Umiarsuit takornariartaaterpassuit ukioq manna aamma Kalaallit Nunaata sineriaanut tikerassapput. Rekortileeqqittoqaratarsinnaavoq.
- Umiarsuit takornariartaatit 2025-mi tikittussat maannakkut 720-t missaanniittut Cruise Call-itsinnut allattorsimaffitsinniipput. Allattorsimaffik nittartakkami takuneqarsinnaallunilu nutarterneqartuarpoq, Visit Greenlandimi pisortaaneq Anne Nivíka Grødem AG-mut oqarpoq.
Umiarsuit umiarsualivinnut tulakkaangata pisiniarfiit, neriniartarfiit, sutorniartarfiit takornarianillu sullissisut kaaviiaartitaat qaffattarput.
Taamaalillutil toqqaannartumik isertitaqarnerit nutaat qulakkeerneqarput.
Kommunit umiarsuarmik takornariartitsisartut ataasiakkaat avatangiisinut aserfallatsaaliuinermullu annerpaaamik 50 koruuninik akiliuteqartarnissamut nutaamik periarfissinneqarput, tamannalu „aningaasat annikitsut amerlasuut annertusiartortarnerat“ tunngavigalugu kommunit karsiannut tapiissutaalluarsinnaasarpoq. Illoqarfiit pingaarnersaanni kommunimit kisitsisit tamanna takutippaat.
Kommuneqarfik Sermersooq siorna 2.595.000 koruuninik isertitaqarpoq, tamanna naatsorsueqqissaarnermi nutaami kommunimi qinikkanut saqqummiunneqaqqammersumi takuneqarsinnaavoq.
Nuuk isertitaqarnerpaagami 1.967.750 koruuninik isertitaqarpoq. Tulliupput Ittoqqortoormiit 321.300 koruuninik isertitaqartut, Paamiut 259.800 koruuninik Tasiilarlu 46.150 koruuninik isertitaqartut.
Aningaasat taakku kommunimi Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliap ilaatigut Paamiuni Ittoqqortoormiinilu takornarianik angallassinermik pikkorissaanernut, tammajuitsussarsiniarluni piniartitsisarnermut pikkorissaanernut, Ikkatsip eqqaani sissiukkami majuartarfissualiornermut kiisalu Nuummi suliniutinut, ilaatigut tamanut ammasumik perusuersartarfiit pitsaanerulernissaannut, Kapisillit kangerluani puttasuliornermut aamma Nuuk Food Festivalimut Snow Festivalimullu illuaqqanik pisinermut atorneqarumaartut oqaatigaa.
Akitsuutit nutaat illoqarfinni nunaqarfinnilu ukiumoortumik iluarsaaqqinnerit takornarianut najugaqartunullu iluaqutaasut aningaasalersornissaannut iluaqutaassapput.
Aningaasatigut iluaqutaangaanngikkaluarpoq.
Takornariaqarneq inuiaqatigiit aningaasaqarneranni pingaaruteqarluinnartoq angallannikkut takornariaqarnikkullu isertitaqarluartuuvoq.
Ukioq aatsaat taama takornariaqartigissangatinneqartoq
2025-milu USA-mit Europamillu toqqaannartumik timmisartuussinerit nutaat sunniutaat aatsaat takulerutsigit timmisartuussineq qanoq issava?
Tusagassiutinimi eqqartorneqarluarpugut.
Nuummi mittarfik nunanit tamalaanit tikinneqarsinnaasoq ammarneqarmat Kalaallit Nunaat nunanit allanit aatsaat taama sammineqartigaaq. Ilaatigut New Yorkimiit toqqaannartumik timmisartuussisalernissaq nunani allani aviisinit nittartakkanillu untritilikkaanit allaaserineqarpoq.
Donald Trumpillu nalunaarutai tusagassiuutitigut allaaserineqarnerit amerlisingaatsiarlugillu soqutigineqarlualernermik pilersitsipput.
Visit Greenlandip pisortaanera naapertorlugu tusagassiuutitigut kaaviiaartitat takornarianut qanoq sunniuteqassanersut maannakkut siulittuutigiuminaappoq.
- Kalaallit Nunaat nunarsuarmi tusaamaneqarnerulersimasoq qularutissaanngilaq. Tamanna digitalikkut attaveqaatitsinni qisuariaatinit erseqqippoq. Misissuisimanerput kingulleq naapertorlugu nunarsuarmi niuerfinni soqutiginninneq annertusiartortoq aamma uppernarsaataavoq. Ingammik Amerikamiut soqutiginninnerupput, Anne Nivíka Grødem nassuiaavoq.
Visit Greenlandip misissuinera, “Kalaallit Nunaat nunanit tamalaanit sammineqartoq”, takornarialerisut 67-it, tassa nunami takornarialerisut affaat sinnerlugit, akissutaannit tunngaveqarpoq.
Takornarialerisut 81 procentii nunanit tamalaanit soqutigineqarnerulersimapput: 58 procentit nittartakkatigut attaveqaqatigiittarfinni malinnaavigineqarnerulersimallutik, ilaatigut nuannarineqarnerullutik, oqaaseqarnerusuullutik allagarsisarnerusunngorlutillu nalunaarput. 44 procentit nittartakkaminnut alakkarterinerit — ingammik USA-meersut 64 procentit Europamiullu 36 procentit - amerleriarsimasut maluginiarpaat.
Qujanartumillu soqutiginninnerinnaanngilaq:
Inniminniinerit amerleriarsimasut takornarialerisut 75 procentii nalunaarput Annikitsumik amerleriarsimasut 46 procentit nalunaarput, 21 procentit annikitsumik amerleriarsimallutik, 8 procentillu malunnaatilimmik amerleriarsimallutik. Allannguuteqarsimanngitsut 25 procentit nalunaarput.
Sila apeqqutaasoq
Ukioq manna takornariaqarnermut – taamaalillunilu suliffissaqartitsinermut inuiaqatigiillu aningaasaqarneranut – isumalluarnarpoq
- 2025-mi suna pissanganarnerpaassasoraajuk?
- Pissanganartorpassuaqarpoq. Ilaatigut timmisartukkut aqqutit nutaat takornarianik amerlanerusunik qanoq kajungilersitsisinnaanersut. Timmisartukkut aqqutit nutaat nunap iluani angallannermut pioreersumut ilanngunneqarnissaat pingaaruteqarnerpaassaaq, taamaalilluta takornariat nunatsinnut tikinnissaat Kalaallit Nunaannilu ornigassat amerlanerusut misigisinnaanissaat qulakkeersinnaaniassagatsigu.
- Tamanna angussagaanni assigiinngitsorpassuit sunniuteqassapput – angallannikkut periarfissat ataqatigiissarneri nittarsaassinerlu, najukkami ingerlatsisut, takornariat Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik amerlanerusunik misigisaqarnissaannik qulakkeerinnittuusut, suleqatigiinneri. Tamakku tamarmik angalanermik misigisassanik ataqatigiissunik pilersitsinissamut, takornarianut sumiiffinnit aalajangersimasunit siammasinnerusumik, tikeraallu nunatta assigiinngitsorpassuarnik peqarneranik paasisaqarnissaannik periarfissiisumik, pingaaruteqarput, Anne Nivíka Grødem akivoq.
Aamma silassaq nakkutigissavaa. Silagikkaangat takornariat nuannaarnerusarput. Takornarialli amerlanersaasa Issittumi silap allanngorartuaannarnera piareersimaffigisariaqarpaat, silallu allanngorartuarnera misigisamut ilaalluni angalanermi eqqaamasanik soqutiginartunik pilersitseqataasarpoq.
- Ukiuni kingullerni sumiiffinni amerlasuuni aasakkut siallertarlunilu anorlertarpoq, Kujataanilu sikorsuaqartarnera takornariaqarnermut sunniuteqarpoq. Silap qanoq innissaa ilimagineqarsinnaanngilaq, uagullu nunaqavissuugatta tamanna tunngavittut atugassaavoq – soorlu oqartoqartartoq „sila naalagaavoq“, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.
- Sila aqussinnaanngikkaluarlugu qanoq ililluta iliuuseqarfigisinnaanerlugu aqussinnaavarput, takornarialerinermillu inuussutissarsiuteqartut qanorluunniit pisoqaraluarpat tikeraat nuannersumik misigisaqartinniarlugit naleqqussarnissaminnut sungiussimasut takunikuuara. Sunaluunniit pilersaarutaanngitsumik ingerlagaluaraangat puigunaatsunik misigisaqartitsinissaminnik sungiussisimasuupput, oqarpoq.
Takornariat quliugaangata qulingiluat
Visit Greenland Qaqortumi, nunatsinni umiarsuarnik takornariartaatinik tikinneqarnerpaasartut ilaanni, takornariartitsisarsinnaanermik aamma misissuisimavoq. Kujataani takornariat amerlanerpaartaat ullumikkut umiarsuarnik takornariartaatinik tikittartuusut misissuinermi atuarneqarsinnaavoq.
Kujataani umiarsuarnik takornariartaatinik angalasut 2022-miit 2023-mut 85 procentimik amerleriarsimapput – Qaqortumi katillugu 70 procentimik amerliarsimallutik. Umiarsuarnik takornariartaatinik angalasut 2023-mi katillugit 47.000-t missaanniittut Kujataanut tikeraarsimapput.
- Umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartut takornarianut nunamiittunut 5.000-it missaanniittunut ukiumut Kujataanut tikittartunut sanilliullugit nunap ilaani takornariartartut 90 procentiisa missaanniipput, misissuinermi tamanna eqikkarneqarpoq.
Aammattaaq umiarsuit takornariartaatinik takornariartut angalanerminni annikitsuinnarmik aningaasartuuteqartartut ilisimaneqartoq eqqumaffigeqquneqarpoq.
Visit Greenlandip nalunaarusiaa “Nunatta nunat tamalaat akornanni ukkatarineqarnerulernerata takornariaqartitsinermut sunniutaa” 2024-meersoq naapertorlugu umiarsuarmik takornariartaammik angalasut angalanerminni unnuinermi neriniartarfinnilu agguaqatigiissillugu inummut ataatsimut 360 koruuninik atuisarput.
Taamaammat umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisarneq nunami takornariartitsisartut ikinnerugaluartut amerlanerusunik aningaasartuuteqartartut misigisaannik ajoqusiinnginnissaq qanoq aaqqissuunneqarsinnaanersoq ajornartorsiutaalerpoq.
Qaqortumut tikittut 2024-mi aasakkut 65-iupput. Aggustimi ullut tamangajaasa tikittarput — ilaannikkut ullormi ataatsimi arlallit tikittarlutik.
- Nioqqutissat ineriartortinneqarneranni neriniartarfiit umiarsuarnik takornariartaatinik talittarfinniittoqartillugu nalinginnaasumik kiffartuussiunnaartarnerat nalinginnaaleraluttuinnarpoq. Piffissani taakkunani neriniartarfiit tamakkiisumik atorneqarnissaat qulakkeerniarlugu ’Greenlandic Tasting’-imik immikkut ittumik neqerooruteqartarput, Visit Greenland pisinnaasaqarnermik misissuinermini ilisimatitsivoq.
