Narsarsuup Kalaallit Nunaat nunarsuarmi tusaamasaalersikkaa

Narsarsuarmi mittarfik sapaatip-akunnerani kingullermi matuneqarmat Kalaallit Nunaanni timmisartuussinerup oqaluttuarisaaneranut tunngasut ukiut 85-it kipineqarput.

Amerikamiut pimoorullugu Narsarsuarmi sakkutooqarfiliorpata immaqa kapitali nutaaq aallartissaaq — tamannalu naggataarutaasinnaavoq, tassami Amerikamiut taamanikkut Narsarsuaq ilisimaneqalersippaat.

Amerikamiut Narsarsuarmi sakkutooqarfiliornerat 1941-mi juulip arfernani aallartinneqarpoq. USA Kalaallit Nunaanni mittarfinnik, timmisartut Amerikamit Europaliartut mikkallarfigisinnaasaannik, pisariaqartitsivoq.

Sakkutooqarfik USA-p Europami naalagaaffiit suleqatigisani Tysklandimut sorsunnermut atortussanik pilersuinissaannik isumaqatigiissuteqarnerata kingunerisaanik pilersinneqarpoq, tassanilu Amerikamiut Nazi-Tysklandimut sorsunnermi nunat sorsoqataasut atortussanik pilersortussaavai - tassa Pearl Harborimi (1941-mi decembarip arfineq-aappaanni) saassussineq ukiup affaanik sioqqullugu, taamaalillunilu USA sorsunnermut peqataalerpoq.

Isumaqatigiissummi Amerikap avannaata Europallu akornanni Kalaallit Nunaanni pingasunik sakkutooqarfiliortoqassasoq ilaatigut piumasarineqarpoq. Sakkutooqarfiit taakku tassaapput Kangerlussuaq (BW8, Sondrestrom), Narsarsuaq (BW1) aamma Ikateq (BE2). Kalaallit Nunaanni sermersuarmi silap qanoq issusia immikkut ittoq pissutigalugu sumiiffimmi pingasuni tamani ataatsikkut silarlussinnaanngimmat tamanna silatusaarneruvoq.

Tuaviuussaangaatsiartoq

Sanaartorneq tuaviuussaangaatsiarluni ingerlanneqarpoq — ukiullu affaa qaangiutiinnartoq timmisartoq siulleq 1942-p aallartinnerani mippoq.

Sorsunnerup nalaani timmisartut 10.000-init amerlanerusut — sorsunnerullu ulluini kingullerni ullormut hundredelippassuit - Narsarsuarmut mittarsimasut missingerneqarsimavoq. Hiroshimami Nagasakimilu qaartartumik atomiusumik qaartitsisoqareersoq sorsunnersuaq unimmat Amerikamiut Narsarsuarmiiginnarput.

Sakkutooqarfik Koreami sorsunnermi (1950-imiit 1953-imut) pingaaruteqaleqqippoq, tassani Narsarsuaq 5.000-init amerlanerusunik sakkutooqarluni qitiulluinnarpoq. Sakkutooqarfik ilaatigut sakkutuut ikiligaasut angerlartinneqaraangata atorneqartarpoq – aamma mittarfiup tunuani qooqqumi 250-inik siniffilimmik napparsimmaviliortoqarpoq. Napparsimmaviup toqqavia kissarsuullu pujoorfittalik sumiiffigisimasaani ullumikkut takuneqarsinnaapput.

Amerikamiut Narsarsuaq 1958-imi novembarip 11-ani qimappaat, sakkutooqarfilli tamatuma kingorna danskinik qulinik inuttaqarluni „radioqarfittut/silasiorfittut avinngarusimasumiittutut“ atuutilerpoq.

Hans Hedtoft 1959-imi umiummat Kujataani - ilaatigut Issittumi Alapernaarsuiffimmut inissiivigineqarsinnaasumik - inuinnaat mittarfissaannik pisariaqartitsisoqartoq danskit oqartussaasuisa paasivaat. Nasarsuaq ammaqqinneqarnermigut - Danmarkimit, Islandimit minnerunngitsumillu Nuummit - angalasunit aqqusaarneqartalerpoq, tassami illoqarfiit pingaarnersaat 1979-imi aatsaat mittarfittaarpoq.

Takornariartarfik

Timmisartut tikittalermata takornariarpassuit aamma tikittalerput - Narsarsuarlu ingammik pisuttuartartunit ornigarneqarluarsimavoq. Matuneqarnera takornariaqarnermut qanoq kinguneqassanersoq maannamut ilisimaneqanngikkallarpoq.

Narsarsuaq aamma Kalaallit Nunaanni Orpippassuaqarfiuvoq, taanna pisortatigoortumik 2004-mi atoqqaartinneqarpoq, orpiilli siulliit 1966-imili ikkussuunneqarsimapput. Orpippassuaqarfeqarnermi orpiit sorliit Kalaallit Nunaata silaannaanut naleqqunnerunersut paasiniarneqarpoq.

Orpippassuaqarfik 150 ha-inik (1,5 km2) annertussuseqarpoq, tassanilu naasut 130.000-init amerlanerusut, assigiinngitsut 200-nit amerlanerusut aamma naatsiiassartaat 600-t missaanniittut, ikkussorneqarsimapput. Naasut naatsiiartassallu sorliit ullumikkut suli naasarnersut ilisimaneqanngilaq, orpippassuaqarfeqarneratigulli Narsarsuaq orpippassuarnik naggorissunik orpinnillu portusuunik avatangiiseqarpoq - orpiit assigiinngitsorpassuit Kalaallit Nunaanni naasinnaanerannik ilisimatuussutsikkut uppersarsaat.

Niuernerup oqaluttuarisaanera

Narsarsuaq inuussutissarsiornerup oqaluttuarisaaneranut aamma ilanngunneqarpoq, tassami tassani niuertoq eqqumiitsulianillu katersisartoq Svend Junge 2007-imi toqusoq millionimik siullermeerluni isertitsivoq. Tamanna 1999-imi AG-mit apersorneqarnermini oqaluttuaraa.

Junge, Nuummi sanaartornermik ingerlatsisoq, Amerikamiut hangarioqataasa isaterneqarnerannut akisussaatinneqarsimavoq. Illu 100 meterit sinnerlugit takitigisoq Amerikamiunit naatsiiassaleriviusimasoq takugamiuk 10.000 koruunilerlugu pisiaraa.

Svend Jungep, natilersuisartutut Kalaallit Nunaannut tikissimasup, illu nalinginnaanngitsumik qajannaatsumik nateqartoq, taamaammallu truckinit oqimaatsunit ingerlavigineqarsinnaasoq, maluginiarpaa.

Natermi iluanaarutaasinnaalluarpoq. Naqqaniipput qisuit 16x16 tommerinik angissusillit pitsaalluinnartut. Qulaaniipput 12x12 tommerinik angissusillit taamatulli pitsaatigisut, taakkualu qulaaniipput 8x8 tommerinik angissusillit natillu qisuttai qulaaniipput.

- Taakku tamaasa Nuummut nuunnissaat pilersaarutigisimagaluarpara, angumerinngilarali. Qisuit pitsaanerpaat Kalaallit Nunaanni tamarmi pisariaqartinneqartut pigigikka sivitsunngitsoq tusarsaalerpoq. Ilai Nordafarimut tunineqarput, talittarfiullu takisuup affaa uanga qisuutinnik sanaartorneqarpoq.

- Taamaalillunga sunangaluunniit 1 million koruunit iluanaarutigaakka - taamanikkullu aningaasarpassuupput, Svend Junge 1999-imi AG-mut oqaluttuarpoq.