Siunissami nukissiuutit

Nunatta isorartunera, anorimit nukimmik pilersuisinnaanera imermillu minguitsumik naammattorsuarnik peqarnera pissutigalugit, siunissami nukissiornermut tunngatillugu inuit amerlanerit avannamut isigilersimapput.

Power-to-x-imik taaneqartartut tassaapput teknologiit assigiinngitsut elektrolyse atorlugu anorip erngullu brintinngortinneqarnerannit aallaaveqartut. Brint toqqaannartumik ikummatissatut atorneqarsinnaavoq, silaannaalluunniit kvælstoffia atorlugu ammoniakiliornissamut CO2-milluunniit, assersuutigalugu biogasimik illulianit nukissiorfinnilluunniit metanoliliornissamut timmisartunullu ikummatissiornissamut atorneqarsinnaalluni.

– Power-to-x-it eqqartorneqartillugit amerlanertigut brintimik imermillu ikummatissamik pilersuineq pineqartarpoq. Power-to-x-imik Kalaallit Nunaanni pilersitsinissamut erngup nukinganik nukissiorfiit tunngaviusinnaapput, tassami dieselip benziinalluunniit ullumikkut eqqussorneqartartut aluminiumik tunisassiornermik taarserneqarsinnaalluarmata. Tunisassiattaaq immikkut ittut soorlu magnesia, titanium ammoniakiluunniit atorneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni anorisaaterujussuarnik pilersitsinissamik isuma aamma sianiilliornerunngilaq, Peter Christian Kjærgaard Vesborg, DTU-mi fysikkimik ilisimatooq, Future Greenland pillugu ataatsimeersuarnermi ukioq manna oqalugiartussanut ilaasoq, oqarpoq.

Silarsuarmi nukissamik pisariaqartitsineq 

– Inunnut qulinut imaluunniit inunnut 10.000-inut nerisassiornissamik igasumut piumasaqarneq assigiinngilluinnarpoq. Nukissiornermullu aamma sunniutaanut tunngatillugu taamaapportaaq. Inuilli taakkua akuleruteqqajaasinnaasarpaat. Taamaattumik nioqqutissat assigiinngitsut qanoq nukimmik atuitiginersut, nukillu taanna qanoq pilersinneqarsinnaanersoq oqaluttuarerusuttarpara, Peter Christian Kjærgaard Vesborg oqaluttuarpoq.

Assersuutigalugu mobili 1 watt-imik atuisarpoq, illuli nalinginnaasoq unnuakkut kiassassagaanni 10 kW-it timmisartullu tingisinnerinut 120 mW-it atorneqartariaqarput. Innaallagiaq ukiumut 24 GW-it missaat Danmarkip atortarpaa, nunarsuarlu tamakkerlugu innaallagiaq ukiumut 18 TW-t missaat atorneqartarpoq.

Nukinnik assigiinngitsunik ataqatigiissitsineq Inuiaqatigiit amerliartornerat, atuinerup annertusiartornera tamatumalu kingunerisaanik nukissiuuteqarnerup annertusiartornera eqqarsaatigalugit, siunissami nukissiuuteqarnerup pilersaarusiornerunissaa atorluarnerunissaalu pisariaqarluinnarpoq. – Ukiuni aggersuni nukimmik atuinerput annikinnerulissanngilaq. Nunarsuarmilu pisariaqartitsineq matussuserniarlugu nukiit assigiinngitsorpassuit ataqatigiissinneqartariaqarput, power-to-x-ilu atulertariaqarparput.

Ukiup ingerlanerani allanngorartartut 

Nunatta immikkut issusia tassaavoq aasakkut ukiukkullu silap allanngorartuarnera, taamaattumillu nukissiorfik immaqa ukiup ilaannaani atorneqarsinnaavoq. – Tamanna ajornartorsiutaasariaqanngilaq, tassami elektrolyseqarfiit amerlasuut iluarsaanniarlugit, misissorniarlugit assigisaannillu suliariniarlugit matusarneri iluaqutaasarmat. Teknikkikkullu ineriartornerup kingunerisaanik nukissiuutinik pilersuineq siammarterneqarsimavoq nukissiorfiillu angivallaarunnaarlutik, Peter Christian Kjærgaard Vesborg oqarpoq.

Najukkami piginneqataaneq 

Danmarkimi anorisaatit najukkami innuttaasunit pigineqarnerat misilinneqarsimavoq, Peter Christian Kjærgaard Vesborgillu aamma Kalaallit Nunaanni „power-to-x“-imik periuseq taama ingerlanneqarsinnaanera eqqarsaatigaa. – Soqutigisaqaqatigiinneq pissanganartuuvoq assigiinngitsorpassuartigullu ingerlanneqarsinnaalluni. Inuit najukkamiittut piginneqataatillugit pimoorussisoqarnerpaasarpoq, piginneqataassutsilli niuerutigineqarneri siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu unammillernartuusinnaalluni. Kommuni piginneqataasinnaavortaaq, kikkullu tamarmik iluaqutiginninnerinik tamanna kinguneqarsinnaavoq, innuttaasulli ataasiakkaat qanoq pissarsissanersut aamma takussaannginnerussaaq. Qanorluunniit pisoqarpat, najukkami innuttaasut aningaasatigut iluaqutiginnissinnaanerat pingaaruteqarpoq, Peter Christian Kjærgaard Vesborg oqarpoq, Kalaallit Nunaannilu innaallagissersorneqarsinnaasut tamaasa innaallagissersortariaqarnerarlugit. 

– CO2-mik aniatitsinerup annikinnerulernissaa aammali assersuutigalugu angerlarsimaffiup pitsaanerusumik kiassarnissaa, biilillu innaallagiatortut biilinit benzinamik dieselimillu ikummatissaqarnerusunit aningaasartuutaannginnerunerat pineqarput. Power-to-x akoorutissiorsinnaavortaaq, uuliamik aamarsuarnillu, silap pissusianut ajoqutaasunik, atuinerup annikillisinnissaanut iluaqutaasinnaasumik.