, Jonny
Lokøy, isumaqatigiinniarnerit ingerlaneranni Norgemi aalisarneq pillugu
aviisimut Fiskerblandet.no-mut oqarpoq.
Nnunat sinerissap qanittuaniittut
avaleraasartassiissutit tamakkiisut agguataarnissaat pillugu
aaqqiissutissarsiniarlutik isumaqatigiinniarnerit Londonimi decembarip
16-17-iani nangeqqissallugit isumaqatigiipput.
Isumaqatigiissut
Norgep ukioq manna juunimi Savalimmiut Tuluit
Nunaallu 2024-mi, 2025-mi 2026-milu avaleraasartuunik aqutsinissamut isumaqatigiissuteqarfigai.
Norgelli nunat sinerissap qanittuaniittut
arlallit isumaqatigiissuteqarfiginerisigut pisassiissutinik agguaassinissaq
pillugu isumaqatigiinniaqqinnissamut piareersimasoq Norgep naalakkersuisui
tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
Norgep, Tuluit Nunaata Savalimmiullu juunimi
isumaqatigiissutaat aqutsinermut, agguaassinermut imartaminnilu
avaleraasartoorniarsinnaanermut tunngassuteqarpoq. Pingasuulluni
isumaqatigiissummi ilaatigut nunat pisassiissutigisartagaat aamma
ilisimatusarnikkut suleqatigiinneq pineqarput. Isumaqatigiissut taanna nunat
sinerissap qanittuaniittut aalisarsinnaasut sinneri, Kalaallit Nunaat, Island
aamma EU, piumagunik peqataatinneqarsinnaanerattut ilusilersorneqarpoq.
Avaleraasartuut MSC-ip ilisarnaataa
tungujortoq annaagaat
Avaleraasartooqassuseq ICES, Nunarsuaq
tamakkerlugu Imarpik pillugu Ilisimatusarnermut Siunnersuisoqatigiit, naapertorlugit
2015-imi 7,4 millionit tonsiusimasoq ukioq manna 2 8 millionit tonsinut
apparsimagami nungusaataanngitsumik aalisarnerup killissarititaanik
taaneqartartoq qaangeqqalaaginnarpaa. ICES naapertorlugu
ammassassuaqassusertaaq appariartungaatsiarpoq.
- Paasissutissat
kingulliit naapertorlugit Atlantikup Skandinaviallu imartaani ammassassuit
avaleraasartuullu ernumanartumik ineriartorput. Pissuseqatigiiaat taakku immami
pinngortitap ataqatigiiaarneranut, nunani tamalaani aalisakkanik qalerualinnik
pilersuiffinnut inuussutissarsiutinullu pingaaruteqarput. Naalakkersuisut
pisassiissutit pillugit ilisimatuussutsikkut siunnersuinermut naapertuuttumik
isumaqatigiissuteqarnissap, qulakkeernissaanut qulassanngillat, pissuseqatigiiaallu
siunissami kinguaassagut eqqarsaatigalugit peqqissuunissaannut suleqataassapput,
Erin Priddle, Europap avannaani MSC-mi nunat immikkoortut ilaanni pisiortaq,
qaammat kingulleq oqarpoq.
Marine Stewardship Councilip, MSC-p, tassa
pisuussutinik immameersunik nakkutilliinermut siunnersuisoqatigiit,
agguaanissamut isumaqatigiinniarnermi siuariartoqannginnera, pisanik
nakkutilliisoqannginnera nunallu aalisartut akornanni pisat pillugit
iliuusissatut pilersaaruteqannginnera pillugu Atlantikup Avannaata
kangiatungaani avaleraasartoorniarnernut tamanut akuersissutit 2019-imi marsimi
atorunnaarsippai. Taamanimiilli avaleraasartuut, qaammat taanna pisarineqartut,
MSC-tut akuerisatut tuniniarneqarsinnaanatillu MSC-p ilisarnaataa tungujortoq
atorsinnaanngilaat.
Danmarkimi, taamatuttaarlu Kalaallit
Nunaanni, avaleraasartuunik tunisassianik Atlantikup Avannaata
kangiatungaaneersunik niuertarfinniittuerunnikuuvoq. MSC tassaavoq nunat
tamalaat iluanaarniutiginagu kattuffiat, nungusaataanngitsumik aalisarnerup
siuarsarnissaanik siammartinnissaanillu siunertaqartoq.
Savalimmiuni umiarsuaatileqatigiit
isertitaqarnerannut sunniuteqassasoq
2025-mi avaleraasartuunik pisassiissutit 22
procentimik appariaateqarnerat ingammik Savalimmiuni Norgemilu umiarsuaatileqatigiiffinnut,
avaleraasartoorniarnermi siuttuusunut, sunniuteqassaaq.
Savalimmiuni naalakkersuisut
Thorshavnimiittut Savalimmiuni avaleraasartoortassat 2025-mi 22 procentimik
appartinniarlugit aalajangissappata tamanna Savalimmiuni aalisakkerinermi
suliffeqarfissuarnut annertuumik kinguneqassaaq. Umiarsuit isertitaat
sinneqartoorutaallu annikillissapput, nunallu karsia pisanut akitsuutiniit
annikinnerusumik isertitaqassaaq.
Suliffeqarfissuit pingasut arfineq-marlunnik
aalisariutillit SAvalimmiuni ikerinnarsiorluni aalisartut kattuffianni
ilaasortaasut, patajaallisarluagaapput, kattuffiup pisortaa Jogvan Jespersen, oktobari
qiteqquttoq Sermitsiamut oqarpoq.
Naalakkersuisut 2010-mili avaleraasartuunik
pisassiingaatsiartalermata ingerlatseqatigiiffiit Savalimmiuniittut pingasut
piginnittuilu avaleraasartoorniartarnerminnik milliardærinngorput.
Savalimmiuni pisassiissutit 2010-miilli
ukiumut 50.000 aamma 130.000 tonsit akornanniittarput. 2025-mi pisassiissutit
22 procentimik apparnissaattaaq Norgemi ikerinnarsiorlutik aalisartunut
sinerissallu qanittuani aalisartunut annertuumik sunniuteqassaaq. Aalisariutittaaq
aappaagu saarullittassaat annertuumik appartinneqartussaavoq.
