Aliasunnerup tusarningaartullu naapinnerat

Qullipippoq. Tagiariarlugu itisuumik anersaartorpoq. Puullaaqilaarpoq. Killitseqqavoq. Ajunngilaq.

- Pissangalaaginnartungaana, imminut saammarsarpoq.

Heidinnguaq Jensen 23-nik ukioqartoq siorna Naalakkersuisut kajumissaarutitut nersornaasiuttagaannik tunineqartoq, taalliortarlunilu erinniortarpoq. Unnugu erinarsoqatigiit “Uummannarmiuaqqat” peqatigalugit Nordisk Koncertkorip ukioq manna tusarnaartitsineranni peqataassaaq, tassani erinarsoqatigiit Kalaallit Nunaanneersut Tysklandimeersullu Johannes Brahmsip erinniarsualiaa “Ein deutsches Requiem” erinarsussavaat.

Tamatumunnga atatillugu inuit 50-it missaanniittut Tysklandimit nunatsinnut tikipput, Gerrit Jungelu tyskit suliniutaannik aqutsisuuvoq.

Uummannami meeqqat angerlarsimaffianneersut nipilersuutinik akunniliisarlutik piffissat kulturillu marluk nipilersornermikkut naapinneranni misigisaqartitseqataassapput.

Heidinnguaq eqqarsartupilussuuvoq.

Nuup qeqqani Ilinniarfissuup eqqaanut Qassimukarpoq. Unnugussamut kissassernertupajaaq erinarsoqatigiit Nunatsinneersut Tysklandimeersullu naalagiarnerut ipajaartumik erinarsoqatigissavai.

Pissanganera akunnerit ingerlaneranni sakkortusiartorpoq. Heidinnguup erinnat pingasut unnukkut atugassani tamaasa nammineq taalliaralugillu erinniarai.

Taalliai nuanniitsunik, maqaasinermik, siooranartunik inuunermilu misilinneqarnerit qanoq qaangerneqartarnerannik imaqartarput.

Nalunaaquttap akunnialuinnanngorput.

Itisuumik ilummut anersaarpoq, ajunngilaq, ajorunnanngilaq.

Heidinnguaq piareersarpoq. Annoraani ateriarlugu pinnersarpoq. Ulloq taassumunnga puigunaatsuuvoq. Erinnat ilaat unnugussamut erinarsornissamuinnaq sanasimavaa. Erinnamik amigaateqartut paasigamiuk allamik allaqateqarluni angalanermini erinniaraa. Erinnami qilaat atortussaavaa.

- Qilaat atortussanngorlugu aatsaavissuaq erinniorpunga. Pissangaqaanga. Erinarlu toqumut inuulluaqqusinermullu tunngavoq, Heidinnguaq Jensen oqarpoq.

Taannattaaq asasaminik annaasaqarsimavoq, taannalu ullumikkut eqqarsaatigaa. Erinnat aappaat unnummi erinarsugassaat “Maqaasivatsigit”-mik ateqartoq tassunga tunngavoq.

Itisuumik ilummut anersaarpoq. 

Killitsinnartoq

Minutsit qulit qaangiuppata aallartissaaq. Katuap isaariaa inunnik ulikkaarpoq. issiaviit amigarmata isiginnaartut ilaat nikorfasut allat issiapput.

Erinarsoqatigiit sassarlutillu scenemi sanileriiaallutik inissipput. Isiginerannit nammineq eqqarsaatiga taakkua aamma eqqarsaatigigaat malugisinnaavara: Kakkaak, inuppassuit.

Erinarsoqatigiit 70-inik inuttaqartut Johannes Brahmsip erinniarsua “Ein deutsches Requiem”, aliasunnerup toqullu nalaanni tuppallersaammik neriunnermillu Brahmsip nammineq paasinnittaasini naapertorlugu 1860-ikkunni erinniaa, danskisut erinarsorpaat.

Misigissutsit inersuarmi malunnarput. Erinarsoqatigiit nipaat ersarissut tusarnaartut misigissusiinut akuliupput, soorlulusooq misigissutsit nipilersukkat ersersikkaat.

Annaasaqarneq, aliasunneq taartorlu.

Heidinnguaq saarlerniit nikueriarluni guitarini tigullugu scenemukarpoq. Tusarnaariat saakkamigit inuit qanoq amerlatiginerat tupaallaatigaa. Torrak, eqqoqqissaarlugu.

- Tamanna eqqissinarisarpara. Nipilersoraangama inuit isiginissaat, taanna oqaluttuarpoq.

Guitari sarfatunngitsoq kisimi inersuarmi tusaaneqarsinnaalerpoq. Taannalu erinarsorpoq:

- Tappikaniipputit eqqissillutit, tappikanngaanniit takusinnaanerpitigut?

Erinaq “Maqaasivatsigit” aliasungaarnerup nipaatsumillu neriuuteqarnerup annertusiartuinnartup akornaniippoq. Inuunerup ingerlaqqinnerani.

Itituumik ilummut anersaarpoq.

Misigissutsit sakkortupput. Tusarnaartutut qimagussimasut eqqarsaatigaakka.

Misigissutsit soorlu maqaasineq, kipisaneq, annaasaqarneq akuersaarnerlu misigissusaapput.

Qilaat

Bang-bang.

Qilaat kulturip illorsuani akisuavoq.

Tumerparpaarujussuaq kalaallit qilaataannik taarserneqarmat erinaq asanninnilersaarut kalaallit ileqqutoqaannut akulerullugu nutaamik nipeqalerpoq.

Qilaatip katunnera qamuuna malugineqarsinnaavoq. Inngerneq qilaatersornerlu inuit ataqatigiinnerannut qanoq nukittorsaasarsimatiginera ingerlaannaq eqqarsaatigilerpara. Sunniutta kimittuvoq.

Erinarsoqatigiit “Uummannarmiuaqqat” erinarsoqatigiillu tusarneqisut unnuup ingerlanerani paarlakaallutik appisimaarput. Erinarli ataaseq tamarmiullutik atorpaat. Tønnes Kreutzmannip atugaa "Qujavunga".

Erinarsoqatigiit 70-init amerlanerusut “Qujavunga" atoraat takorlooruk. Wow.

Tusarnaartutut nuannaannginnermiit aliasunnermiillu qaamanermut, neriuuteqalernermut saammaassinermullu ikaarsaartippaanga.

Naajartorpoq. Heidinnguaq qujamasuppoq.

- Toqu aliasunnerlu pillugit tusarnaartitsineq qaqutigoortuuvoq, Heidinnguaq Jensen oqaluttuarpoq.

Oqiliallalluni qujamasunnerup qullilisitsinerat uluaatigut kuuppoq. Allarterpai itisuumillu anersaarluni. Tassa, qaangiuppoq.

- Iluatsilluartutut isigaara, pilluaqaanga attortisimaqalungalu. Erinarsortut nuannarineqarluartut malugisinnaavara, Heidinnguaq tusarnaartitsinerup kingorna killitsissimasoq oqarpoq.

Kulturikkut pisuunnguallattutut misigaanga. Nipilersukkat qanoq sunniuteqartigisinnaanerat paasivara immaqalu tuppallersarneqartutut.

Timera tasitsaariarlunga aniartorpunga. Nunarsuaq misigisassanik ulikkaartoq utaqqivoq - nuannersut ajornakusoortullu. Heidinnguup erinarsornerata sunniineratut qanigisama peqatigineri qujamasuutigalugillu pingaartittarnissaat eqqaamassavakka.

Itisuumik anersaarpunga. Qujanaq.