Allannguisoq inuummarissusermik kingornussalik

Laali Berthelsenip, 41-nik ukiullip, ernermi pinnguai sallaatsumik illikariarlugit Nuummi angerlarsimaffimmini sofamut amermik sanaamut qernertumut ingippoq. Timersortartut atisaannik – ulluinnarni atisaminik – atisaqarlunilu, ilisarnaatigilersimasaminik, saaffigiuminarpalaarluni qungujulanera inuunermik nukimillu tunisivorlusooq. Laali Berthelsen inuunermi atugassaminik allannguisuuvoq. Pissutsini erloqinartuni peroriartorpoq, tunuliaqutaminillu allaanerusumik inuuneqarluni. Suliffeqarfik “Live your life”-mik taaguutilimmik ullumikkut ingerlappaa, inuunermilu artornarnerpaagaluartumiluunniit allannguisoqarsinnaaneranik allanut takutitsinissaq anguniagaraa.

Taartumi qaamanermik takkunnilersinnaaneq

Laali Berthelsen anaanani nukkanilu ukiut pingasungajaat nukarlerusoq ilagalugit Nuummi peroriartorpoq – meeraanerali artornarpoq. Arnaata imigassamik atornerluinera Laalimut malunnanngitsumik nanertuutaasarpoq, ilaqutariinnilu akisussaaffimmik tigumminnitlluni siusissumik inersimasunngorpoq. Angutaa, qallunaaq sanaartortitsisoq, Qeqertarsuatsiaani najugaqarami ungasissumiippoq, ungasikkaluarlunili inuunerani aalajaatsumik qitiulerpoq. Panimminut marlunnut maligassiuivoq, namminersortuunermillu inuunerisaa paniinut sunniuteqarpoq – kingusinnerusukkut namminersortutut inuuneranni ersertoq. Laali meeraasoq angutaata Danmarkimut feeriaqatigisarpaa, angalanerillu taakkua Laalip pisariaqartitsilluinnakkaminik qasuersaatigisarpai – meeraaneranilu akisussaaffeqarfiusumi eqqissiviilliorfiusumilu oqiliallatsitsisarlutillu kiffaanngissuseqartitsisarput.

- Anaanaga imerajuttuummat ilaqutariinni inersimasuusariaqartarpunga. Ikiortissaqanngilanga, ataatagali sianerfigisinnaajuaannarpara, Laali eqqissisimalluni oqaluttuarpoq, tamannalu ukiorpassuarni akisussaaffimmik nammataqarsimaneranut ersiutaavoq.

Laali Berthelsen takuinnarlugu niviarsiaraq ingerlalluartoorpasippoq. Angerlarsimaffimmini nersorneqanngitsoortarnini atuarfimmi ujartortaramiuk ingerlalluartarpoq. Soraaraangalli inuuniapiloorneq aallarteqqittarpoq.

- Anaanaga imerluni angerlanngikkaangat uannut nukkannullu nerisassarsisinnaaniassagama angerlarsimaffiup avataani toqqortakkannik nakkakaatitsiveqarpunga. Tamanna sakkortusinnaavoq, aamma sakkortunikuuvoq, peroriartorninnili taamaaliorsimanera pissutigalugu ullumikkut katersillaqqissuuvunga. Ajortuinnaanngilaq, Laali oqarpoq oqaluuserisarlu artornartoq puigortuusitillugulusooq oqilisimaarpalaarluni illarluni.

Laalip isumalluartuujuarnermigut naammagittarluni pinertusaarsinnaalluni ersersippaa, tamannalu ikittuinnaat piginnaasaraat. Inuunermini misigisani sakkortunerpaagaluartulluunniit nukinnguutitillugillu allatut isiginnaaseqalissutigai.

- Inuunermi misigisat ajortut tamarmik iluaqutissanngortinneqarsinnaapput. Nukittornarput inuunermilu allatut isiginnittaaseqalersitsisarlutik, taanna oqaluttuarpoq.

Laali inuunermini qaamanermik ujartuiuarpoq — allaat taartuinnarmi. Allaat anaanani, anniartitsisimaqalunilu meeraaneranik misigititsinngitsoortoq kissalaartumik, eqqarsaatigilluakkamik oqitsumillu eqqartorpaa.

- Anaanaga ullugissaaraangami iminngikkaangamilu pitsaasaqaaq. Timersortartutut unammininni tapersersortarpaanga atuaqatikkalu tamaasa vaffelituunnissamut filmeqatigiinnissamullu qaaqqusarpai. Ajunngitsortaqartukassaavoq, Laali oqarpoq, nangeqqinnginnerminilu eqqarsaqqaarpoq:

- Meeraanerali anaanamalu inooriaasia aallaavigalugit qanoq ittoorusunnginnerlunga ersarissumik takusinnaalerpara. Taamaammat aamma akerliulluinnartumik iliorpunga — peqqinneq timersornerlu pingaartingaarlugit, illarluni oqarpoq.

Timersorneq timigissarnerlu Laali Berthelsenimut timigissarneruinnanngillat – tassaapput annassutigisartagai, qimarnguffii inuunermilu nukissaqalersitsisarlutillu siunertaqalersitsisartut. Timersorneq erngerluni kaajumissuseqalersitsillunilu aallaavinngortarpoq, Laalillu tunniusimanermini piginnaasaqarnerminilu - isikkamik arsaannermi sangusaarlunilu sisorarnermi - inuusuttuni nunanut allanut unammisartunngorpoq.

- Timersortarama nammineq kinaassuseqarsinnaajuaannarpunga. Timersoraangama avatangiisikka sakkortuut puigorsinnaasarpakka.

- Qimaaffigineq ajorpara, kisianni kiffaanngissuseqarfigisarparakku, sivikitsumik iperaallunga endorfinit timimi ingerlaarnerat nuannaarnermillu immerneqarnera malugisinnaasarpara, Laali nassuiaavoq.

Akersuunneq nakussassaataasoq

Laali Berthelsenip misigisai ajoraluartumik immikkuullarissuunngillat, taamaammallu inunnut assingusumik tunuliaqutalinnut ikiuunnissani pingaartippaa. Aqqutissiuerusuppoq.

- Nunatsinni atornerluisoqarpallaaqaaq. Meeqqallu ilaqutariinnit atornerluiffiusuneersut pisuusutut kanngusutullu misigigamik tunuarsimaartartut Takusarpara. Tamannali meeqqat pisuussutiginngisaannarpaat. Periarfissarpassuaqaraluarput – atukkamik allatut eqqarsaatiginissaat ilinniarunikku. Inuuneq artornartillugu peroriartorninni anniaatit nukissatut atortarpakka. Imminut ima oqarfigisarpunga: Sapinngilanga. Meeraallunga misigisimasakka anigorsinnaagukkit suulluunniit anigorsinnaavakka, Laali Berthelsen oqarpoq.

Laalip qamuuna kajumississutsini imminuinnaq iluaqutaassanngitsoq qangali aalajangersimavoq. Taamaammat inuusuttunut atugarliortunut ineriartortitsinermik aaqqissuussisimavoq, tassani timikkut sungiusarneq, eqqarsartaatsikkut nukittuneq eqqarsaatiginneqqissaarnerlu ataqatigiissillugit. Tassani peqataasut qanoq ilillutik inuunertik akisussaaffigilersinnaagaat siunnersorlugillu kajumissaartarpai – akersuunnerlu nukinnguutsittarlugu. Laali Berthelsenip inuttut aqqusaakkami saniatigut sungiusaanini pikkorissaaninilu ilinniakkaminik tunngaveqarluartittarpai. Timigissarnermut ilitsersuisartutut, inunnut ataasiakkaanut sungiusaasutut, nerisassanik siunnersuisartutut, eqqarsaqqissaarnermik ilitsersuisartutut aamma psykologimik pitsaasumik ilitsersuisartutut ilinniarsimavoq. Kisianni allagartartaartarnini allannguissutiginerpaanngilaa – kisiannili misigisartussutsini, tunniusimanini kajumississuseqarninilu. Taakkua ikiukkamini ilisarisarpai – allannguisinnaanermillu periarfissaqalersarluni.

- Pikkorissarnerup ingerlanerani peqataasut tatigilertaraannga malugisarpara, ingammik assinganik tunuliaqutaqartunga paasigaangamikku. Misigissutsit assigiinngitsorpassuupput, nuannersut nuanniitsullu. Uanga misigissutsikka assigigaangamikkit uangalu taamaaliorsinnaaguma namminneq aamma taamaaliorsinnaallutik paasigaangamikku malunnartumik siuariartarput. Tassunga killikkaangamik neriuuteqalertarput, Laali Berthelsen erseqqissumik oqarpoq.

Laalip oqaluttuarnera nalunaaqutaaraata Applemeersup nipiliorneranik akornuserneqarpoq: nikuiffissanngorpoq. Laalip illarluni niaqquminik ileqimisaartuinnarpoq - tamanna peqqinnartunik inooriaaseqarnissap inuunermini qanoq pingaartitsitigineranut eqqaasitsissutaavoq.

Oqaloqatigiinneq kingulleq

Laali Berthelsen 28-nik ukioqartoq inuunera allanngoriataarpoq. Niviarsiaraq nukittuutut isikkoqartoq – avatangiisimini pisut tamaasa assigalugit – nukillaariasaarpoq. Angutaa imminoorpoq, Laalilu kingulliulluni oqaloqatigisimavaa. Taama pisoqarnissaa ilimagisimanngilaa. Aliasunnermik nukillaarpoq.

- Sianerfigisartakkanni siullersaajuaannarpoq — siunnersorneqarusukkuma imaluunniit juulliaqqami qeerlutuup amia qanoq sikatsinneqassanersoq paaserusukkaangakku. Akunnerpassuarni oqaloqatigiissinnaasarpugut. Taavali ullormiit ullormut oqaloqatigeqqinngisaannartussanngorpara. Artornaqaaq, Laali oqaluttuarpoq.

Qatanngutigiit angummik timaa Nuummut umiarsuakkut assartortippaat, tassanilu ikuallanneqariarluni angajoqqaami eqqaanni ilineqarniassammat Danmarkiliaatsinnagu illerfik matuaat. Laalip aliasunnini ukiualuit qaangiummata aatsaat iliuuseqarfigalugu aallartippaa.

- Ataataga imminormat inuunera allanngorluinnarpoq. Tassami ataataga nukittoqqutigisarsimavara. Naggataatigut tarnip pissusaanik ilisimasalimmut ikiortissarsiorpunga, - aatsaalli toquneraniit ukiut pingasut qaangiummata. Suut tamaasa nammineq iliuuseqarfiginiartarakkit ikiortissarsiornissaq ajornakusooqaaq, Laali Berthelsen oqaluttuarpoq.

Annaasaqarnermini aliasunnera inuuneranut sunniuteqangaatsiarpoq, Laalili arriitsunnguamik ilisarnarsiartoqqilerpoq. Ikioqquneq sanngiinnerunani sapiissuseqarnerusoq — aamma allaat atugarliungaarnerit nutaamik aallartiffiusinnaasut paasivaa.

Liamimut — allanullu

Nukaa meerartaarlunilu ilaqutsiortoq Laalili allatut iliorpoq. Alapernaannini maliinnarlugu nunanut allanut angalallunilu takornarialerinermi serviceøkonomitut ilinniarpoq. Afrika Kujalleq nuannarilluinnarpaa – nunalu taanna arfinileriarluni tikippaa. Tikeraaraangami tamatigut inuit uummateqarfigisatik malillugit inuusut naapittarpai. Amigaatiminnik pingaartitsinatik pigeriikkaminnik pingaartitsisut. Qujamasunnerat qungujunneranni ersertarpoq, kialaarlutillu ammasuunerat angerlarsimasutut misinnarpoq.

- Meerartaanngisaannassallunga oqartarpunga — meeraaninniillimi naammatsillunga anaanaareerpunga, taamaammat angalanissamut misigisassarsiornissamullu piffissaqarpunga, Laali illarluni oqarpoq.

Angalasarpassuami akornanni Ilulissat soqutigilersimavaa, tassani iluliarsuit oqaluttuallu akornanni takornarialerisutut sulivoq. Angerlarsimaffiginngilaa, angerlarsimaffitulli allatut ippoq – pisut akornanni sumiiffik eqqissisimaffiusoq. Coronali atuutilermat Laali Nuummut uterami angalanini unitsikkallarpai. Ullut ilaanni Nuummi timigissartarfimmi aalajangersimasumik timersortarfimmini Christian naapippaa. Ingerlaannaq nuannariilerlutillu asannilerput – qaammatialuillu qaangiummata qitornartaarnissartik pissusissamisoortutut misigilerpaat, tamannalu Laalip tupaallaatigaa.

- Takkutiinnarpoq. Ullut ilaanni meerartaarusulluni oqarpoq, nangaanngiivilluni.

Laali Berthelsenip Christian inooqatigileramiuk Nuummi eqqissisimaqqilerpoq. Meeraanermini aqqusaakkani artornartut initunerujunnaartut – namminerli eqqaamasassaminik misigisaqartarnera initunerulersimasoq paasivaa. Taamanikkut 37-nik ukioqarpoq, naartulernissarlu sivisusinnaassasoq nalunngilaa. Taamaammat aalajangereerami aalajangersimasuujuarnermisut iliuuseqarpoq: Iluatsissaaq. Iluatsipporlu.

- Christiaap kinaassusera ilisimaqqissaarpa - qanoq ikkaluaraangamaluunniit. Nukittoqqutigilernikuuara. Marluullutalu pilluaatigingaakkatsinnik ernertaarpugut, Liam, Laali tulluusimaarluni oqarpoq.

Laalip anaanaanini ullumikkut - nammineq pisarnermisut - allanit tamanit pingaartinneruaa, timersorlunilu silamiingaatsiartarluni. Anaanaavoq immikkut ittumik tunniussaqarusuttoq – pinngitsaalineqanngikkaluarluni kisiannili taamaaliorusukkami. Sisamanngornerit allortarlugit Liamip meeqqeriviani meeqqanik eqaarsaartitsisarpoq, taakkulu takugaangamikku nuannaangaartaqaat. Laalip pinnguarneq timigissarnerlu kisiisa pinngilai – aammali ingerlatitseqqiineruvoq.

- Liamip meerartaarinera qamuuna maminnarnikooqaaq. Meeraaninni misiginngitsuukkakka tassunga misigitikkusuttarpakka. Tamannalu allannguivoq - aamma uannut, Laali oqarpoq.

Naggataatigut Laali ima qungujulatigaaq kiinaa tamarmi qaamasutut isikkoqarluni.

- Inuunera nuannareqaara, taanna oqarpoq.

Oqaaseqatigiit ataatsit, nukimmik nuannaarnermillu ulikkaartut, seqinertut nuisutut siammarsimasut. Najuunnera immikkut ittumik kissalaarpoq, avatangiisiminik tamanik qiimmassaallunilu inuuneq sumilluunniit aallartiffeqaraluarpat neriuuteqarnermik, sapiissuseqarnermik asanninnermillu ineriartortinneqarsinnaasoq eqqaasitsissutaalluni. Tamannarpiarlu Laalip tamatsinnut tunniussaraa: inuunermik — aamma imminut — upperinninnissamik sapiissuseqarneq — qanorluunniit pisoqarsimagaluarpat.