– Taamaanngippat tamatta ajorsassaagut

– Allatut ajornaqaaq, sineriassuatta inoqartuarnissaa qulakkiissagutsigu illoqarfinnik nunaqarfinnillu inerisagassatsinnik toqqartuinissarput allaqqussinnaanngilarput. SIK-p siulittaasua Jess G. Berthelsen maajip aallaqqaataani oqalugiaammini taamatut oqariartuuteqarpoq.

– Illoqarfiilli nunaqarfiillu allat pakatsisimassappat?

– Iliuuseqanngikkutta, taamaatitsiinnaruttalu, Nuuk, Ilulissat Sisimiullu kisiisa pinnagit illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik pakatsissapput, Jess G. Berthelsen Sermitsiamut oqarpoq.

– Paqumisunneq qaangerluartarparput, kisianni G-60-ip, nunaqarfiit matuneqarnerini Qullissanilu pisimasut ukiorpassuit qaangiukkaluartut nunasiartortarneq pillugu oqaloqatigiinneq suli ajornakusoorpa?

– Oqallinneq uannut ajornanngilaq, ineriartornermi ullumikkut takusinnaasarput ulorianartorsiortitsinngilaq. Innuttaasut ikiliartorput, nunaqarfinniinnaanngitsoq illoqarfinnilu amerlanerniinnaanngitsoq, nunamili tamarmi, tamannalu isumaga malillugu unammilligassatsinnit tamanit annersaavoq. Ineriartorneq unitsinniarlugu aningaasat kaasarfimmiunit kaasarfimmiunut nuunneqartarnerat pinnagu nutaanik isertitaqarnissaq pisariaqarpoq. Nunami matumani aalisarnerup, takornariartitsinerup aatsitassanillu piiaanerup ineriartortinnissaannut periarfissarpassuaqarpoq, nunaqarfinni illoqarfinnilu, periarfissalli tamakku sumi tamani nassaassaanngitsut nassuerutigisariaqarparput, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

Ajornakusoortoq, pisariaqartorli

Inuit Ataqatigiit folketingimut ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz aamma nunasisarnerit pillugit oqallinnissamut sapiissuseqarpoq, naak tamanna oqallisigineqarnerusinnaagaluartoq.

– Ukiut arlallit ingerlaneranni illoqarfinnit mikinerusunit illoqarfinnut anginerusunut kingusinnerusukkullu Danmarkimut nutsertoqartarnera takusimavara, nutsernerlu tamanna aaqqissuussaanikkut ajornartorsiutaavoq, inuit ikinnerunerisigut najugaqarfiit tamarmik pisariaqartitaannik isumaginninnissaq ajornakusoornerulermat, Aaja Chemnitz Sermitsiamut oqarpoq.

– Folketingimut ilaasortaaninni tamanna erseqqissartarpara, pissutsimmi taama ineriartulersimanerannut pissutiviusut paasiumallugit oqallisiginissaa pingaaruteqarpoq. Taamaammat aamma VIVE-mi nutsernermut pissutaasunik misissuinermik aallartitsivunga, taannalu pilersaarutit malillugit ukioq manna kingusinnerusukkut saqqummiunneqassaaq.

(VIVE tassaavoq isumaginninneq pillugu ilisimatusarfiullunilu misissuisarfik).

Aaja Chemnitzip Folketingimi Kalaallit Nunaanni najugaqarneq pillugu ukiut tallimat matuma siorna oqallitsitsivoq:

– Kalaallit Nunaanni najugaqargiit ullumikkut 80-ingajaasut ikinnerusariaqartut uanga isumaqarpunga. Illoqarfiit ineriartortinneqartariaqarput, nunaqarfiit ingerlalluartut attatiinnarneqartariaqarput, nunaqarfiillu allat pissusissamisoortumik matuneqassapput.

Oqaaseqaat taanna Kalaallit Nunaanni, aamma nammineq partiianit, assuarineqarpoq. 

Najugaqarfiit matuneqarnissaat Inuit Ataqatigiit politikkikkut siunertarinngilaat. Kikkut tamarmik sumi najugaqarniarnerlutik aalajangissallugu kiffaanngissuseqarput. Kinaluunniit pisinnaatitaaffimmik taassuminnga itigartinneqassanngilaq, partiip siulittaasua Múte B. Egede aqagunngunngitsorluunniit oqarpoq.

– Oqallinneq tamanna ajornakusoorpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq, oqallinnerli tamanna ukiuni kingullerni tallimani illoqarfinnut nutsertoqarnerujartornera nunatsinniillu nutsertoqarnerujartornera pissutigalugit ukiut ingerlaneranni pisariaqarnerulersimavoq.

Suliffissarsinissaq ajornakusoortoq

Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasa nutaat 2017-2025-mut atuuttut Nuummi (+2.444) aamma Ilulissani (+567) innuttaasut amerliartupiloorsimasut takutippaat, Qaqortumili, Sisimiuni, Uummannami Upernavimmilu innuttaasut ukiuni arfineq-marlunni kingullerni amerliartorsimanngillat. 

- Inuit tamarmik Nuummut nuunnissaat iluaqutaanavianngilaq; tatineqarneq tamanna nammassinnaanngilarput. Illoqarfiit nunaqarfiillu ineriartorfiusut aalajangersimasut siuarsarnissaat sulissutigisariaqarparput, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

– Nunaqarfinni illoqarfinnilu amerlanerni innuttaasut ikiliartuinnarnerat SIK-p qanoq malugaa?

– Sineriammi ilaasortagut ikiliartorput ilaasortallu nunaqavissut suliffissarsiornerminni ajornartorsiuteqaleraluttuinnarput. Nuummi suliffissarsiorneq nunaqarfinni 14-ini 50-it ataallugit inulinni suliffissarsiornermit ajornannginnerujussuuvoq. Ilaasortagut periarfissaqaleraangamik suliffissarsisinnaajuaannarput, kisiannili nutserneq aamma ajornartorsiuteqarpoq. Inuusuttut utoqqarnit nutsernerusarput, tamatumalu kingunerisaanik nunaqarfiit illoqarfiillu mikinerit utoqqarpassuaqalerlutik inuussutissarsiortukkillillutillu equngasumik innuttaqalertarput. Aammali ajunngitsortaqarpoq. Uagut kinguaariiusugut soraarnerussutisiaqalerpugut, tamannalu kinguaariinnut nutaanut periarfissaqalersitsivoq, taakkuli 1950-ikkut naalerneranni 1960-ikkut aallartinneranni inunngortunit ikinnerupput, aamma sulisussaaleqivugut. Maannakkut sumiiffiit ilaanni ilaatigut Asiap Kujataata kangianeersut sulisorissallugit pinngitsoorsinnaanngilagut.

– Unammilligassarpassuaqarpoq, aammali periarfissarpassuaqarpoq. Taamaammat nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq sukannersoq, ukiut tallimat, qulit 20-llu qaangiuppata inuiaqatigiit qanoq isikkoqarnissaanik kissaatigisatsinnik tikkuussisoq ujartorpara. Ullumikkut pisariaqartumik oqallittoqanngippat ukiut 50-it qaangiuppata nunami maani inoqarnanvianngilaq, Jess G. Berthelsen ernumavoq.

Tasiilaq avinngarusimasumiittoq

Ukiuni qulini kingullerni suliffissaaleqisut ikiliartuinnarput, illoqarfiilli nunaqarfiillu ataasiakkaat aningaasarsiornikkut ingerlalluarnermut ilaanngillat.

– Sumiiffinni avinngarusimanerusuni, ilaatigut Tasiilami, suliffissaaleqineq aalajangersimasunik suliffissaqarpallaannginneq pissutigalugu allannguuteqarpallaanngilaq, Suliffeqarnermut Naalakkersuisoq Bentiaraq Ottosen oqarpoq. Maanna suliffissaaleqisoqalerpoq - illoqarfinni nunaqarfinnilu amerlanerni appasissumik; Tasiilamili qaffasinnerujussuummat Tunumi innuttaasut immikkut eqqugaapput.

Naleqqameersup Gerth Mikaelsenip, nammineq Tasiilami najugaqartup, suliffissaaleqisut 11 procentiusut ikilisarnissaannut Naalakkersuisut ikiuinissaat piumasaraa.

Bentiaraq Ottosenip suliassat agguataarnerat tikkuarpaa: Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu namminersortut inuussutissarsiornissaannut pitsaasunik atugassaqartitsinissaq sulissutigaat, suliffinnilli nutaanik pilersitsinissaq pisussaaffiginngilaat.

Tasiilami 2.583-inik innuttaasoqarpoq — meeqqat, inuusuttut utoqqaallu. Suliffissaaleqisut juunimi 138-iupput; taakkunannga 75-it illoqarfimmi 63-illu nunaqarfinni tallimaasuni.