Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit danskit spiralilerneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamut sulinerat sakkortuumik isoraat

Kalaallit arnat spiralilersuinikuunermut eqqugaasunut immikkut taarsiissuteqarnissat danskit naalakkersuisuisa Folketingimilu amerlanerussuteqartut decembarimi aalajangerpaat.

Taamanermiilli taarsiissuteqarnissaq pillugu siunnersuut tusarniaassutigineqarpoq, Kalaallit Nunaannili suliniaqatigiiffinnit pinnani.

AAMMA ATUARUK

Arnat spiralilerneqarnikut utaqqeqqittariaqarput: - Misigissutsivut pineqarput

Taama Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit (IPPS) tusagassiuutitigut nalunaarummi allapput, tassanilu Danmarkimi nunamut namminermut peqqissutsimullu ministereqarfik sakkortuumik isornartorsiorlugu.

Kalaallit Nunaanni suliniaqatigiiffiit peqataatinneqarsimannginnerat pissutigalugu IPPS-imit tusarniaaneq nunat tamalaat akornanni inatsisitigut maleruagassanut attuumassuteqartunut, peqataasinnaatitaanermik immikkoortinneqarsimannginnissamillu illersuisunut, akerliusoq oqaatigineqarpoq:

- Suliamut uunnga tunngatillugu arnat pineqartut naggueqatigiit Inunninngaanneersuupput. Naalagaaffiullu Danmarkimi naggueqatigiit Inuit 70-75 %-ii Kalaallit Nunaanni najugaqarlutik. Tusarniaanermut nalunaarsuiffimmi takuarput, ilaatigut Dansk Tatoveringsforening, Dansk Transplantationsforening aammalu qallunaat tupamik nioqqutissiortuinut inatsimmut siunnersuutigineqartumut tusarniaaffigineqarsimasut. Tamanna uagutsinnut eqqarsarnanngitsuunngilaq suut tunngavigalugit Indenrigs- og Sundhedsministeriumillu inatsimmut siunnersuut Kalaallit Nunaanni suliniaqatigiiffinnut nassiussisimannginnerannut.

- Nassiussisimannginnerannut tunngaviat qanoq ikkaluarpalluunniit, taamatut iliorneq kukkuneruvoq, taamaattoqaqqissanngilarlu, IPPS-imi siulittaasoq Tukumminngiaq Olsen Lyberth oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi isumakuluutit

Inatsisissatut siunnersuutip arnat 4.500-t 1960-imiit 1999-imut ilisimanagu akuersissuteqaraniluunniit naartunaveersaatinik ikkussiffigineqartut saammaassinermut aningaasaateqarfik aqqutigalugu taarsiiffigineqarnissaat qulakkeerniarpaa. Arnanut eqqugaasunut tamanut immikkut 300.000 koruuninik akiliisoqarsinnaalissaaq, tamannalu Naalakkersuisut arnanut 1992-ip kingorna Namminersornerullutik Oqartussat nalaanni akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut taarsiissutissaannut assiguvoq.

Taamaakkaluartoq inatsisissatut siunnersuut ajornartorsiuteqarpoq, IPPS allappoq. Tusarniaanissamut piffissarititap qaangiunnerata kingorna taarsiinissamut inatsimmik atuutilersitsinissamut aalajangersakkamut siunnersuut nassiunneqarpoq.

Inatsimmut siunnersuut pillugu tusarniaanermut akissuteqaammi aqqaneq-marlunnik quppernilimmi, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Suliniaqatigiiffik (IPPS) inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut pingaarutillit arlallit pillugit isumakuluutini oqaatigai.

Ilaatigut inatsisissatut siunnersuutip taarsiivigineqarnissamik qinnuteqaatit juunip aallaqqaataata 2028-p tungaanut tunniunneqarsinnaanissaat piffissalerneqarnera.

Nunat tamalaat akornganni inuit pisinnaatitaaffiinut inatsisini erseqqippoq, nunat tamalaat akornganni peqqarniitsumik unioqqutitsisoqarsimatillugu, nunani tamalaani aammalu nunagisami ullut killerititat pisoqalisinnaanissaannik naapertuutinngitsumik killilersuisuunnginnissaat, siunnersuisoqatigiit allapput.

Arnat sianigisimanngisaannik nakorsaniit naartunaveersaaserneqarsimasut maannamut suli paasineqartarput. Taamaattumik qinnuteqarnermut killiliussaq peerneqartariaqartoq IPPS isumaqarpoq, arnat taarsiivigineqarsinnaanissaannut pisinnaatitaaffiinik killilersuisuummat.

Piffissaq tamaat qallunaat akisussaaffigaat

Naak Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik 1992-imi akisussaaffigileraluaraa taarsiissuteqarnissamut aaqqissuussineq arnat tamarmik, qaqugukkut naartunaveersaaserneqarnikuunerat apeqqutaanani, qallunaat naalagaaffiata akisussaaffigigaat, IPPS isumaqarpoq.

IPPS-ip isornartorsiuinera pillugu Nunamut Namminermut Peqqissutsimullu ministereqarfik Sermitsiap attaveqarfigaa, imalu akissuteqarput:

"Maanna suli danskit naalakkersuisoqalinngimmata, ministeriunerlu maannakkut ministeriunerugallartututut inissisimalluni, tusagassiorfiit saaffiginnissutaat akineqarneq ajorput. Taamaattumik Nunamut Namminermut Peqqissutsimullu Ministereqarfik inatsisissatut siunnersuutit qinersinissaq sioqqullugu tusarniaassutigineqarsimasut pillugit maanna oqaaseqarsinnaanngilaq."