Nuummi nunanit tamalaanit mittarfik: Qiteruseriarluni aallarnissamut piareertoq

Nuup mittarfiata, 1979-imi ammarneqartoq, periarfissai maannamut killeqarnikooqaat. Mittarfiup takissusaa naannerummat timmisartut missinnaasut killeqarlutik. Mittarfiulli 950 meteriniit 2.200 meterimut tallilerneqarnera, nutaamillu ukioq manna siusinnerusukkut ammarneqartumik timmisartoqarfiup illutaarnera, illoqarfimmut piffimmut nutaamut ikaarsaarneruvoq.

Mittarfiup nutaap timmisartut anginerit ungasissumut ingerlaarsinnaasut illoqarfimmut tooqqaannaq perngaammik missinnaanngortissavai. Københavnimullu New York Citymullu (Newark) toqqaannaq timmisartuussisoqartalernissaa uppernarsarneqareerpoq.

Mittarfiup nutaap Nuuk nunarsuup sinneranut, nunarsuullu sinneranit Nuummut attaveqarneq allanngortissavaa. Inuit tusindikkaat, siusinnerusukkut periarfissaqarsimanngikkaluartut, illoqarfimmut tikeraarsinnaanngussavai.

Danmarkimi ilinniartuniit USA-mit takornarianut. Nuummilu takornarialerisunut mittarfissaq allannguisorujussuussaaq.

Anouk, Justin, Martha Jesperlu qilanaarlutik utaqqipput

Anouk Holm Jensen kalaalerpassuit assigalugit Danmarkimi ilinniartuuvoq. Justin Martha Lublinerillu Kalaallit Nunaat perngaammik ukioq manna tikippaat, 2025-milu tikeqqinnissartik pilersaarusiulereerlugu. Jesper Ørakerip Greenland Excursionsi ingerlappaa, Nuummullu tikittut ingerlattarlugit. Mittarfissap ammarnissaa qilanaaralugu utaqqivaat, taakkulu suut qilanaarutiginerpaaneraat pillugit oqaloqatigaavut.

Anouk: Ilaquttanut qaninnerulerneq kulturikkullu attaveqalerneq

Anouk Holm Jensen Nuummi inunngorpoq peroriartorlunilu, ukiunili kingullerni pingasuni Aarhusimi najugaqarluni tarnip pissusiinik ilisimasalittut ilinniarluni. Danmarkimi aamma ilinniartunik Nuumminngaanneersunik ikinnguteqaraluarluni ilaqutaqanngilaq. Qanigisanut taama ungasitsigisumiinneq ilaatigut artornarsinnaasarpoq:

"Pisut annikitsunnguit maqaasisarpakka. Illoorara qanigisara paneqarpoq, taassumalu meeraanera peqataaffiginngitsoorpara. Angerlarnerit tamaasa puigorsimasutut pisarpaanga, attaveqarfigeqqinniartariaqartarparalu.“

Angerlamut tikeraarnerusarusukkaluarpoq, ilinniartuullunili aningaasaqarniarneq annikippoq.

“Billetsit akikinnerusut iluaqutigalugit angerlalaarnerusarsinnaagaluarpunga. Ukiumut ataasiaannarlunga tikeraarnissannut akissaqarnera ajornartorsiutinni annerpaavoq. Ilinniartutut ataqatigiissarniarnera unammillernarpoq".

Aqqutit pitsaanerulerpata kalaallit qallunaallu attaveqarnerisa pitsanngorsinnaanerat periarfissaqartoq Anouk Holm Jensen aamma isumaqarpoq.

"Naalagaaffeqatigiinni inuusuttut pillugit nalunaarusiap saqqummiunneqarnerani qanittukkut peqataavunga. Qallunaat savalimmiormiullu amerlasuut Kalaallit Nunaat ajortumik isumaqarfigisinnaagaat maluginiarnarpoq, kisianni aamma tikeraarnissamik ilinniarnerunissarpullu soqutigaat. Kulturip inuillu paasissagaanni pitsaanerpaavoq tikillugit qanimut ilinniarneqarnissaat."

Ikinngutaasa Aarhusimeersut Kalaallit Nunaannut tikeraarnissartik aamma soqutigaat, Anouk Holm Jensenillu issittumi angerlarsimaffimminik takornariartitsinissani qilanaaraa.

“Ilinniaqatima ilarpassuisa Kalaallit Nunaat tikeraarusuppaat. Oqarfigisarpakka tikeraarniarunik uanni najugaqarnissamik tikilluaqqusaasut, aammali ilinniakkavut naammasseqqaartariaqarivut akissaqannginnatta."

Justin Marthalu: New Yorkimiit Nuummut

Justin Martha Liblinerilu, New Yorkimi najugallit, Reykjavikikkoorlutik Kulusukkullu aasaq manna siullermeerlutik Nuummut tikeraarput. Tikeraaqqinnissartik pilersaarusiulereerpaat, ingammik United Airlinesip juunimi 2025-miit Newarkimiit Nuummut toqqaannartumik timmisartuussisalerniarluni nalunaarutigereeraalu.

“Ulluni aalajangersimasuni timmisartuussisoqartarmat suullu tamarmik akisummata aqqutit assigiinngitsorpassuit allattugaatigaavut. Piffissap ilaani eqqarsarpugut: Ataqatigiisissinnaavagut?"

Taamaakkaluartoq aallarput, Marthalu Kalaallit Nunaanni inuuissiorpoq.

“Inuuissiorninni ullut nuannernerpaat ilagaat. Illoqarfimmiut tamarmik nalliuttorsiornermi peqataapput! Kikkut tamarmik pilluaqquaannga kalaallisullu inuuissiortunut erinarsuut atorlugu.”

Angerlareernermi kingorna Kalaallit Nunaat eqqartortaqaat. Oqaluttuaallu ikinngutaasa akornanni soqutiginnilersitsipput.

"Inuit oqartarput 'nalugaluarpara tassungartoqarsinnaasoq, isumaqarlunga sikuinnaviusoq!' Kalaallit Nunaat amerlasuunut ulloriarsuartut allatut ippoq, taamaammallu soqutiginarneruleqqalluni.”

Kalaallit Nunaat amerikamiut amerlanerit eqqarsartaasaanni nunarsuup assigani ilaanngilaq, Kalaallit Nunaalli pillugu ilisimasaqarneruleriartortillutik alutorileriartuinnavittarpaat.

”Sumiiffiit ilaat qanoq isikkoqarnissaat ilisimakannerneqartarpoq. Kalaallit Nunaalli eqqarsaatigalugu takorlooruminaatsinneqartarluni. Tikitassat amerlanersaat qanoq innissaat ilimagereerneqartarput Kalaallit Nunaannulli tunngatillugu taamaannginnami. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit akornanni aqqusineqannginnerat inuit tupaallaatigiuaannarpaat!”

Justin Martha Lublinerillu aasaru sussanerlutik pilersaarusiulereerpaat.

"Tikinnikuusatsinni tikeqqikkusussinnaasatta ilagaat, taamatullu misigisarnerput akuttuvoq. Soorunami tikeraarnikuusatsinnut amerlasuunut uteqqikkusuttarpugut, Kalaallit Nunaalli eqqarsaatigalugu pimoorupparput! Soorunami Kalaallit Nunaannukaqqissaagut arferit, Nuup Kangerluanut asiarneq seqerngullu kaaviinnarfiani kalattoorneq!”

Jesper: Takornariaqarneq periarfissallu nutaat

Jesper Ørakerip Greenland Escape aamma Greenland Excursions, Nuummi takornarianik sullissinermik angallassinermillu suliaqartut, ingerlappai. Mittarfik nutaaq allannguingaatsiassaaq, suliffeqarfiutaalu illoqarfimmi bussit mittarfimmut ingerlaartut siulliit qanittukkut aallartissavai.

“Siornatigut misilikkaluarparput, timmisartulli Dash 8-t ilaasui ikippallaarmata aningaasatigut silatusaarnerunngilaq. Timmisartulli nutaat atorlugit, ilaasut 30-niit 300-nut amerlinerini, tikittunik angallassisalernissaq allarluinnaavoq.”

Jesper Ørakerip takornariaqarnerup allanngujaatsunngornissaa qilanaaraa, tamannami nunaqavissunut takornarianik ukioq kaajallallugu angallassisarnissamik atorfeqartitsisinnaanermik kinguneqassammat.

"Takornariat kisimik pineqanngillat. Tamanut pitsaanerusunik periarfissaqalernissaq pineqarpoq – assartuinermiit pisiniarfinni nioqqutissanik nutaanik amerlanerusunik peqalernissamut. Takornarianut uagutsinnullu maani najugalinnut iluaqutaassapput", oqaluttuarpoq, nangipporlu:

"Neriuppugut takornariat aningaasatigut isaatitsissutaanerulerpata neriniartarfinnut, misigisassanik neqeroorutilinnut allanullu annertunerusumik tunngavissaqalersitsissasut. Tamannami nunaqavissut iluaqutigisinnaasaannik aamma amerlanerulersitsissammat."

Mittarfik nutaaq nunarsuup sinneraniit Nuummut tikeriaannanngortitsinerata saniatigut Nuummiut aamma nunarsuarmut ammaanneqassapput. Nuummiullu amerlasuut angalanissaminnik qilanaartut assigalugit Jesper Øraker qilanaarpoq:

“Nuummiunut nunarsuaq qaninnerusunngussaaq, taamaattumik ilimagaara inuit amerlanerusut angalasalissasut, billitsimmi akikillinissaat naatsorsuutigineqarmat. Imminut eqqarsaatigalunga Danmarkimut ikinngutinnut katittooriarsinnaanera ajornannginnerulissaaq, tassa siumut utimullu billitsit 10.000 koruuneqarunnaarlutik 3.000 koruuneqarpata."