- Ullumikkut siunissaq nalinginnaasumi nalorninarnerutillugu suliffeqarfimmik ingerlatsineq ajornakusoorpoq, aningaaserivimmi Grønlandsbankenimi pisortaq Martin Kviesgaard Sermitsiamut oqarpoq, paasiniaanitsinni ulluni makkunani Kalaallit Nunaata siunissaanut piffiit nalorninartut nunatsinni suliffeqarfiit qanoq sunnerneqarsimanersut.
Suliffeqarfinnik aqutsisut
siunissami periarfissanut nalunartunut naliliissapput periarfissanut
nutaanut aningaasaliissanerlutik imaluunniit utaqqimaassanerlutik
imaluunniit annikilliliissanerlutik suliffeqarfiup aningaasaqarnera
qulakkeerniarlugu siunissamilu pisussanut assigiinngitsunut
piareersaalluni.
- Ullumikkut siunissaq nalinginnaasumi nalorninarnerutillugu suliffeqarfimmik ingerlatsineq ajornakusoorpoq, aningaaserivimmi Grønlandsbankenimi pisortaq Martin Kviesgaard Sermitsiamut oqarpoq, paasiniaanitsinni ulluni makkunani Kalaallit Nunaata siunissaanut piffiit nalorninartut nunatsinni suliffeqarfiit qanoq sunnerneqarsimanersut.
ANINGAASALIINISSAMUT QINERSINEQ UTAQQINEQARTOQ
USA-p
inissisimaneranut atatillugu Sulisitsisut aningaasaliiniartut ilaanniit
oqariartuuteqarput, tassalu pisarnertut iliornissami, tassalu maannakkut
Kalaallit Nunaanni suliaqarnermut sunniuteqanngitsoq.
Inuussutissarsiuteqartut
aperisimavavut, maannakkut qinersinissaq USA-llu soqutiginninnera Kalaallit
Nunaanni aningaassaliinernut sunniuteqarnersut.
– Kalaallit
Nunaanni politikkimut tunngasut ilungersunarnerupput. Takuarpummi januaarimi
Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlateqatigiiffiit piginneqataassutaat
pingasoriaatinngortut, Trumpip ernera nunatsinnut tikeraarmat, Christian
Keldsen oqarpoq nangillunilu, nunarsuarmi allanik aamma pisoqartoq Kalaallit
Nunaannut attuumassuteqanngitsunik sunniuteqaqataasunik. Assersuutigalugu
aatsitassarsiortuni nalinginnaasunik aningaasaliissutinik pissarsisinnaaneq.
– Qineqqusaarnerit
sungisimavavut, apeqqutit pingaarutillit soorlu namminiilivinnissaq
qitiutinneqarluni. Maannakkulli ima isikkoqarpoq nunarsuarmiut
qisuariarnerullutik.
– Tamannali
aamma ilaatigut aningaasaleerusussutsimut pingaaruteqarsinnaavoq, sulisussanik
pissarsiornermut taamaalillunilu initaarniarsinnaasut, inuillu inissianik
pisiniartut ilaallu ilanngullugit, oqarpoq.
Nalinginnaasumik
isumaqartoqarpoq maannakkorpiaq sanaartorneq annikillisoq. Sulisussanut
inissianik attartortittakkanik pisariaqartitsineq annikinnerusutut
isikkoqarpoq, ilaatigut sanaartornerit annertuut arlaqartut naammassinerisa
kingunerisaanik, nutaallu utaqqineqarlutik maannakkut ernumanermik
peqquteqartumik kinguartinneqarlutik. Maannakkorpiaq inuiaqatigiinni
tusatsiakkat malillugit inuiaqatigiit maannakkorpiaq pisinissartik utaqqivaat
qinersineq peqqutigalugu, ilaatigut USA-mut atatillugu nalornisoqarneratigut.
Christian
Keldsen tamanna pillugu oqaaseqarnianngilaq oqarlunili:
Kalaallit
Nunaata aningaasaliiffissatut tusaamaneqarnera annermik ilungersunarpoq
uranimut inatsit, takornariaqarnermut inatsit kingullertigullu nunanit
allaneersut pigisanik ataavartunik pisisinnaanerat pillugu oqaaseqaatinit.
Maannakkullu qineqqusaarnermik akooraanni, allaanani avissaarnissaq qaninnerulersoq, taamaalilluni arlallit qinersinerup
inerneriumaagassaa utaqqillugu, kikkullu naalakkersuisunngussanersut, Christian
Keldsen oqarpoq.
Inatsisit atuuffii nalornineqartut
Isumaqarpoq
Kalaallit Nunaata aningaasaliiffissaqqinneranut peqqutaasut ilaat suli
innarlerneqarsimanngitsut, maannakkorpiarlu pisut
nalorninartunngortitsisinnaasut.
– Assersuutigalugu
Danmarkimut attaveqarneq isumalluutigineqarpoq kiisalu Danmarkip Kalaallillu
Nunaata akornanni akisussaaffiit agguataarnerat. Minnerunngitsumillu ima
pisoqariaannaalluni inatsisit atuuffianni (Kalaallit Nunaat/Danmark)
aningaasaliisoqarsinnaalluni allamili aningaasaliisimalluni, USA assersuutitut
taaneqarluni, tamannali maanga killilerneqarsinnaanani, Christian Keldsen
naliliivoq.
Suliffeqarfinnik aqutsisut
siunissami periarfissanut nalunartunut naliliissapput periarfissanut
nutaanut aningaasaliissanerlutik imaluunniit utaqqimaassanerlutik
imaluunniit annikilliliissanerlutik suliffeqarfiup aningaasaqarnera
qulakkeerniarlugu siunissamilu pisussanut assigiinngitsunut
piareersaalluni.
Kviesgaardip oqaatigaa
januaarip aallartinneraniilli tamanna pillugu tusagassiortorpassuit
saaffiginnissimasut.
- Amerlanertigulli oqaaseqarneq ajorpugut.
Illuatungaatigut
aningaaseriviup sullitai 2024-mi ingerlalluarsimapput,
Grønlandsbankenimilu takusinnaavarput ukioq manna pitsaasunik
naatsorsuuteqassasut. Aappaatigut Trumpip oqariartuutaasa Kalaallit
Nunaat siusinnerusukkut misilissimanngisaannakkatsinnik
sunnersimavai.
Aningaaseriviup
naliliinera pingaaruteqarpoq, aningaasaqarnerup qanoq inneranik
tamannalu qanoq innuttaasunut, suliffeqarfinnut pisortallu
aningaasaqarnerannut sunniuteqarnersoq paasisaqarfiulluarmat.
Siunissami pisinnaasut
Trumpip Kalaallit Nunaat
pillugu oqaatigisai qinersinissarlu nalorninartorsiortitsipput.
Aningaaseriviullu siunissami pisinnaasut assigiinngitsut
misissorlugit pisinnaanerat kingunerisinnaasaalu nalilersorpai.
- Ilaalli ima takorluugaqarpasitsigaat oqaaseqarfigiumanatigit. Akerlianik pisinnaasut uagutsinnut pilersaarusiorluarnissamut kaammattuutaasinnaapput, aningaaserivimmi pisortaq oqarpoq.
Pisinnaasunik
tigussaasunik oqaaseqarnissaq aningaaserisumit
mianersuutigineqartarpoq, eqqoriaanerusinnaammata
peqquterpassuaqarsinnaallutillu. Aammali maleruagassaqarpoq
suliffeqarfik pappilissat nalillit allattorsimaffianiittoq soorlu
Grønlandsbanken qanoq nalunaaruteqarsinnaanersoq
nalunaaruteqartariaqarlunilu.
Kalaallit Nunaat
namminiilivissimasoq pisinnaasut ilaattut misissorpisiuk?
- Sukumiisumiunngitsoq, tamannalu immaqa tupigineqarsinnaavoq. Siullertulli tamanna qanoq isumaqartinneqarnersoq nalunarpoq. Naalagaaffeqatigiit iluaniippa nammineq inatsiseqarneq tunngavigalugu kiisalu ”pineqartilluta ilaassaagut” tunngavigalugu, taava tamanna pisinnaasut ilagaat, namminiilivinneruppalli naalagaaffeqatigiit avataaniittoq sivikitsumillu, taava tamanna allaavoq. Ingammillu ullumikkutut suleqatigiinnernut aningaasaqarnikkut allatigullu periarfissat ilaatinneqanngippata, Martin Kviesgaard nassuiaavoq
Pisinnaasoq pitsaasoq
Aappaatigut isumaqarpoq
USA-p, EU-p Danmarkillu soqutiginninnerulernerat pisinnaasutut
pitsaasutut isigineqarsinnaapput.
- USA-mik EU-millu suleqateqarnerulerneq aningaasaliinernik pilersitsisinnaavoq, oqarpoq isumaqarluni Danmarkimik pitsaanerusunik naligiinnerusumillu suleqatigiilernissamut maannakkorpiaq matu qiversimasoq.
Isumaqarportaaq
orniginaraluartoq toqqissisimannginnerup annikinnerulernissaa,
saniatigullu Kalaallit Nunaat USA-mik, EU-mik Danmarkimillu nutaamik
ineriartortumillu suleqateqarnerulerluni.
- Tamanna innuttaasut annilaanganerannik nalorninerannillu annikillisaataassagaluarpoq, Kalaallillu Nunaanni aningaasaliiinissaq ajornannginnerulersillugu, tassaagaluarpat inuit inissianik pisinerat, aatsitassarsiornermut aningaasaliinerit imaluunniit takornariaqarnermik piorsaaneq, Martin Kviesgaard nassuiaavoq.
Ataatsimoortariaqarpugut
Tamanna pisortatut
qanoq malugiviuk?
- Akunnitsinni attaveqatigiinnerusariaqarpugut. Ataqatigiilluta tapersersoqatigiillutalu isumaliutigalutigulu Kalaallit Nunaat aqagu aamma atassanersoq. Ernumanerusoqartariaqanngitsoq isumaqarpunga, kisianni soorunami sunniuteqarpoq.
Danskiuneq
kalaaliunerluunniit pillugu oqallinnermi Martin Kviesgaard
isumaqarpoq suut tamarmik imminnut taputartuuttut.
Aningaaserivimmi
ilisimaarineqarpoq suliffiullunilu suliffeqarfiunissaq danskinut
kalaallinullu tikilluaqqusisoq ataatsimoorlunilu
piorsaalluni,tamannalu ulluinnarni aamma annertuumik
kaammattuutaalluni.
- Nalorninerlu Kalaallit Nunaanni tamanut sunniuteqarpoq, tamannalu iluaappoq. Maannakkut immikkuullarippoq, naak siusinnerusukkut nalornineq misilissimagaluarlutigu.
Naliliineq
aningaaseriviup iliuusaannut pingaaruteqarpa?
- Oqarsinnaavugut pisarnitsitut sullitatsinnut saaffiginnittartugut. Aamma isumaqarpunga inuppassuarnut inuiaqatigiinnullu aalajaatsutut pingaarutilimmik inissisimasugut. Kisianni soorunami aamma upalungaarsartarpugut.
Tamanut
isumannaassaagut
Trumpip
oqariartuuteqaqqinneratigut nalornineq annertusippat imaluunniit
arlaanik pisoqarpat Kalaallit Nunaat Brexititutilisillugu, taava
aningaaserivik pisinnaasani tamaat aningaasaatinik isumannaarissaaq,
nalorninermut akiuutaasinnaasunik.
Maannakkut pisut
aningaasaliinernut qanoq sunniuteqarpat?
- Maannakkorpiaq oqaatigiuminaappoq nalorninerli aningaasaliinernut pitsaasuunngisaannarpoq. Isumaqarpunga tamanna takornariaqarnerup piorsarneranut ajoqutaanngitsoq. Akerlianilli. Aatsitassanut aningaasaliinerit nalorninarput, takuneqarsinnaalernerannulli aamma sivisunerusarpoq, EU-lli USA-llu pisariaqartitsinerunerat pitsaasuusinnaavoq, igammik Kalaallit Nunaanni tunngavissat ersarinneruppata, Martin Kviesgaard naliliivoq.
Naalakkersuinermik
sulialinnut kissaateqarpit?
- Kalaallilli Nunaata pisiarinissaanik Trumpip oqariartornera annertuumik nalorninartorsiortitsivoq,naak ullumikkut eqqarsaataanerugaluartoq, suliassaassaarli arlaani nalorninermik ernumanermillu annikillisaasussamik katersuuffeqarnissaq.
