Maannali Peter Oluf holm Meyer naluaa iluatsitsisimanerluni.
Tassami ullaakkut –
suli ullaavallaartukkut – timmissap qarlorpalunneranit ilisarisinnaanngisaminit
itertinneqarami. Ullaakkut
nalunaaqutaq sisamat eqqaaniimmat ullaavallaalaarami.
Maannali Peter Oluf holm Meyer naluaa iluatsitsisimanerluni.
Tassami ullaakkut –
suli ullaavallaartukkut – timmissap qarlorpalunneranit ilisarisinnaanngisaminit
itertinneqarami. Ullaakkut
nalunaaqutaq sisamat eqqaaniimmat ullaavallaalaarami.
- Qarlortarnera
immikkut illuinnartumik nipeqarami, qataatsuararsuugami, AG-mut oqaluttuarpoq.
Timmiaaraq
qarlorpaluinnarmat makeriarluni igalaakkut silammut itsuarpoq. Timmiaaraq
takuaa, ilisarisinnaanaguli. Taamaattumik naatsunik marlunnik
videoliareriarlugu facebookimi soqutigisaqaqatigiinnut ”Fugle i Grønland”-imut
ilannguppai, taakkulu Martin Kviesgaardimit ingerlaannartumik takuneqarlutik.
- Tuaviinnaq takanunngapallappunga, ingerlaannarmi
takusinnaagakku timmiaaraasoq qaqortumik qungasilik, Kalaallit Nunaanni
siornatigut takuneqarssimanngisaannartoq, oqarpoq.
Peter Oluf Holm Meyer nammineq isumaqarpoq, pisoq
peqataaffigalugu nuannersuusoq.
Peter Oluf Holm Meyer Nuutoqqami najugaqarpoq, illoqarfiullu ilaa tamanna mikisunik naatsiiveqarnermigut orpigaqarnermigullu timmiaaqqanut ”pilerinartuusarpoq”.
Assi: Nammineq pigisaq
- Martin kaffimik sisamariarlunga neqeroorfigigaluarakku,
timmiaararli kisiat nakkukkamiuk tusaannginnaminga. Pileriarparalu inimi inuit
qulinngoreersimalluta, taakkulu kaffiliuuteqattaarpakka, oqaluttuarpoq. Aamma
eqqaamavaa timmiaaqqamik siullersaalluni takunnissimanini pillugu pilluaqquneqartarluni.
- Uumaffigisaa qaninnerpaaq Canadap kujaterpiaaniippoq,
upernaakkut ingerlaartunut timmeqataatilluni ungasippallaartumut pisimagunarami
immaqalu umiarsuarmut takornariartaammut, Nuummukartumut ilaasimagunarluni,
timmialeritooq Martin Kviesgaard AG-mut oqarpoq.
Pinngortitaleriffimmi uumassusilerisoq Nicholas Per
Huffeldt, timmissanik nunarsuarmiittunik ilisimatusartunut akisussaasuullunilu
nakkutilliisuusoq nassuiaavoq, timmissat ilaasa nunarsuarmi allamut
tammartajaartarnerat qaqutigoortuunngitsoq.
- Timmiaq ataasiinnarluunniit nunap ilaanut tikiffigisanngisaminut
pissusissamisoortumik pisimappat, timmissamik nutaamik qaqutigoortumik nutaamik
nassaarsimasutut nuannaartoqarsinnaavoq. Timmissalli assigiit arlallit ukiut
tamaasa utertalerpata manniliortalerlutillu, tamanna allaassaaq
takussutaasinnaassallunilu ”allamut nunasinermut”, oqarpoq nangillunilu ima
nassuiaalluni:
- Timmissat assigiinngitsorpassuit silap pissusiata
allangoriartornerata kinguneranik Issittumut nuussinnaanissaat
naatsorsuutigineqarpoq, piffissalli ingerlanerani paasinarsissalluni timmiaaraq
qaqortumik qungasilik maanga nunasissanersoq ataasiaannarluniluunniit
tikeraartuunersoq, AG-mut nassuiaavoq ilanngullugulu oqaatigalugu timmiaaqqap
sooq Nuummut pisimanera nassuiaatissaqanngitsoq.
-
Timmiaaqqat ataasiakkaat amerlanersaasa ilitsoqqussatut ingerlaartarfitik
aqqutigalugit ingerlaartarput. Sakkortuumilli silarlunnerata soorlu
sakkortuumik anorersuarnerata timimikkulluunniit ajoquteqarnermik kinguneranik
ukiumoortumik ingerlaarnerminni sumut pisinnaanerannut sunniuteqarsinnaasarput.
Tamannali qaqutigoortorujussuummat ataasiakkaat allamut pisarnerannut
patsisaasut ilisimatusarfiginissaat ajornakusoortorujussuusinnaapput, oqarpoq.
