Inge Bisgaard Europami kingornussarsianut nersornaaserneqartoq
Europa-Kommissionip Europami Kulturikkut kingornussarsianut nersornaasiuttagamik 2025-mi nersornaaserneqartut nalunaarutigaat – nersornaaserneqartullu ilaat Kalaallit Nunaanneersuuvoq. Inge Bisgaard Kalaallit Nunaanni illuutit kingornussassat pillugit inuunermini suliniuteqarnerminut nersornaaserneqarpoq.
Inge Bisgaard Nuummi Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu 2011-miilli pisortaavoq.
Assi: Erik Jochumsen / Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Inge Bisgaard, Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortaq, Europamit nersorniarneqarpoq. Europami kulturikkut kingornussarsianut nersornaammik, EuropaKommissionip saqqummiuteqqammisaani, ukioq manna nersornaaserneqartunut ilaavoq.
Inge Bisgaardip kulturikkut kingornussassanut nersornaaserneqarnissaanut tunngavilersuutigineqartut imaapput:
– Inge Bisgaardip inuunini tamaat Kalaallit Nunaanni illut kingornussassatut toqqarneqartut, ilaatigut sumiiffiit ungasissumiittut silap pissusianut navianartorsiortut, sumiginnarneqartartut illersorneqarpianngitsullu, nalunaarsorniarlugit iliuuseqarsimavoq.
- Issittumi pissutsini ajornarsinnaasuni suliuarnera nunarsuarmi qeqertat annersaanni illut kingornussassatut toqqarneqartut attatiinnarnissaannut pingaaruteqarluinnarpoq, toqqaasartut allapput.
Inge Bisgaard 2019-imi Tunup Avannaani.
Assi: Erik Jochumsen / Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Inge Bisgaard Kalaallit Nunaanni inunngorlunilu peroriartortoq Københavnimi ilinniarlunilu Nunatsinni ilisimasat nunanilu allani ilisimasat ataatsimut katersorsimavai, maannalu illut illersorneqarnissaat pillugu immikkut ilisimasallit siuttuisa ilaattut inissisimalluni.
Katersugaasivik ima paasissutissiivoq:
– Bisgaardip ukiuni qulini kingullerni Kalaallit Nunaanni illut eqqissisimatitaasut tamaasa illersorneqarnissaannik pilersaarusiorneq, allagaatinik toqqorsivinni misissuinermik, teknikkikkut nalilersuinermik inuiaqatigiinnillu toqqaannartumik oqaloqateqarnermik ataatsimoortitsisoq siunertaralugu aaqqissuulluakkamik misissorsimavai.
– Silap pissusiata allanngoriartorneratigut unammillernartut, soorlu nunap qeriuaannartup aakkiartornerata aamma orpiit pupiisa aseruutaasut siaruaannerisa sunniutaat, ilisimatusarnikkut misissuinermini kingullermi sammivai. Issittumi pissutsinut naleqqussakkamik sanaartoriaaseqarnerup attatiinnarneqarnissaanik illersuisuuvoq.
Inuit nunanit 24-neersut 30-t nersornaaserneqarpu.t Taakku oktobarip 13-ani Bruxellesimi nalliuttorsiornermi nersorniarneqarumaarput.
